maanantai 30. maaliskuuta 2020

Rooman pääsiäinen vs. Raamatun PESACH


ROOMAN PÄÄSIÄINEN
Pitkäperjantai 10.4 (perjantai)
Pääsiäispäivä 12.4 (sunnuntai)
2.pääsiäispäivä 13.4 (maanantai)

Rooman pääsiäisen ajankohta sidottiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 kevätpäiväntasaukseen, täysikuuhun ja sunnuntaihin, aurinkojumalan päivään; pääsiäistä vietetään siis kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina.


PÄÄSIÄISPAASTO JA KULTAINEN VASIKKA

300-luvulla aloittanut kirkkolaitos on viettänyt kevätpaastoa 600-luvulta saakka, esikuvana Jeesuksen 40 päivän paasto. Raamatussa paasto ei liity Pesachiin, vaan Jeesuksen palvelutehtävän alkuun, heti Jordanilla tapahtuneen upotuskasteen jälkeen. Koska kirkko tahtoi kaikin tavoin irrottautua kaikesta juutalaisuudesta, on se alusta asti erottautunut kristinuskonnoksi ja luonut omat kristittyjen juhlansa. Kirkko rakensi kultaisen vasikkansa ja julisti: "Huomenna on Herran juhla" - aivan kuten langennut israel teki.

26 Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: "Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
27 Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle; ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Rehabeamin, Juudan kuninkaan, luo."
28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."
29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
30 Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
31 Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.
32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
33 Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.

1.Kun. 12:26-33



LASKIAINEN

Keskiajalla katolinen kirkko teki tästä pääsiäispaaston aloituksesta karnevaalin; "carne vale" tarkoittaa "jäähyväiset lihalle" eli liharuoalle ja herkuille, mutta myös lihalliselle elämälle 40 päivän ajaksi. Perinne tunnetaan meillä laskiaisena ja Brasiliassa sambakarnevaalina, Venäjällä maslenitsana jne. Karnevaalin idea oli ottaa kaikki ilo irti syntielämästä ennen kitupaastoa, jonka päätyttyä on taas lupa mässätä kuten ennenkin. Karnevaaliin kuuluu vedettävä, koristeltu karnevaalivaunu ja naamiaisasut. Päivän teemana on mässäys rasvaisilla ruoilla, juopottelu, hulluttelu ja osien kääntö; orjat olivat isäntiä ja päinvastoin.

Tämän karnevaalin alkuperä on roomalaisten bakkanaaleissa, viinin/päihtymyksen/hedelmällisyyden jumalan, Bacchuksen/Dionysoksen - murheista vapauttajan - kunniaksi. Siinä juhlittiin talven taittumista kevääksi, fallosta, hedelmällisyyttä ja tulevaa satokautta, jonka aurinkojumala antaa.

ROOMAN PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen on iloinen kevätjuhla, jossa kristinuskontoon ovat sulautuneet muinaiset pakanajuhlat ja okkultismi. Sitä ilmentävät myös kepeän heleät värit; keltainen ja vaaleanvihreä, jotka vievät ajatukset luonnossa virkoavaan uuteen elämään pitkän talven jälkeen. Pirskahtelevaa iloa ja riemua Ostaran.. öh, siis Jeesuksen kunniaksi.

Pääsiäisen rekvisiittaan kuuluvat mm.
- rairuoho, puput, munat ja munasta syntyneet tiput - symboloivat hedelmällisyyttä.
- keltaiset narsissit ja tulppaanit
- noidat luutineen ja virpomisoksat - noidiksi pukeutuneet lapset kiertelevät karkkikerjuulla ovelta ovelle virpomassa taikoja
- kokkotulia, joilla aikoinaan karkotettiin pahoja henkiä
- lammasta, mämmiä, suklaamunia…


ORTODOKSIEN PÄÄSIÄINEN

Ortodoksien kuvakammioissa kirkkovuoden keskipiste on pääsiäinen ja Kristuksen ylösnousemus. 40 päivää kestänyt Suuri paasto huipentuu pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, ristisaattoon ja pääsiäisyön ateriaan. Sen jälkeen alkaa 40 päivän sesonki, joka jatkuu aina Kaikkien pyhien sunnuntaihin viikko helluntain jälkeen. Pääsiäisviikon aikana ortodoksit tervehtivät toisiaan sanoen: ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”. Pääsiäisen tropari kuuluu: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Ortodoksit juhlivat suurella riemulla ylösnousemusta, josta eivät ehkä itse ole osallisia toivomallaan tavalla. 

Ortodoksien ”Suuri Lauantai”, jolloin Kristus oli haudassa, oli Vanhan Kirkon merkittävä kastepäivä. Ortodoksikirkko opettaa, että kasteella on pääsiäisen sisältö; "kaste on Jumalan Valtakunnan pyhä salaisuus: Kristus on noussut kuolleista ja antaa ihmisille mahdollisuuden uuteen elämään Hänessä." - Aivan oikein, vapautettuna synnin orjuudesta! Mutta, ortodoksikirkko ei opeta todellista pelastuksen tietä, uudestisyntymisen välttämättömyyttä. Kirkon tarjoamaan ”pelastukseen” liitytään (imeväis-/aikuis-) kasteen kautta, aivan kuten luterilaisessa ja katolisessa kirkossakin. Kirkon jäsenyys ei pelasta ketään, vaan jokaisen on uudestisynnyttävä ylhäältä ja lähdettävä seuraamaan Jeesusta totuudessa.

Pääsiäismuna on ortodokseille ylösnousemuksen ja ikuisen elämän symboli. Koristellut munat kuuluvat ortodoksikirkon pääsiäisperinteeseen ja niillä koristellaan koteja sekä ikoninurkkauksia ja niitä annetaan lahjaksi. Munan symboliikka liittyy luomiseen, hedelmällisyyteen ja kasvuun. ’Alkumuna’ on kaikkina aikoina ollut ihmiskunnalle suuri ihmetyksen aihe.

Noitafiguurit eivät kuulu ortodoksisuuteen, sen sijaan koristellut virpomisoksat viedään kirkkoon pappien siunattavaksi.

RAAMATUN PESACH JA HAPPAMATTOMAN LEIVÄN JUHLA

1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:
2 "Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet.
3 Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti.
4 Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta, että voivat sen syödä.
5 Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa.
6 Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.
7 Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät.
8 Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.
9 Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.
10 Älkääkä jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.
11 Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi.
12 Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.
13 Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.
14 Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.
15 Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
16 Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.
17 Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.
18 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti.
19 Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassasyntynyt.

20 Älkää syökö mitään hapanta, vaan syökää happamatonta leipää, missä asuttekin."
2Moos. 12:1-20


TAIVAANKAPPALEET AIKOJEN MERKKINÄ

Jumala teki taivaankappaleet osoittamaan aikoja, päiviä ja vuosia. Jumala antoi siinä ihmiskunnalle kuukalenterin. Jumala asetti vuorokauden alkamaan illalla, auringonlaskusta, Israelissa klo 18.

14 Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
15 ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:
16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
17 Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle
18 ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
19 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.

1Moos. 1:14-19



PESACHIN AJANKOHDAN MÄÄRÄYTYMINEN


Pesachin ajankohta on sidottu kevätpäiväntasaukseen ja kuun kiertoon. Uusi kuukausi alkaa aina siitä, kun Jerusalemin taivaalla näkyy ensimmäinen ohut kuunsirppi. Pesachista alkaa myös Jumalan säätämä uusi vuosi, kauniisti Karitsasta, ”että hän olisi kaikessa ensimmäinen”. Pesach on aina täydenkuun aikaan eikä se ole sidottu tiettyyn viikonpäivään kuten Rooman pääsiäinen.

https://whenisthenewmoon.com/

Tänä vuonna Rooman pääsiäinen osuu lähes samanaikaisesti Jumalan säätämän Pesachin kanssa. Raamatullinen Viimeinen ehtoollinen (seder-ateria) on keskiviikkoiltana, 8.4. Tämän muistoaterian Jeesus antoi meille muisteltavaksi (kerran vuodessa?).


HERRAN JUHLA-AJAT

Jumala antoi kansalleen Herran juhla-ajat, jotka ovat kirjaimellisesti määrätyt tapaamisajat, jolloin Jumalan kansa on määrätty kokoontumaan juhlimaan Luojansa eteen. Sana on mow’ed, joka tarkoittaa kaikkia muitakin määräaikoja.
 
mow`ed (subst.mask.) 4150 (223)
or moled; or (feminine) moweadah (2 Chronicles 8:13); from 3259; properly, an appointment, i.e. a fixed time or season; specifically, a festival; conventionally a year; by implication, an assembly (as convened for a definite purpose); technically the congregation; by extension, the place of meeting; also a signal (as appointed beforehand):--appointed (sign, time), (place of, solemn) assembly, congregation, (set, solemn) feast, (appointed, due) season, solemn(-ity), synogogue, (set) time (appointed).
1) appointed place, appointed time, meeting 
1a) appointed time 
1a1) appointed time (general) 
1a2) sacred season, set feast, appointed season 
1b) appointed meeting 
1c) appointed Place 
1d) appointed sign or signal 
1e) tent of meeting 

Genesis 1:14: "from the night; and let them be for signs, and for seasons, and for days, and years:"
Genesis 17:21: "Sarah shall bear unto thee at this set time in the next year."
Genesis 18:14: "Is any thing too hard for the LORD? At the time appointed I will return unto thee, according to the time"
Genesis 21:2: "Abraham a son in his old age, at the set time of which God had spoken"
Exodus 9:5: "And the LORD appointed a set time, saying, Tomorrow the LORD shall do this"
Exodus 13:10: "this ordinance in his season from year to year."
Exodus 23:15: "days, as I commanded thee, in the time appointed of the month Abib; for in it thou camest out"...

Leviticus 23:2: "of Israel, and say unto them, Concerning the feasts of the LORD, which ye shall proclaim"
Leviticus 23:2: "ye shall proclaim to be holy convocations, even these are my feasts."
Leviticus 23:4: "These are the feasts of the LORD, even holy convocations, which ye shall proclaim in their seasons."
Leviticus 23:4: "convocations, which ye shall proclaim in their seasons."
Leviticus 23:37: "These are the feasts of the LORD, which ye shall proclaim to be holy convocations,"
Leviticus 23:44: "the children of Israel the feasts of the LORD."…
Raamatun juhlat eivät ole juutalaisten juhlia, vaan Herran juhlia. Kirkko on antanut niiden tilalle omat tyhjät korvikkeensa kalenterinsa mukaan. Herran juhlat on lueteltu 3Moos. 23.

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, minun juhla-aikani, ovat nämä.
3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin.
4 Nämä ovat Herran juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräajallansa:
5 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
6 Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.
7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
8 Tuokaa Herralle uhri seitsemänä päivänä. Seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako."...

3Moos. 23


Ero kristittyjen juhliin on siinä, että kaikki Herran juhlat ovat profetaalisia;

KEVÄÄN JUHLAT kertovat Jeesuksen sovituskuolemasta, ylösnousemukseesta ja Pyhän Hengen laskeutumisesta.
SYKSYN JUHLAT kertovat hänen toisesta tulemuksesta, uskovien ylösnousemuksesta ja lopullisesta sovituksesta.

Pasuunansoiton päivä, Rosh Hashana. (tisrikuun 1.) alkaa auringonlaskusta 18.9
- juutalainen uusi vuosi.
Suuri Sovituspäivä, Jom Kippur. (tisrikuun 10.) alkaa auringonlaskusta 27.9.
- vuoden pyhin päivä, 25-tunnin paasto.
Lehtimajanjuhla, Sukkot. (tisrikuun 15.) alkaa auringonlaskusta 2.10. täysikuu.
Kahdeksas päivä, Shmini Atzeret, (tisrikuun 22.) alkaa auringonlaskusta 9.10.
Tooran ilojuhla, Simchat Torah. (tisrikuun 23.) alkaa auringonlaskusta 10.10.

Se, ettei Sitä Päivää ja hetkeä tiedä kukaan muu kuin Isä yksin, johtuu siitä, että uuden kuun ilmestymisessä on kahden päivän marginaali. Isä yksin tietää milloin Se Pasuunansoitonjuhla alkaa. Pasuunansoiton päivää seuraa kymmenen katumuspäivää ja Suuri Sovituspäivä, jonka jälkeen alkaa seitsemän päivän Lehtimajanjuhla. Juhlakausi päättyy Tooran Ilojuhlaan, jolloin juutalaiset tanssivat toorakääröjen kanssa. Tooran ilojuhla symboloi tulevaa iankaikkisuutta, jolloin ei enää ole syntiä ja meissä kaikissa vallitsee puhdas Jumalan rakkaus.

Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä. 
Jer. 31:34


PAAVALIN OPETUKSESTA

Room. 14:5-6 - Paavalin sanat on irrotettu asiayhteydestään, katso mitä hän sanoo ennen ja jälkeen; hän opettaa koko luvun syömisestä ja paastosta eikä vaihda puheenaihetta välilllä.

Gal. 4:10-11 - katso mitä kaksi edeltävää jaetta sanoo; Paavali kirjoitti pakanuudesta tulleille uskoville, jotka tahtoivat kääntyä takaisin juhlimaan saturnaliaa ym. aurinkojumalan juhlia. 

Kol. 2:15-17 - Paavali sanoo, että Jeesus on voittanut; älköön kukaan kieltäkö meitä juhlimasta juhlia, jotka ovat tulevaisten varjo eli ovat profetaalisia. Sana 'vain' on kääntäjän lisäys, se ei kuulu tekstiin.


SAPATISTA

Ensimmäinen Jumalan säätämä juhla on luomistyössä asetettu sapatti. Jumala pyhitti eli erotti seitsemännen päivän levon päiväksi. Sanassaan Hän sanoo kerta toisensa jälkeen: "Pitäkää minun sapattini", jolla hän tarkoittaa paitsi viikkosapattia, kuten kaikkia muitakin Herran juhlakalenterin juhlia. Meille ei ole annettu mitään muita juhlia. Tämä ei ole epäselvää, jos tahdomme nöyrtyä Sanan edessä. 

1 Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.
2 Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.

1Moos. 2:1-3

Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit.
2. Moos. 20:8

13 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
5Moos. 5:13-14

Mikä on minulle pyhitettyä, sitä sinä halveksit, minun sapattini sinä rikot.
Hes. 22:8

22 Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne.
23 Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra.
Jes. 66:22-23

Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin ihmisen poika (ihmislapsi) siis on sapatinkin herra.
Mark. 2:27-28

15 Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.
16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän semmoista teki sapattina.
17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".
18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut rikkonut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.
Joh. 5:15-18

KJV sekä juutalaiset käännökset käyttävät sanaa ’break’. Jeesus ei kumonnut, vaan rikkoi sapattia tehdäkseen hyvää, rakkauden teon. Ei hän tietenkään sapatin vuoksi kävellyt kenenkään apua tarvitsevan ohitse.  ”Laupeutta minä tahdon eikä uhria.”

10 Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan.
11 Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?
12 Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää."
Matt. 12:10-12

13 Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua!
14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä.
15 Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu:
16 'Sen jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan; minä korjaan sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn,
17 että jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa, ynnä kaikki pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka tämän tekee,
18 mikä on ollut tunnettua hamasta ikiajoista'.
19 Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen,
20 vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta.
21 Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina."
(ja siellä he saavat tarkempaa opetusta)

Apt. 15:13-21

Synagooga = yhteenkokoontumisen ja opetuksen paikka. Pakanataustaisten uskovienkin tuli kokoontua sapattina, yhdessä juutalaisten kanssa kuulemaan opetusta ja oppimaan, sillä Kristuksessa ei enää ole ”kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.”

sunagoge (subst.fem.) 4864 (57) - yhteenkokoontuminen, 
from (the reduplicated form of) 4863; an assemblage of persons; specially, a Jewish "synagogue" (the meeting or the place); by analogy, a Christian church:--assembly, congregation, synagogue.
1) a bringing together, gathering (as of fruits), a contracting 
2) in the NT, an assembling together of men, an assembly of men 
3) a synagogue 
3a) an assembly of Jews formally gathered together to offer prayers and listen to the reading and expositions of the scriptures; assemblies of that sort were held every sabbath and feast day, afterwards also on the second and fifth days of every week; name transferred to an assembly of Christians formally gathered together for religious purposes 
3b) the buildings where those solemn Jewish assemblies are held. Synagogues seem to date their origin from the Babylonian exile. In the times of Jesus and the apostles every town, not only in Palestine, but also among the Gentiles if it contained a considerable number of Jewish inhabitants, had at least one synagogue, the larger towns several or even many. These were also used for trials and inflicting punishment. 

sunago (verbi) 4863 (62) - kokoontua yhteen
from 4862 and 71; to lead together, i.e. collect or convene; specially, to entertain (hospitably):--+ accompany, assemble (selves, together), bestow, come together, gather (selves together, up, together), lead into, resort, take in.
1) to gather together, to gather 
1a) to draw together, collect 
1a1) of fishes 
1a2) of a net in which they are caught 
2) to bring together, assemble, collect 
2a) to join together, join in one (those previously separated) 
2b) to gather together by convoking 
2c) to be gathered i.e. come together, gather, meet 
3) to lead with one's self 
3a) into one's home, i.e. to receive hospitably, to entertain

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

HELVETTI vai GEHENNA

Totuus helvetistä löytyy kreikan ja heprean sanojen kautta. Jos et viitsi asiaa itse selvittää asiaa Raamatusta (mikä on aika outoa jos olet uskova), niin nyt siitä on kirjoitettu myös kirja:

Simo Myllykoski: HELVETTI vai GEHENNA - kumpi on Raamatussa

"Kirja käsittelee nimensä mukaista teemaa, sillä vain toinen nimi, Gehenna, vastaa totuutta. Asiaa ei yleensä ole rohjettu edes ottaa tarkasteluun, sillä kirkollinen, hellenistisiltä juurilta peräisin oleva, Haadeksesta juontuva käsitys "piinahelvetistä" on lähes kaikkiin kirkkoihin ja vapaisiin suuntiinkin niin lujasti juurrutettu; että voidaan puhua lähes 'tabu'-käsitteestä!

Kun heprean sanan "maailmaa" tarkoittava sana on käännetty monissa paikoissa "iankaikkiseksi", vaikka pitäisi kääntää se niissä "maailmaksi", on se aiheuttanut paljon vääriä käsityksiä. Niiden pohjalta Jumalasta on saatu aikaan mielikuva, jonka kriittinen lukija pelkistää ajatukseksi, että Hän on pahimman ajateltavissa olevan luokan skitsofreenikko, natsi-Saksan ja nyky-Syyrian julmureita pahempi! 

En usko olevani väärässä, kun vilpitön lukija Raamattuun perehtyessään huomaa siellä Jumalan olevan RAKKAUS, mutta sitten törmää siihen, että Hän olisi määrännyt ikuisen tuli- ja tulikivijärven piinan itse luomilleen langenneille ihmislapsille. Ristiriita on ILMEINEN, sillä olisihan tällaisessa tapauksessa Hänellä KAIKKIVALTIAANA valta katkaista sen kärsivän luotunsa SIELUN elämä kidutuksessa! Siis Jumalana voisi antaa hänelle armokuoleman... Mutta tuollainen ajatus ikuisesta piinasta kadotetulle johtuu väärästä käännöksestä, jonka perusteella on syntynyt johtopäätös, että ihmisellä on IANKAIKKINEN SIELU. - Kirjassa tulee esiin myös tuon asian arviointi."

https://www.bod.fi/kirjakauppa/helvetti-vai-gehenna-simo-myllykoski-9789528005971

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Tukholman profetia


kasetin A-puoli

B-puoli

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Jeesuksen todelliset veljet ja sisaret


Mitä on olla Jeesuksen opetuslapsi?
Mitä on olla hänen seuraajansa, kulkea hänen askelissaan?
Mitä on ottaa ristinsä ja seurata Jeesusta?

Jeesus on esikoinen monien veljien joukossa.

...Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa
Room. 8:29


...to be conformed (olla yhdenmukainen) to the image of his Son, that he might be the firstborn among many brethren.

"...monien veljien joukossa" - "monien" - tarkoittaa tässä, "monien poikien" eikä suinkaan vain yksi poika. Sanan "moni" ei ole tarkoitus merkitä "miljoonia"; siinä on kontrasti "moni" vs. "yksi". "Esikoinen monien veljien joukossa". 

..Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä";
Hepr. 2:11-12


Jeesus on ensimmäinen, "esikoinen monien veljien joukossa". 

Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte (epakoloutheo = seurata, imitoida hänen esimerkkiään) hänen jälkiänsä,
1Piet. 2:21


For even hereunto were ye called: because Christ also suffered for us, leaving us an example, that ye should follow his steps: (KJV)

epakoloutheo (verbi) 1872 (4)
from 1909 and 190; to accompany:--follow (after).
1) to follow (close) upon, follow after
2) to tread in one's footsteps i.e. to imitate his example 


Mark. 16:20
1Tim. 5:10, 5:24
1Piet. 2:21


Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
Luuk. 14:27


"Ristin kantaminen" merkitsee sen asian hyväksymistä, että tulet kärsimään.  "Risti" tarkoittaa kärsimystä.

Jeesus oli esikoinen monien veljien joukossa

...Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
Room. 8:29


Jeesus: Jumalan palvelija - Apt.3:13,26; 4:27,30
opetuslapsi: Jumalan palvelija - Apt. 4:29; 2Kor. 6:4; Tiit. 1:1; Jaak. 1:1; Ilm. 7:3, 19:5

Jeesus on Jumalan poika, "esikoinen monien veljien joukossa". 
Hänen opetuslapsensa ovat Jumalan poikia.

Jeesus: Jumalan poika
opetuslapsi: Jumalan poika - Joh. 1:12; Room. 8:14-17; Gal. 3:26; 2Kor. 6:18; 1Joh. 3:1

Jeesus: on syntynyt Jumalan poika, esikoisena syntynyt Jumalan poika
opetuslapsi: on syntynyt Jumalan poika - Joh. 1:12-13; 3:3,7; 1Joh. 3:1

Jeesus OLI ainoa syntynyt Jumalan poika.
Jokainen esikoinen on "ainoa syntynyt", sillä syntyessään hän on ainoa lapsi. Mutta kun syntyy muita lapsia, hän ei enää ole ainoa syntynyt, mutta hän tulee aina olemaan esikoinen.

Jeesus: Jumala on hänen oma Isänsä - Joh. 5:18
opetuslapsi: Jumala on hänen oma Isänsä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.  - Matt. 6:9; 23:9; Joh. 1:13; 1Joh. 2:29; 4:7; 5:4, 14

Jeesus: "te ette tiedä, mistä minä tulen, ettekä, mihin minä menen" - Joh. 8:14
opetuslapsi: "Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt." -  Joh. 3:8; 1Joh. 3:1

Jeesus: ei ole tästä maailmasta
opetuslapsi: ei ole tästä maailmasta - Joh. 15:19; 17:6, 9, 14, 16

Jeesus: on Jumalasta - Joh. 3:2; 16:30
opetuslapsi: on Jumalasta - 1Joh. 4:1; 4, 6

Jeesus: on ylhäältä, ei alhaalta 
opetuslapsi: on ylhäältä, ei alhaalta - Joh. 1:13; 3:3,7; 17:6,14,16,18

Kirjaimelliseti: "ylhäältä syntynyt", Jumalasta

Jeesus: maailma vihasi häntä
opetuslapsi: maailma vihaa häntä - Joh. 15:19-25; 1Joh. 3:13

Jeesus: on Isässä ja Isä on hänessä
opetuslapsi: on Isässä ja Isä on hänessä - Joh. 14:23; 17:20-23; 1Joh. 3:24; 4:12-16

Jeesus: on yhtä Isän kanssa - Joh. 6:38; 10:30
opetuslapsi: on yhtä Isän kanssa - Joh. 17:11, 20-23

Jeesus: Jumala antoi hänelle kirkkauden/kunnian (doxa)
opetuslapsi: Jumala antaa hänelle saman kirkkauden/kunnian - Joh. 17:22, 24

Jeesus: lähetettiin maailmaan
opetuslapsi: lähetetty maailmaan - Joh. 17:18; 20:21

Jeesus: antaa elämänsä toisten hyväksi
opetuslapsi: antaa elämänsä toisten hyväksi - Joh. 15:12-14, 17; 1Joh. 3:14,16

Jeesus: pääsiäislammas
opetuslapsi: teuraslammas - Room. 8:36; Joh. 10:4,27

Jeesus: maailman valkeus
opetuslapsi: maailman valkeus - Matt. 5:14; Ef. 5:8; Filipp. 2:15

Jeesus: ilmensi Jumalan rakkautta
opetuslapsi: ilmentää Jumalan rakkautta - 1Joh. 4:12

Jeesus: istuu Jumalan valtaistuimella; hallitsee luotuja
opetuslapsi: tulee istumaan Jumalan valtaistuimella; hallitsee yhdessä Kristuksen kanssa - Ilm. 2:26-27; 3:21; 2Tim. 2:12

Jeesus: on Jumalan perillinen
opetuslapsi: on kanssaperillinen yhdessä Kristuksen kanssa - Room. 8:17, Gal. 4:7; Ilm. 21:7

Jeesus: on kuva Jumalasta, joka on Henki; osallinen jumalallisesta luonnosta
opetuslapsi: on kuva Jumalasta, joka on Henki; osallinen jumalallisesta luonnosta - 2Piet. 1:4; 1Kor. 15:45,49; 2Kor. 3:17-18; 4:4

jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.
Hepr. 6:20


Jeesus meni ensin. Hän on esikoinen monien veljien joukossa.
Nyt on meidän vuoromme vaeltaa kuten Jeesus vaelsi, ottaa ristimme ja seurata hänen askelissaan.

.. siis, jos tahdot myös olla Jumalan lapsi.

Saakoon Jumala avata sinun silmäsi ja siunatkoon sinua.

"mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
1Kor. 2:9


4 Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi (ainoa) Herra,
5 Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.

5Moos. 6:4-5


Rakastakaamme elävää Jumalaa, joka on Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala.

Ainoa Jumala on Herran Jeesuksen Kristuksen Jumala, eikä toista ole.

USKOKAA