sunnuntai 11. joulukuuta 2016
lauantai 10. joulukuuta 2016
tiistai 6. joulukuuta 2016
Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.
Gal. 4:10-11
*
**
***
****
maanantai 5. joulukuuta 2016
Hoosianna
Hoosianna-hymniä lauletaan 1. adventtina ja se kuuluu ehdottomasti nimenomaan jouluun.
Voisiko jopa sanoa, että se avaa tien "joulun hengelle"?
1.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
2.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
- Georg Joseph Vogler 1871
virsikirjaan vuonna 1986, (nro 1)
"Hoosianna on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä alkujaan kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumin jakeesta 21:8... ...Suomessa Hoosianna-hymniä on 1800-luvulta lähtien laulettu kirkoissa ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa..."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hoosianna_(virsi)
hoosianna = Herra "auta!", "anna menestys!"
Mikä olikaan miehiään tämän säveltäjä?
- jesuiittapappi ja -opettaja
Kyseessä on siis täysin laskelmoitua kamaa riehaannuttamaan ihmisen sielullista uskonnollisuutta.
"Georg Joseph Vogler, myös Abbé Vogler (1749–1814) oli saksalainen säveltäjä. Hän oli katolinen pappi ja pedagogi, joka harrasti yksinkertaisia messusävellyksiä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Joseph_Vogler
Katolinen ensyklopedia:
"Theorist, composer and organist, b. at Würzburg, 15 June 1749, d. at Darmstadt, 6 May, 1814. He was the son of a violin maker, and was educated at the Jesuit schools of his native city and Bamberg."
http://www.newadvent.org/cathen/15501a.htm
1.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
2.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
- Georg Joseph Vogler 1871
virsikirjaan vuonna 1986, (nro 1)
****
***
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hoosianna_(virsi)
hoosianna = Herra "auta!", "anna menestys!"
Mikä olikaan miehiään tämän säveltäjä?
- jesuiittapappi ja -opettaja
Kyseessä on siis täysin laskelmoitua kamaa riehaannuttamaan ihmisen sielullista uskonnollisuutta.
"Georg Joseph Vogler, myös Abbé Vogler (1749–1814) oli saksalainen säveltäjä. Hän oli katolinen pappi ja pedagogi, joka harrasti yksinkertaisia messusävellyksiä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Joseph_Vogler
Katolinen ensyklopedia:
"Theorist, composer and organist, b. at Würzburg, 15 June 1749, d. at Darmstadt, 6 May, 1814. He was the son of a violin maker, and was educated at the Jesuit schools of his native city and Bamberg."
http://www.newadvent.org/cathen/15501a.htm
*
***
****
perjantai 2. joulukuuta 2016
Kristuksen Messu
Useimmat ihmiset ajattelevat, että "Christmas" tarkoittaa "Kristuksen syntymää", mutta itseasiassa se tarkoittaakin "Kristuksen kuolemaa", Sana "Christmas" on peräisin sanoista "Cristes Maesse" - "Kristuksen Messu".
Katolinen ensyklopedia kertoo:
"The word for Christmas in late Old English is Cristes Maesse, the Mass of Christ, first found in 1038, and Cristes-messe, in 1131. In Dutch it is Kerstmis, in Latin Dies Natalis, whence comes the French Noël, and Italian Il natale; in German Weihnachtsfest, from the preceeding sacred vigil. The term Yule is of disputed origin. It is unconnected with any word meaning "wheel". The name in Anglo-Saxon was geol, feast: geola, the name of a month (cf. Icelandic iol a feast in December)."
http://www.newadvent.org/cathen/03724b.htm
Katolinen kirkko myi aneita, jotta papit lukisivat messuja kuolleen sielulle, jotta hänen aikansa kiirastulessa lyhenisi. Katoliset uskovat saavansa syntinsä anteeksi osallistumalla messuun.
Mikä onkaan Kristuksen messun tarkoitus...?
Sana "Christmas" itsessään on epäpyhä sekoitus; Kristus ja messu. "Kristus" tarkoittaa "voideltu". Kristityille se viittaa Jeesukseen Kristukseen, mutta katoliselle se voi viitata paaviin Kristuksen sijaisena.
Joulu on täysin Rooman luoma juhla. Aivan kuten katoliset kirkot on rakennettu pakanoiden muinaisten uhripaikkojen ja temppeliraunioiden päälle, on joulukin rakennettu muinaisen aurinkojumalan juhlan päälle (Mithra, Sol Invictus - Voittamaton aurinko -> sunday). Aurinko "syntyy" uudelleen talvipäivänseisauksen jälkeen ja päivät alkavat pidetä. Pakanat palvoivat aurinkoa ja viettivät jumalansa syntymäpäivää. 300-luvulla syntynyt kirkkolaitos kristillisti muinaisen pakanajuhlan ja alkoi jokavuotinen Jeesuksen syntymäpäivän vietto.
Sana "Christmas" itsessään on epäpyhä sekoitus; Kristus ja messu. "Kristus" tarkoittaa "voideltu". Kristityille se viittaa Jeesukseen Kristukseen, mutta katoliselle se voi viitata paaviin Kristuksen sijaisena.
"Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella, kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa valtionuskonto.
Joulu syrjäytti useita ei-kristillisiä juhlia. Talvipäivän seisauksen hetki on ollut monissa kulttuureissa tärkeä juhla. Rooman valtakunnan alueella vietettiin Saturnalia-juhlaa meluisin menoin 17. joulukuuta ja Voittamattoman auringon juhlaa 25. joulukuuta."
Messussa Jeesus uhrataan uudestaan ja uudestaan, samoin hän myös jokaisena jouluna syntyy uudestaan ja uudestaan. Pohjimmiltaan messu on Jeesuksen Kristuksen seremoniallinen veretön teurastaminen yhä uudestaan ja uudestaan ja sitä seuraa hänen lihansa syöminen ja hänen verensä juominen. Messu on uhrikuolema ja "hostia" on uhri. Tämä on virallinen roomalaiskatolinen oppi ja "Christmas" on sana, jonka he keksivät. Sekä messu, että joulu ovat kumpikin jumalanpilkkaa.
Joulun perinteiset värit, punainen, vihreä ja valkoinen, ovat olleet Italian lipussa vuodesta 1797. Joulun liturginen väri katolisessa messussa on valkoinen (ja kulta).
Joulun kolme messua:
Jouluyön messu (enkelten messu)
Jouluaamun jumalanpalvelus (paimenten messu)
Joulupäivän jumalanpalvelus (kansan messu)
the Midnight Mass or "Mass of the Angels" (Dominus Dixit)
the Dawn Mass or "Shepherd's Mass" (Lux Fulgebit)
the Day Mass or "Mass of the Divine Word" (Puer Natus)
Vaikka protestantit hylkäsivät katolisen "messu"-sanan yli sadaksi vuodeksi, kuitenkin kaikki nämä kirkkokunnat ja herätysliikkeet sulkevat syliinsä "Kristus-messun". 24. joulukuuta on Suuri kotiinpaluun päivä, kun protestantit kääntyvät joulun ajaksi katolisiksi. Näyttäisi siltä, että kaikki katolisen äitikirkon uppiniskaiset tyttäret palaavat silloin äitinsä luokse. Näinollen kaikki protestanttikirkot voisivat laulaa paaville laulua; "Jouluksi kotiin".
Kaiken tämän päälle pulleamahainen joulupukki nauraa: "ho-ho-ho" ja toivottaa "Iloista joulua!"
http://kirkkokasikirja.fi/jp/107_jym.pdf
Joulun perinteiset värit, punainen, vihreä ja valkoinen, ovat olleet Italian lipussa vuodesta 1797. Joulun liturginen väri katolisessa messussa on valkoinen (ja kulta).
Joulun kolme messua:
Jouluyön messu (enkelten messu)
Jouluaamun jumalanpalvelus (paimenten messu)
Joulupäivän jumalanpalvelus (kansan messu)
the Midnight Mass or "Mass of the Angels" (Dominus Dixit)
the Dawn Mass or "Shepherd's Mass" (Lux Fulgebit)
the Day Mass or "Mass of the Divine Word" (Puer Natus)
Vaikka protestantit hylkäsivät katolisen "messu"-sanan yli sadaksi vuodeksi, kuitenkin kaikki nämä kirkkokunnat ja herätysliikkeet sulkevat syliinsä "Kristus-messun". 24. joulukuuta on Suuri kotiinpaluun päivä, kun protestantit kääntyvät joulun ajaksi katolisiksi. Näyttäisi siltä, että kaikki katolisen äitikirkon uppiniskaiset tyttäret palaavat silloin äitinsä luokse. Näinollen kaikki protestanttikirkot voisivat laulaa paaville laulua; "Jouluksi kotiin".
Kaiken tämän päälle pulleamahainen joulupukki nauraa: "ho-ho-ho" ja toivottaa "Iloista joulua!"
http://kirkkokasikirja.fi/jp/107_jym.pdf
torstai 1. joulukuuta 2016
Luterilainen messu = katolinen messu
messu = ehtoollisjumalanpalvelus
jos ehtoollista ei ole, niin kyseessä ei ole messu, vaan sanajumalanpalvelus
Musiikkiterminä 'messu' tarkoittaa yleensä liturgian ordinariumteksteihin perustuvaa sävellystä, joka käsittää osat: Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei. Ensimmäiset tämänkaltaiset messusarjat sävellettiin 1400-luvulla
Canon; katolisen messun ydinosa. Ehtoollisaineiden eli hostian ja viinin muuttuminen olemuksellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (transsubstantiaatio). -> messu-uhri; Kristuksen Golgatalla antama ristinuhri nykyistyy eli tulee uudelleen läsnäolevaksi. Pappi toimii ikään kuin Kristuksen sijaisena uhraten itsensä uudelleen.
Konsekraatio ja suuri elevaatio ; Pappi lukee ehtoollisen asetussanat ja ja ottaa ensin ehtoollisleivän eli hostian, lukee sen yli leivän asetussanat ja kohottaa sen päänsä yläpuolelle, jotta seurakunta voisi hiljentyä rukoukseen sen edessä. Messupalvelija soittaa ehtoolliskelloa, jotta kirkkokansa tietäisi muutoksen tapahtuneen (transsubstantiaatio). Tämän jälkeen pappi ottaa ehtoollismaljan, rukoilee asetussanat sen yli ja kohottaa kalkin päänsä yläpuolelle palvottavaksi. Messupalvelija soittaa toistamiseen ehtoolliskelloa.
KATOLISEN MESSUN OSAT:
1. JOHDANTO
Alkutervehdys
Alkutervehdys
Yhteinen synnintunnustus ja synninpäästö
Kyrie ; "Herra armahda-Kristus armahda-Herra armahda"
Gloria ; "Kunnia Pyhälle Kolminaisuudelle"
2. SANAN LITURGIA:
Lukukappaleet VT ja UT
Evankeliumi
Saarna
Credo ; yhteinen uskontunnustus
Offertorium ; kolehti.
Uhrilahjojen valmistaminen ja rukous
Sanctus; "pyhä"
elävien, pyhien ja kuolleitten muisteleminen
Isä Meidän
Agnus Dei; "Jumalan Karitsa"
Herran rauha
Ite, missa est
Luterilainen messu on lähes identtinen katolisen messun kanssa.
LUTERILAISEN MESSUN KIINTEÄT OSAT:
1. JOHDANTO
Alkusiunaus
Yhteinen synnintunnustus ja synninpäästö
Herra armahda; ”Kyrie”
Kunnia ja kiitosvirsi ; "Gloria”
2. SANAOSA
Lukukappaleet VT ja UT
Evankeliumi
Yhteinen uskontunnustus; ”Credo”
Evankeliumi
Yhteinen uskontunnustus; ”Credo”
Saarna
3. EHTOOLLISOSA
Uhrivirsi
Pyhä-hymni ; ”Sanctus”
Pyhä-hymni ; ”Sanctus”
Isä Meidän
Herran rauha ja Jumalan Karitsa ; "Agnus Dei"
Herran rauha ja Jumalan Karitsa ; "Agnus Dei"
Ehtoollisen vietto
Kiitosrukous
Kiitosrukous
4. PÄÄTÖS
Ylistys
”Ite, missa est”
”Ite, missa est”
Myös luterilainen kirkko opettaa, että: "...Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmenneiden rakkaidemme kanssa."
Sekä katolilaiset että luterilaiset syövät ja juovat syntinsä anteeksi.
Sekä katolilaiset että luterilaiset syövät ja juovat syntinsä anteeksi.
Mitä tehdään jäljelle jäävälle siunatulle leivälle?
"Roomalaiskatolisessa kirkossa pyhitettyä hostiaa säilytetään tabernaakkelikaapissa, koska nähdään, että leipä on peruuttamattomasti muuttunut Kristuksen ruumiiksi. Kristuksen läsnäolon merkkinä on punainen valo, ns. ikuinen tuli (lat. lux aeterna). Ortodoksinen kirkko opettaa, että siunatut aineet pysyvät Kristuksen ruumiina.
"Roomalaiskatolisessa kirkossa pyhitettyä hostiaa säilytetään tabernaakkelikaapissa, koska nähdään, että leipä on peruuttamattomasti muuttunut Kristuksen ruumiiksi. Kristuksen läsnäolon merkkinä on punainen valo, ns. ikuinen tuli (lat. lux aeterna). Ortodoksinen kirkko opettaa, että siunatut aineet pysyvät Kristuksen ruumiina.
Luterilaisessa kirkossa ei ole konsensusta siitä, pysyyko öylätti jumalanpalveluksen jälkeen Kristuksen ruumiina. Vuoden 2009 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalveluksen opas on sillä kannalla, että leipä pysyy Kristuksen ruumiina ja siihen on suhtauduttava kunnioittavasti. Luterilaisten eriävistä kannoista johtuen siunattujen aineiden jälkikäsittelystä on useita kantoja; ehkä yleisin tapa on käyttää siunatut aineet loppuun, mutta jotkut seurakunnat säilyttävät siunatut aineet erikseen ja jotkut sekoittavat ne siunaamattomiin."
Katolinen rippi
jota EI Raamatusta löydy:
ripittäytyjä: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
pappi: Herra olkoon sinun sydämessäsi, jotta vilpittömin mielin tunnustaisit syntisi.
ripittäytyjä: Aamen.
ripittäytyjä: Tunnustan Jumalalle ja sinulle, isä, että olen tehnyt seuraavia syntejä: xxxx...
... Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ole minulle syntiselle armollinen.
pappi: Jumala, joka on laupeuden Isä, on sovittanut maailman itsensä kanssa Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ja vuodattanut Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi. Hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
ripittäytyjä: Aamen.
pappi: Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä.
ripittäytyjä: Sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
pappi: Jumala on antanut sinulle syntisi anteeksi. Mene Herran rauhassa.
ripittäytyjä: Kiitos Jumalalle.
"Parannuksen sakramentissa eli ripissä kirkko antaa Kristuksen valtuutuksesta anteeksi uskovien kasteen jälkeen tekemät synnit. Syyllistymällä vakavan syntiin menetämme yhteytemme Jumalaan eli armon tilan ja haavoitamme kirkkoa. Laupeudessaan Jumala on valmis antamaan meille syntimme anteeksi ja palauttamaan menetetyn yhteytemme.
Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.
...Uskovalla on velvollisuus tunnustaa syntinsä ja ottaa vastaan synninpäästö parannuksen sakramentissa eli ripissä vähintään kerran vuodessa paaston aikana sekä aina, kun hän tietää tehneensä vakavan synnin."
...valhetta valheen perään.
ripittäytyjä: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
pappi: Herra olkoon sinun sydämessäsi, jotta vilpittömin mielin tunnustaisit syntisi.
ripittäytyjä: Aamen.
ripittäytyjä: Tunnustan Jumalalle ja sinulle, isä, että olen tehnyt seuraavia syntejä: xxxx...
... Jeesus Kristus, Jumalan Poika, ole minulle syntiselle armollinen.
pappi: Jumala, joka on laupeuden Isä, on sovittanut maailman itsensä kanssa Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ja vuodattanut Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi. Hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
ripittäytyjä: Aamen.
pappi: Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä.
ripittäytyjä: Sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
pappi: Jumala on antanut sinulle syntisi anteeksi. Mene Herran rauhassa.
ripittäytyjä: Kiitos Jumalalle.
"Parannuksen sakramentissa eli ripissä kirkko antaa Kristuksen valtuutuksesta anteeksi uskovien kasteen jälkeen tekemät synnit. Syyllistymällä vakavan syntiin menetämme yhteytemme Jumalaan eli armon tilan ja haavoitamme kirkkoa. Laupeudessaan Jumala on valmis antamaan meille syntimme anteeksi ja palauttamaan menetetyn yhteytemme.
Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.
...Uskovalla on velvollisuus tunnustaa syntinsä ja ottaa vastaan synninpäästö parannuksen sakramentissa eli ripissä vähintään kerran vuodessa paaston aikana sekä aina, kun hän tietää tehneensä vakavan synnin."
...valhetta valheen perään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)