OLETKO KOSKAAN TUTKINUT, ONKO KRISTINUSKO RAKENNETTU APOSTOLIEN JA PROFEETTAIN PERUSTUKSELLE?
KRISTINUSKONNON perustaja oli KONSTANTINUS SUURI
- JUMALATON ROOMAN KEISARI.
KIRKON TEHTÄVÄNÄ OLI mm:
- TEHDÄ KRISTINUSKONNOSTA VALTIONUSKONTO ( v.390) ja pakkokäännyttää kansat kristityíksi
- HANKKIUTUA EROON KAIKESTA JUUTALAISUUTEEN VIITTAVASTA
- TRANSLITTEROIDA HEPREALAISET NIMET ja hävittää etenkin Jahven ja Jeshuan nimet
- HÄVITTÄÄ JAHVE JA MUOTOILLA KRISTITYILLE OMA KOLMIYHTEINEN JUMALA, jollaisia pakanakansoilla oli ollut jo tuhansia vuosia
- HÄVITTÄÄ JAHVE (JHVH) JA TEHDÄ JEESUKSESTA (välimies) JUMALA
- HÄVITTÄÄ TOORA
- MUUTTAA KÄSKYT. Kirkkoisä Augustinus teki käskyihin uuden numerojärjestyksen 300-luvulla yhdistämällä kaksi ensimmäistä käskyä ja jakamalla viimeisen kahtia. Syynä oli se, että "Jeesuksen syntymän jälkeen Jumala ei ole enää pelkästään näkymätön Henki. Hän on tullut ihmiseksi, ja siksi häntä voidaan kuvata".
- HÄVITTÄÄ SAPATTI ja korvata se aurinkojumalanpäivällä. Konstantinus Suuren edikti määräsi dies Solis Invictin ("Voittamattoman Auringon (jumalan) päivän" eli sunnuntain) lepopäiväksi: kaupankäynti kiellettiin sunnuntaina, maanviljely sallittiin
- HÄVITTÄÄ RAAMATULLISET JUHLAT ja asettaa niiden tilalle näköisjuhlia. Kirkollinen juhlakalenteri, kirkkovuosi syntyi 300-luvulla
- KRISTILLISTÄÄ PAKANOIDEN VUODENKIERRON JUHLAT. Joulu kehitettiin 300-luvulla kristikunnan läntisissä osissa korvaamaan tavan juhlia hallitsijoiden ja sankareiden syntymäpäiviä. Koska Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetty, valittiin päiväksi pakanallisen aurinkojumaluuden syntymäpäivä, 25. joulukuuta.
- KRISTILLISTÄÄ PAKANATEMPPELEITÄ ja rakentaa niiden raunioille kirkkoja
- KRISTILLISTÄÄ PAKANAJUMALIEN KUVIA
- LAILLISTAA JUMALANKUVIEN PALVONTA
- TEHDÄ KIRKKOON JÄSENIÄ KASTAMALLA HEIDÄT VAUVANA
- EROTTAA PAPISTO MAALLIKOISTA. Papeilta alettiin vaatia naimattomuutta eli selibaattia
- SAARNATA KANSALLE LATINAKSI, jota kukaan ei ymmärtänyt
jne.
KRISTINUSKONTO rakentuu
KIRKOLLISKOKOUSTEN PÄÄTÖKSILLE
Keisari Konstantinus Suuri oli ensimmäinen "kristitty keisari", - kääntymätön pakana.
Konstantinus myös kutsui koolle ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen v. 325, jonka tarkoitus oli ratkoa opillisia riitoja. Kiistat käsittelivät muun muassa kysymyksiä oliko Kristus jumala, ihminen, enkelimäinen olento vai kaikenlaisen luokittelun ulkopuolella oleva, muuttivatko Kristuksen tekemät ihmeet fyysistä todellisuutta vai olivatko ne vain symbolisia, ja nousiko Kristuksen ruumis todella fyysisesti kuolleista vai oliko ylösnoussut Kristus yliluonnollinen olento.
Ensimmäisten kirkolliskokousten määritelmien pohjalta on rakennettu kristinuskonto.
Voiko näistä lähtökohdista syntyäkään puhdasta? - Mahdotonta.
1. Nikean ensimmäinen kirkolliskokous (325)
- areiolaisuuden torjuminen (=Poika oli luotu olento ja Isä Jumalaa alempi. Isä ja Poika olivat samaa substanssia, mutta eivät identtisiä)
- historiallisesti ensimmäinen yritys saavuttaa yksimielisyys, ekumenia kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa
- muotoiltiin yhdistävä uskontunnustus, joka julistaa, että "Poika ja Isä olivat samaa substanssia"
- muotoiltiin "kristillinen kolminaisuusoppi": ”Jumala on kolmiyhteinen – Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala.”
2. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous (381)
- vahvistettiin kanoneja eli sääntöjä
- kokouksen päätös oli, että "Jumala on yksi mutta ilmenee kolmena persoonana"
3. Efesoksen kirkolliskokous (431)
- nestoriolaisuuden torjuminen (=Kristus oli täysi ihminen mutta ei täysi Jumala)
- päätettiin, että "Kristuksella on kaksi luontoa (Jumala ja ihminen) yhdessä persoonassa"
- Neitsyt Marian julistettiin "Jumalansynnyttäjäksi"
4. Khalkedonin kirkolliskokous (451)
- monofysitismin torjuminen (=Kristus oli täysi Jumala mutta ei täysi ihminen)
- Khalkedonin uskontunnustus
- Khalkedonin kaava (=yksi Kristus kahdessa luonnossa luontoja sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta)
- Kokousten päätös oli, että "Kristuksessa ihmisyys ja jumaluus olivat molemmat täysin läsnä yhtä aikaa",
ATHANASIOKSEN TUNNUSTUS areiolaisuutta vastaan 500-luvun alussa:
"Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen. Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki:
Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen,
eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala,
eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala.
Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra,
eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta,
häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.
Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää,
Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa,
Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua."
5. Konstantinopolin toinen kirkolliskokous (553)
- Kristuksen luonto (jatkettiin monofysitismin käsittelyä)
- edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset
6. Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous (680)
- monotelitismin torjuminen (=Kristuksella kaksi luontoa, mutta vain yksi jumalinhimillinen tahto)
7. Nikean toinen kirkolliskokous (787)
- jumalankuvien "kunnioittamisen" palauttaminen
- ikonoklasmin [ikonien raastamisen] torjuminen
AUGSBURGIN TUNNUSTUS vuodelta 1530:
"Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös 1 jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä. Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen 2, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen 3, areiolaisen 4, eunomiolaisen 5, muhamettilaisen 6 ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet 7, jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä."
KRISTINUSKONNON perusta on KOLMINAISUUSOPPI.
Suomen Ekumeenisen Neuvosto vastaa sivullaan omaan kysymykseensä,
MIKÄ KIRKKO ON KRISTILLINEN?
"Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkirkoiksi tai tarkkailijakirkoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, JOTKA TUNNUSTAVAT HERRAN JEESUKSEN KRISTUKSEN JUMALAKSI ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi."
http://www.ekumenia.fi/ekumenian_tietopankki/mika_kirkko_on_kristillinen/?session=49995973
"Kristillinen" se varmasti onkin, mutta ei raamatullinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti