Profeetallinen raamattutuntisarja

Benjamin Turkia, vuodelta 2005

http://portti.org/kuuntele_saarnoja_2005.html

*****

Syksyn juhlakausi

13 Lehtimajanjuhlaa vietä seitsemän päivää, korjatessasi satoa puimatantereeltasi ja kuurnastasi.
14 Ja iloitse tänä juhlanasi, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella.
15 Seitsemän päivää juhli Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi siinä paikassa, jonka Herra valitsee; sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua kaikessa, minkä satona saat, ja kaikissa kättesi töissä; sentähden ole iloinen.
16 Kolme kertaa vuodessa tulkoon kaikki sinun miesväkesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana. Mutta tyhjin käsin älköön tultako Herran kasvojen eteen;
17 kukin tuokoon lahjana sen, minkä voi, sen siunauksen mukaan, minkä Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
5. Moos. 16:13-17


16 Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
17 Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.
18 Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
19 Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sak. 14:16-19

***

Joh. 7:2- 10:39

Koska raamatullinen vuorokausi Israelissa vaihtuu illalla, auringon laskiessa (n.klo 18), myös juhlat kestävät 'illasta iltaan'. Yleisen kalenterimme mukaan juhlat alkavat siis edellisenä iltana.

PASUNANSOITONJUHLA - Rosh Hashana, Jom Teruah, (maallisen) 'vuoden pää'
Tishri 1. (25.9.2014) katumuspäivät aina Suureen Sovintopäivään, Tishri 10. asti

23 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
24 "Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, pitäkää sapatinlepo, muistojuhla pasunaa  (showphar)  soittaen, pyhä kokous.
25 Älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan tuokaa uhri Herralle."
3. Moos. 23:23-25

"Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, olkoon teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Olkoon se teille pasunansoiton päivä...
4. Moos. 29:1

showphar 07782 (72)
1) horn, ram's horn

shaphar (verbi) 08231 (1; Ps.16:6)
1) to be pleasing, be beautiful, be fair, be comely, be bright, glisten
1a) (Qal) to be beautiful

***

SUURI SOVITUSPÄIVÄ - Jom Kippur
Tishri 10. (4.10.2014) - paasto

26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
27 "Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla ja tuokaa Herralle uhri.
28 Älkää toimittako yhtäkään askaretta sinä päivänä, sillä se on sovituspäivä, jolloin teille toimitetaan sovitus Herran, teidän Jumalanne, edessä.
29 Sillä jokainen, joka ei sinä päivänä kurita itseänsä paastolla, hävitettäköön kansastansa.
30 Ja jokaisen, joka sinä päivänä toimittaa jotakin askaretta, minä hävitän hänen kansastansa.
31 Älkää silloin yhtäkään askaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
32 Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti." 
3. Moos. 23:26-32

Ja saman seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja silloin kurittakaa itseänne paastolla, älkääkä yhtäkään askaretta toimittako...
4. Moos. 29:7

Apt. 27:9
Matt 17:1-13
Mark 9:2-13
Luuk 9:28-36

***

LEHTIMAJANJUHLA - Sukkot
Tishri 15-21. (9-15.10.2014)

33 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
34 "Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajan  (cukkah) juhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.
35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
3. Moos. 23:33-36

Ja seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä olkoon teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan viettäkää juhlaa Herran kunniaksi seitsemän päivää...
4. Moos. 29:12

cukkah (subst.) 05521 (31)
1) thicket, covert, booth
1a) thicket
1b) booth (rude or temporary shelter)

cakak (verbi) 05526 (23)
1) (Qal) to hedge, fence about, shut in
2) to block, overshadow, screen, stop the approach, shut off, cover
2a) (Qal)
2a1) to screen, cover
2a2) to cover oneself
2a3) protector (participle)
2b) (Hiphil)
2b1) to screen, cover
2b2) to cover, defecate (euphemism)
3) (Qal) to cover, lay over
4) to weave together
4a) (Qal) to weave together
4b) (Pilpel) to weave, weave together

18 Mutta Paavali oli vielä siellä pitkän ajan, ja jätti veljet hyvästi, ja purjehti Syriaan, ja hänen kanssansa Priskilla ja Akvila, ja hän ajeli päänsä Kenkreissä; sillä hänellä oli lupaus.
19 Ja tuli Ephesoon ja jätti ne sinne; mutta itse hän meni synagogaan ja puhui Juudalaisten kanssa.
20 Ja he rukoilivat häntä, että hän enemmän aikaa viipyis heidän tykönänsä; vaan ei hän tahtonut;
21 Mutta jätti heidät hyvästi, sanoen: minun tulee kaiketi mennä Jerusalemiin tälle juhlalle, joka nyt lähestyy. Mutta sitte minä palajan, jos Jumala suo, teidän tykönne. Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta,  
Apt. 18:18-21 (Biblia)

***

VIIMEINEN SUURI PÄIVÄ - Shemini Atzeret, Simchat tora eli lain ilojuhla 
Tishri 22. (16.10.2014) Lehtimajanjuhlan viimeinen, 8. päivä

12 Ja seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä olkoon teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan viettäkää juhlaa Herran kunniaksi seitsemän päivää...
35 ...Ja kahdeksantena päivänä olkoon teillä juhlakokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako...
4. Moos. 29:12,35

Ja kahdeksantena päivänä olkoon teillä juhlakokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako...
4. Moos. 29:32

37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."
Joh. 7:37-38

*********

http://www.finnish.netzari.org/moedim.htm

http://www.israelfoorum.fi/magen_david/juutalaiset_juhlat

http://www.messiaaninen.net/@Bin/121893/4.Simhat+Toora.pdf

70 viikkoa

Meille on opetettu, että Jeshuan toiminta-aika maan päällä oli 3,5 vuotta. Se on ymmärtääkseni laskettu Johanneksen evankeliumista löytyvistä pesah-juhlista, pääsiäisistä. Muissa evankeliumeissa on kerrottu ainoastaan yksi pääsiäinen. 

Matt.26:2, 17-19
Mark.14:12-16
Luuk. 2:41-42 (Jeshua 12-vuotias)
Luuk. 22:1,7-20

Entäpä jos kysymyksessä onkin kolmen ja puolen vuoden sijaan vain vuoden palvelusaika?

Löysin linkin, jossa on esitetty, että koko toiminta-aika, alkaen kasteesta ja 40 päivän kiusauksista erämaassa, aina ristiinnaulitsemiseen ja sitä seuraaviin 50 päivään ennen ylösnousemusta, sopii 70 viikkoon eli 490 päivään. Suomensin suurimman osan linkin tekstistä. Teoria on mielenkiintoinen ja Raamatulla perusteltu. Tutkistele itse, onko näin.

******

Tässä käsitellään lyhyesti raamatullista kalenteria, sen verran kuin on tarpeen ymmärtää evankeliumien kronologiaa. 

HERRAN JUHLIEN TÄRKEIN SÄÄDÖS ON 3.Moos. 23.

UUSI VUOSI: alkaa kevään ensimmäisestä uudenkuusta, josta alkaa Aviv/Nisan kuu. 

KEVÄÄN JUHLAT: Kaksi viikkoa Uuden kuun jälkeen on Pääsiäinen, 'Pesach' ja viikon mittainen 'Happamattoman leivän juhla', 'Chag Ha'matsot'. Viikon aikana, on 'Ensi hedelmien juhla' ja seitsemän viikkoa sen jälkeen on 'Viikkojuhla' eli Helluntai, Shavuot.

SYKSYN JUHLAT: ensimmäisenä päivänä seitsemättä kuukautta on 'Pasuunansoiton juhla' , Jom Teruah, sen jälkeen kymmenentenä päivänä on 'Suuri Sovituspäivä' , Jom Kippur ja sen jälkeen viidestoista päivä alkaa viikon mittainen 'Lehtimajan juhla', Sukkot, jonka viimeinen 8. päivä on 'Viimeinen Suuri päivä'.

Toorassa ei ole lainkaan kesä- eikä talvijuhlia. Apokryfikirjoista löytyy 'Hanukka-juhla', joka on temppelin puhdistuksen ja uudelleenvihkimisen muistojuhla (Joh 10:22). Se alkaa juutalaisen kalenterin mukaan 25 päivänä yhdeksättä kuuta ja kestää 8 päivää. Esterin kirjassa mainitaan myös Purim-juhla, joka ajoittuu 'laskiaisen' tienoille.

Näistä juhlista kolme - Pääsiäinen, Helluntai ja Lehtimajanjuhla - ovat sellaisia, joihin Toora velvoittaa kaikki miehet osallistumaan Jerusalemissa (2. Moos 23:14-18 ja 34: 18-23). 

Oliko Jeshua velvoitettu osallistumaan näihin kolmeen juhlaan Jerusalemissa? 

Kyllä, jos katsotaan yhden vuoden palvelutehtävän mukaan, mutta 'ei', jos katsotaan 3 ½ vuoden kronologian kautta. Huomaa, että jos hän jäi pois vaikka yhdestä näistä velvoittavista juhlista, hän ei olisi täyttänyt koko Tooraa.

*******

Johanneksen evankeliumin kronologisella lukemisella voidaan todetea Jeshuan osallistumisesta juhliin, verrattuna kolmeen muuhun evankeliummin, että hänen julkisen toimintansa pituus oli noin vuoden.

Tutkimus paljastaa, että koko pituudeltaan, sisältäen myös 40 päivää paastossa erämaassa ja 50 päivää ennen helluntaita, on täsmälleen 70 viikkoa eli 490 päivää. 

SYNOPTISET EVANKELIUMIT

Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeja kutsutaan 'synoptisiksi evankeliumeiksi', koska ne ovat samanlaisia​​. Esimerkkinä kahden sokean parantaminen Jerikon tiellä kolmessa synoptisessa evankeliumissa. Sitä ennen on kertomus "rikkaasta nuoresta miehestä": 

Mark. 10:17-22
Luuk. 18:18-23
Matt. 19:16-22

Sokeiden parantaminen :

Mark. 10:46-52, yksi sokea mies mainittu nimeltä: Bartimeus.
Luuk. 18:35-43, yksi nimetön sokea mies
Matt. 20:29-34, kaksi nimetöntä sokeaa miestä

Kaikissa kertomuksissa tapahtumapaikka on tiellä lähellä Jerikoa, ja mies tai miehet huusivat 'Daavidin Poika, armahda minua'. Laittamalla kaikki kolme tapausta yhteen, näemme, että siellä oli kaksi sokeaa, joista toinen, joka oli äänessä, oli nimeltään Bartimeus.

*****

NELJÄ ERI NÄKÖKULMAA

Neljän evankeliumin jokainen kirjoittaja kertoo Messiaasta eri puolen, täyttämään profetoidun roolin. Jokainen kirjoittaja noudatti kuitenkin samaa kaavaa selostuksessaan :

Johdanto, joka koostuu Jeshuan sukulinjasta ja lyhyt taustahistoria. Yksityiskohtainen silminnäkijä kertomus, joka alkaa jossain vaiheessa Jeshuan palvelutehtävää, kun kertoja tulee itse mukaan.

Neljän evankeliumin todistajat:

MATTEUS käyttää historiasta muita todistajia koskien Jeshuan syntymää, mutta hänestä itsestään tuli opetuslapsi hänen omien silminnäkijähavaintojensa jälkeen. Koska hänelle oli tärkeää kuningaskunnan laki, kertomus ei aina ole kronologinen, vaan ryhmittää asioita teeman mukaan.

MARKUS sai yksityiskohtia Pietarilta, ja johdannon jälkeen hän on antanut selontekoa seuraavan Pietarin hyväksymisen kutsua olevan "ihmisten kalastaja".

LUUKAS laati kertomuksensa muiden todistajien kautta, ja senvuoksi sisältää myös monia muita yksityiskohtia, esimerkiksi, Sakarjan ja Elisabetin elämästä ja Johannes Kastajan syntymästä. Luukkaan evankeliumi on kronologinen.

JOHANNES oli silminnäkijä, joka kirjoitti vain siitä, mitä hän itse näki (paitsi lyhyt johdanto luomisesta). Hän oli Johannes Kastajan opetuslapsi, ja seurasi Jeshuaa siitä eteenpäin; hänen kertomuksensa on kronologinen.

****

SUKUPUU 

Neljän evankeliumin näkökulmat Jeshuaan :

Matteus - Kuningas (alkuperäiseet lukijat olivat juutalaiset)
Markus - Palvelija (pakanat, roomalaiset)
Luukas - Ihmisen Poika (kreikkalaiset)
Johannes - Jumalan Poika  (kaikki uskovat)

Ilmestyskirja - viides ja viimeinen näkökohta - Tuomari.

ESITYS JESHUAN SUKULINJASTA :

Matteus kirjoitti Jeshusta Kuninkaana, ja hän jäljittää Jeshuan kuningas Daavidin kautta. Hänen ainoan maallisen vanhempansa, Marian (Mirjam), isä (ei aviomies) oli Joosef, Jaakobin poika. (Matt. 1:16).  Jakeessa käytetään sanaa 'givra'; joka viittaa klaanin johtajaan, eli isään. 

Markus ei kerro sukuselvitystä, koska se ei ole oleellinen Palvelijan roolissa. 

Luukkaan näkökulma on Ihmisen Poika, joka osoittaa meille, että Jeshuan isä, Marian aviomies, oli Joosef, Eelin poika. (Luuk. 3:23).

Johannes kertoo Jumalan Pojasta, ja tuo esiin hänen olleen 'alussa Jumalan kanssa' (Joh.1: 2).

***

JESHUAN ELÄMÄN VARHAISVUODET

Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.

Luuk. 1:5

Luuk.1:8-10, näemme, että Sakarja oli palvelusvuorossa suitsuttamassa temppelissä samaan aikaan kun 'kaikki kansa' rukoili ulkopuolella. Oli pyhiinvaellus, helluntai. Kansanmassat osallistuivat juhlaan, väkeä oli hyvinkin satojatuhansia

Oli vain yksi päivä vuodessa, kun Abian pappi oli  temppelissä suitsuttamassa ja kansa odotti ulkopuolella - helluntai. 

Helluntai on seitsemän viikkoa 'ensihedelmien' jälkeen ja sitä kutsutaan 'viikkojuhlaksi', kreikaksi 'pentecost'. 'Pente' tarkoittaa 'viisikymmentä' koska 7x7 (viikkoa) on 49 ja seuraava päivä on 50. 

JOHANNES KASTAJA SYNTYI PÄÄSIÄISENÄ

Luuk. 1:23-24 kertoo, miten Elisabet tuli raskaaksi ja (jae 26) Maria tuli raskaaksi kuusi kuukautta myöhemmin. Voimme ajoittaa Johannes Kastajan syntymän pääsiäiseen (kun on tapana katsoa Elian tulemisesta), ja hänet ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä (jae 59), happamattoman leivän juhlan aikaan. 

JESHUA SYNTYI LEHTIMAJANJUHLAN ALKAESSA

Pasuunansoiton juhla oli merkki (Matt 2:2), joka ilmoitti Jeshuan tulevaksi ja hänen syntyi Lehtimajan juhlan alkaessa. Kun enkelit ilmoittivat syntymästä paimenille (Luuk 2:8-14) he julistivat 'suuren ilon koko kansalle' ja 'ihmisiä kohtaan hyvä tahto' - liittyy se Ilmestysmajaan, kun Sana tuli lihaksi ja 'telttaili' keskuudessamme (Joh 1:14).

Jeshua ympärileikattiin kahdeksan päivää myöhemmin Lehtimajanjuhlan 'Viimeisenä Suurena päivänä'  (Luuk 2:21). Kuten helluntaikin, Lehtimajanjuhla on pyhiinvaellusjuhla; suuret joukot olivat läsnä Jerusalemissa kuulemassa Simeonin ja Hannan profetiat (Luuk 2:25-39).

Seuraava maininta on 12-uotiaasta Jeshuasta osallistumassa Pesach- (pääsiäis) juhlaan (Luuk 2:40-49).

****

JESHUAN PALVELUVUOSI ALKOI  27

Luukas jatkaa Johannes Kastajan palvelutehtävän alusta. Hän oli hyvin erityinen ajan merkki: 

1 Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,

2 siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa.

Luuk 3:1-2

Luukas halusi ihmisten tietävän tarkan ajan. Luemme, että 'kansa' (multitude = väenpaljous) tuli kasteelle (Luuk 3:7). Miksi kansa oli liikeellä suurena joukkona ja saapui katsomaan Johannesta? Koska se oli vuosi 27, ja silloin oli 'Maan sapattivuosi', seitsemäs vuosi. (Josefus.)

Luukkaan kertomus siitä, miten Jeshua otti kasteen Johannes Kastajalta (Luuk. 3:21-23 ja Matt. 3:13-17), antaa lisää tietoa. Tiedämme (Matt 4:1-11, Mark 1:12-13, ja Luukas 4:1-13), että heti kasteen jälkeen, Henki johdatti Jeshuan erämaahan paastoamaan neljäkymmentä päivää, ja että suurimmat kiusaukset tapahtuivat juuri ennen paastopäivien päättymistä.

Koska Johannes (evankeliumin kirjoittaja) oli Johannes Kastajan opetuslapsi, siirrymme nyt Johanneksen evankeliumiin. Johanneksen johdanto (Joh. 1:1-14) alkaa todistuksella Johannes Kastajasta Jerusalemin papeille ja leeviläisille (Joh. 1:19), jotka olivat fariseuksia (jae 24).

Johannes todisti sillä välin kun Jeshua oli erämaassa paastossa ja 40 päivää kiusattavana. 

Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"

Joh. 1:29

Jeshua oli palaamassa erämaasta. Johannes Kastaja puhui väkijoukolle jakeissa 31-34 kasteesta menneessä aikamuodossa. Mutta 29. jakeen päivä oli keväällä alkavan juutalaisen vuoden ensimmäinen päivä (1. Aviv/ Nisan), ja se aloitti Jeshuan palvelusvuoden. 

35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.

36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

Joh. 1:35-36

Johannes toistaa 'Katso, Jumalan Karitsa!' julistuksensa 'seuraavana päivänä' (jae 35), kaksi päivää sen jälkeen kun oli todistanut papeille (jae 19). Andreas ja Johannes lähtevät seuraamaan Jeshuaa, Andreaan kautta myös hänen veljensä Simon (Pietari) ja 'seuraavana päivänä' (jae 43) Jeshua löytää Filippuksen, joka tuo Nathanielin. He kaikki lähtevät Betsaidasta, kulkevat päivän, ja 'kolmantena päivänä' he kaikki menevät Kaanan häihin (Joh. 2:1).

Vuosi alkaa Aviv / Nisan kuusta. 

Aikajana : 

- Jeshua otti kasteen

- 40 päivää erämaassa 

- vuoden viimeisenä päivänä Jeshuan viimeinen kiusaus erämaassa ja Johannes todistaa papeille. 

- Aviv 1 - Jeshua palaa erämaasta; Johannes sanoo: "Katso Karitsa" (Joh. 1:29) 

- Aviv 2 - Johannes taas sanoo: "Katso Karitsa", Johannes ja Andreas seuraa Jeshuaa (Joh. 1:35-36) 

- Aviv 3 - Filippus ja Nathaniel liittyvät (Joh. 1:43-45) 

- Aviv 4 - Jeshua opetuslapsineen Beetsaidasta Kaanaan 

- Aviv 5 - Kaanan häät (Joh. 2:1-11)

Jeshua saapuui häihin mukanaan Johannes, Andreas, Simon, Filippus, Nathaniel ja mahdollisesti muitakin. Tämä aloitti hänen vastakkainasettelunsa juutalaisten johtajien kanssa. Johannes kertoo, että häissä oli kuusi (ei sopiva määrä) kivistä vesi ruukkua, joita käytettiin juutalaisiin puhdistusrituaaleihin. Johannes tarkoittaa 'juutalaisilla' pappeja, leeviläisiä ja fariseuksia (Joh. 1:19,24). Vesiruukkuja käytettiin Talmudin rabbiinisten perinteiden rituaaleihin ja he sanovat, että vesi olisi saastunut, jos siihen sekottuisi viiniä. 

Muuten vesi ja seremonia pesut kulkevat läpi koko Johanneksen evankeliumin:

Joh. 2:6 - Kaanan häät - kiviset vesiruukut

Joh. 3:25 - juutalaisten kiista puhdistuksesta

Joh. 4:28 - Samarialainen nainen kaivolla

Joh. 5:4 - enkeli kuohuttamassa vettä altaalla

Joh. 7:38 - elävän veden virrat

Joh. 9:7 - sokea mies Siloan altaalla

Joh. 13:5 - Jeshua pesi opetuslastensa jalat

Veden muuttaminen viiniksi oli ensimmäinen ihme, jonka Jeshua teki. Häiden jälkeen hän menee opetuslastensa ja perheensä kanssa Kapernaumiin muutamaksi  päiväksi. (Joh 2:12) 

13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

14 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa.

Joh 2:13-14

Oli Pesach-juhlan aika, joka on Raamatun ensimmäisen kuukauden 14. päivänä; kahden viikon kuluttua siitä, jolloin Johannes ilmoitti 'Katso, Jumalan Karitsa'. Saavuttuaan Jerusalemiin, Jeshua valmistautuu pääsiäiseen karkottamalla rahanvaihtajat temppelistä (jae 14), ja kun papit pyysivät häneltä merkkiä, hän sanoo profeetaalisesti: 'Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä' (jae 19).

Nikodemus, fariseus, tulee Jeshuan luokse yöllä Ensi Hedelmän juhlan aikana, joka on osa Happamattoman leivän viikkoa, joka liittyy pääsiäiseen. Tiedämme, että Nikodeemus tuli viikon aikana, koska Joh 2:23 kertoo, että Jeshua oli Jerusalemissa juhlan aikana, ja että sen jälkeen Jeshua ja opetuslapset menivät Juudeaan, jossa Johannes kastoi (Joh 3:22). Joten Jeshua oli vielä Jerusalemissa kun Nikodemus tuli häntä tapaamaan.

Kun Jeshua ja opetuslapset saapuvat Juudeaan, Johannes jatkaa kastamistaan, vain muutama viikko sen jälkeen kun hän sanoi: 'Katso, Jumalan Karitsa'. 

Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta.

Joh 3:25

Miksi? Koska Jeshuan tekemä ihme, jossa hän muutti veden viiniksi, oli fariseusten mielestä saastuttanut vesiastiat.

Kun Jeshuasta tulee tunnetumpi, sanoo Johannes: 'Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä' (jae 30). Jeshua opetuslapset sekä Johannes kastavat edelleen.

1 Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes

2 -vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa-

3 jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.

4 Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.

Joh 4:1-4

Hän lähtee kohti Galileaan, mutta kulkee ensin Samarian kautta. Samariassa, hän tapaa kaivolla ensin naisen ja sitten koko kaupungin (Joh 4:5-42), ja pysyy siellä kaksi päivää (jae 40). Hän jopa kertoo heille, että hän on Messias (jakeet 26, 42).

Lopuksi (jae 43), hän jatkaa matkaansa Galileaan. Tämä voisi olla hänen hylkäämisensä aika Nasaretissa (jae 44). Galilealaiset ottivat hänet vastaan​​, koska he olivat nähneet, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa pääsiäisjuhlassa (jae 45), joka oli vain muutamaa viikkoa aiemmin. Jakeessa 46, hän tulee jälleen Galileaan, 'jossa hän oli tehnyt veden viiniksi', ja parantaa kuninkaan virkamiehen pojan (Joh 4:46-53). Oli kulunut lähes kaksi kuukautta siitä, kun Johannes ilmoitti 'Katso, Jumalan Karitsa!'.

Seuraavaksi mainitaan 'juutalaisten juhla', ja Jeshua menee Jerusalemiin (Joh 5:1). Mikä juhla tämä on? Monet uskovat, että se on jo seuraaava pääsiäinen. Me näemme, että edellisestä pääsiäisestä oli kulunut aikaa vain kaksi kuukautta.

Tämä on Shavuot, jota kutsutaan myös helluntaiksi, 50 päivää pääsiäisen/happamattoman leivän, ensi hedelmän juhlan jälkeen. Helluntai on pyhiinvaelluksen juhla, ja Jeshuan oli Tooran velvoittamana osallistuttava siihen. Huomaa, että kun pyhiinvaellusjuhlassa on 'väenpaljous' (jae 13 'kansa'), tämä tarkoittaa satoja tuhansia ihmisiä. Jeshua parantaa halvaantuneen miehen Betesdan altaalla (Joh 5:2-9), ja loput luvun tapahtumista kertoo hänen kohtaamisestaan fariseusten kanssa. (Joh 5:9-47)

Nikodemus, fariseus oli tullut Jeshua luo yöllä, ensi hedelmien juhlassa, ja nyt, helluntaina, 50 päivää myöhemmin, voisi olettaa, että fariseusten keskuudessa olisi ollut herätystä, mutta sen sijaan, he halusivat tappaa Jeshuan (Joh 5:16)

Nyt oli kalastuskausi ja Johannes ei kerro evankeliumissaan selvitystä. Simon Pietari on pois kalastuksesta Kaanan häistä asti, joten Markus, joka sai tietonsa Pietarilta, ei aloita yksityiskohtaista kerrontaa, ennekuin Pietari liittyy opetuslapsiin. Tämä on tunnetaan nimellä 'meren kutsu', jossa opetuslapset sitoutuivat tulemaan 'ihmisten kalastajiksi' (Matt 4:18-22, Mark 1:16-20, ja Luukas 5:1-11.). Joh 6:1 osoittaa, että Jeshua lähti Jerusalemista mennäkseen Genesaretinjärvelle. Se on 'meren kutsu', vaikka Johannes ei sitä kerrokaan. 

******

ENSIMMÄINEN YHTEINEN TAPAHTUMA EVANKELIUMEISSA 

Jotta voisimme yhdistää Johanneksen kolmen synoptisen evankeliumin kanssa, meidän täytyy löytää ensimmäinen yhteinen tapahtuma, josta ne kaikki kertovat. Tämä tapahtuma on 'viiden tuhannen ihmisen ruokkiminen', joka on kerrottu Joh. 6:1-14. (Joh. 5 dokumentoi ainoastaan paranemisen altaalla sekä Jeshuan hylkääminasen Sanhedrinista.) Synoptisten evankeliumien mukaan, on monia tapahtumia, jotka tapahtuvat Joh.5 lopun ja Joh.6 alun välillä.

Valitettavasti Johanneksen kertomuksessa on aukko. Ainoa tapa saada tarkka aikataulu on tunnistaa juhlat, joihin Jeshua osallistui, etenkin pyhiinvaelluksen juhlat, joihin Toora velvoitti hänen läsnäoloaan Jerusalemissa. Seuraavat juhlat aikajärjestyksessä ovat syksyn juhlat:

- Pasuunansoiton juhla

- Suuri Sovituspäivä

- Lehtimajanjuhla

Näistä ainoastaan Lehtimajanjuhla on pyhiinvaellusjuhla. Myös Jeshuan läsnäolo juhlilla Jerusalemissa on mainittu (Joh. 7:2-14). Siellä on myös tietoa salaisesta matkasta juhlille (jae 10), joka auttaa meitä ymmärtämään, että siitä on myös maininta  synoptisissa evankeliumeissa, vaikka niissä ei mainitakaan juhlaa nimeltä

Näin huomaamme, että Jeshuan salainen matka (Joh 7:2-14) ennakoi hänen kuolemaansa. Siitä on kerrottu myös synoptisissa evankeliumeissa:

Matt. 17:22-23 (ennustaa kuoleman)

Mark. 9:30-32 (salainen matka ja ennustaa kuoleman)

Luuk. 9:43-45 (ennustava kuoleman)

Keskustelu siitä, kuka on suurin, seuraa välittömästi salaista matkaa Lehtimajanjuhlille:

Matt. 18:1-4

Mark. 9:33-37

Luuk. 9:46-48

Nämä kolme viittaavat Lehtimajanjuhlaan, ja tukee vähän lisää. Tämä on tapahtuma tunnetaan nimellä 'Kirkastusvuori'.

Matt 17:1-13

Mark 9:2-13

Luuk 9:28-36

Kirkastusvuorella Pietari tekee ehdotuksen rakentaa kolme majaa (Matt 17:4, Mark 9:5, Luuk 9:33). Miksi hän olisi ehdottanut  majan rakentamista, ellei Lehtimajanjuhla olisi ollut pian alkamassa? Nyt voimme yhdistää Johanneksen evankeliumin ja synoptiset evankeliumit koskien Lehtimajanjuhlaa.

SUURI SOVITUSPÄIVÄ

Milloin kohtaaminen Kirkastusvuorella tapahtui? Järkeenkäypä oletus olisi Sovituspäivänä, joka on viisi päivää ennen Lehtimajanjuhlan alkamista.

Kun Jeshua ja kolme opetuslasta tulevat alas Kirkastusvuorelta, he kohtaavat riivatun pojan. Opetuslapset eivät kyenneet ajamaan riivaajaa ulos pojasta. Jeshua tekee sen itse ja hän selittää:

28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"

29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

Mark 9:28-29

Mutta tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.

Matt 17:21 

PASUUNANSOITON JUHLA

Kymmenen päivää ennen sovituspäivää on Pasuunansoiton juhla - voimmeko tunnistaa, sen evankeliumin kertomuksesta? Muistamalla, että Joh 7:2-13 viittaa Lehtimajanjuhlaan, näemme, että edellä olevan tapahtuman Joh 6:25-7:1 on 'elämän leipä'-keskustelu, joka tapahtuu Kapernaumin synagoogassa (Joh6:59), jossa hän puhuu ylösnousemuksesta ja viimeisistä päivistä (Joh 6: 39-44).

Mutta eivätkö ylösnousemus ja viimeiset päivät ole Pasuunansoiton juhlan teemoja? Joh 6:25-7:14 tapahtumat ovat Pasuunansoitonjuhla/Suuri Sovituspäivä/Lehtimajanjuhla-aikaan, ja ristiviittaus Kirkastusvuoren tapahtumiin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Tämä osoittaa, että kuilu Joh. 5 ja 6 välillä on vain noin kolme kuukautta.

Kolmen kuukauden aikana, välillä Joh 5 ja 6:1, tapahtui mm seuraavat tapahtumat, kuten on kerrottu synoptinsissa evankeliumeissa. (takana on siis 5000 ruokinta ja eteenpäin siitä tutkien kolmea synoptista evankeliumia, joiden kautta tunnistaa mitä tapahtui Joh 5 ja 6 välisenä aikana) Johannes ei kerro kirjoituksissaan, onko hän kalastamassa vai apostolin toimessa.

1. Kalastajien kutsuminen opetuslapsiksi meren rannalla

Matt 4:18-22

Mark 1:16-20

Luuk 5:1-11

2. Pietarin anopin ym parantaminen

Matt 8:14-17

Mark 1:29-34

Luuk 4:38-41

3. Halvattu laskettiin katon läpi

Matt 9:2-8

Mark 2:1-12

Luuk 5:17-26

4. Matteuksen kutsuminen ja pidot

Matt 9:9-13

Mark 2:13-17

Luuk 5:27-32

5. 12:n apostolin nimittäminen ja heidän lähettäminen 'Israelin kadonneiden lampaiden' luokse

Matt 10:1-42

Mark 3:13-19

Luuk 6:12-16

6. Saarna meren rannalla

Matt 13:1-53

Mark 4:1-34

Luuk 8:4-18

7. Myrsky järvellä ja riivatut toisella rannalla (tekiväkö ne demonit aiheuttaa myrskyn?)

Matt 8:23-9: 1

Mark 4:35-5: 20

Luuk 8:22-39

8. Johannes Kastajan marttyyrikuolema

Matt 14:6-12

Mark 6:14-29

Luuk 9:7-9

Ja lopuksi, takaisin viidetuhannen ruokintaan, joka asettaa meidät takaisin samaan tahtiin Johanneksen evankeliumin kanssa.

Matt 14:13-21

Mark 6:30-44

Luuk 9:10-17

Joh. 6:1-14

****************

ONGELMA: PÄÄSIÄINEN VAI PASUUNANSOITON JUHLA?

Ongelmana on viidentuhannen ruokinnan ajankohta Johanneksen evankeliumissa. Joh 6:4 sanoo: 'Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.' Mutta juuri totesimme, että Parantuminen altaalla (Joh. 5) tapahtui helluntaina. Seuraava juhla helluntain jälkeen on syksyn juhlakauden aloittava Pasuunansoiton juhla. On olemassa useita kohtia, jotka eivät sovi pääsiäiseen.

- Jeshua tarjoaa hapatettua leipää (joka on kielletty pääsiäisenä) väen ruokkimiseen, ja säästää tähteet myöhempää käyttöä varten. (Joh 6:13)

- Jeshua on Galileassa, ei Jerusalemissa, jossa hänen tulisi olla läsnä pääsiäisen vietossa, samoin kuin opetuslapset ja väkijoukot.

- Kronologia edeltävien Joh. 6:4, ja sen jälkeen, osoittaa, että kyseessä on Pasuunansoiton juhla, ei pääsiäinen. 

- Tämä merkitsee suurta eroa. Jos luulet, että Joh. 5:1 myös on pääsiäinen, niin luvun 5 ja luvun 6 alun tapahtumien (paraneminen altaalla ja hylkääminen Sanhedrinista) välillä olisi kokonainen vuosi.

Lukemalla synoptisia evankeliumeja, löydämme entistä enemmän syitä epäillä Joh. 6:4. Matt. 15:1-20 ja Mark. 7:1-23, fariseukset syyttävät Jeshuaa hänen ja hänen opetuslastensa (eli kaikkia jotka olivat syöneet leipää ja kalaa) pesemättömin käsin syömisestä, joka oli vasstoin juutalaisten perinnäisssääntöä. Toisaalta on outoa, että he eivät syyttäneet vielä 'vakavammasta' rikoksesta ei sanota mitään: hapatetun leivän syömisestä pääsiäisenä ja siitä, että Jeshua ja hänen kuulijansa eivät olleet pääsiäisjuhlilla Jerusalemissa. 

Hahmottamista helpottaa tässä sen ymmärtäminen, että kyseessä on käsikirjoituksen ongelma. Joh. 6:4, koskien pääsiäistä, ei ole olemassakaan joissakin käsikirjoituksissa, ja eikä se siten ole osana alkuperäistä tekstiä.

LEHTIMAJANJUHLA

Joh. 7:ssä on siis Lehtimajanjuhla ja eletään Raamatun kalenterin seitsemättä kuukautta, eli seitsemän kuukautta sen jälkeen, kun Johannes ilmoitti 'Katso, Jumalan Karitsa!'.

Juhlassa on kaksi mielenkiintoista tapahtumaa - kertomus naisesta, joka jäi kiinni aviorikoksesta (Joh 8:1-11), ja sokeana syntyneen parantaminen (Joh 9:1-41). Molemmat tapahtuivat juhlan aikana. Sokean miehen tapauksessa, Jeshua käski häntä pesemään silmänsä Siloan altaassa (Joh 9:7). Koska vesi oli keskeinen teema lehtimajanjuhlassa (Joh 7:37-38), sekä allas, että silmien pesu olivat huomion keskipisteessä. Kun sokea mies hapuili tietään altaan ympärillä olleen väkijoukon läpi ja sai näkönsä, jokainen sai tietää, mitä oli tapahtunut (pyhiinvaellusjuhlassa massoittain kansaa).  Kaikki näkivät, myös vastuulliset uskonnolliset johtajat. 

37 Mutta (Lehtimajan) juhlan viimeisenä (kahdeksantena), suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.

38 Joka uskoo minuun hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään juokseva elävän veden virrat."

Joh. 7:37-38

Lehtimajanjuhlaan liittyvät tapahtumat jatkuvat Joh 10:39.

HANUKKA

Palvelustehtävässä kaksi kuukautta myöhemmin, on Jerusalemissa seuraava juhla, Temppelin uudelleen vihkimisen juhla, Hanukka, joka mainitaan nimeltä Joh 10:22-42. Tämä juhla ei ole 3.Moos. 23 olevassa Herran juhlien luettelossa, eikä se vaadi läsnäoloa, mutta Jeshua osallistui siihen kuitenkin ja fariseukset yrittävät kivittää hänet. 

On siis talvi ja noin ¾ vuotta on kulunut siitä, kun Johannes ilmoitti 'Katso, Jumalan Karitsa!'.

Seuraa useita tapahtuimia, joista mainitaan kaikissa synoptisissa evankeliumeissa:

1. lasten siunaaminen

Matt. 19:13-15

Mark. 10:13-16

Luuk. 18:15-17

2. Rikas nuori mies

Matt. 19:16-30

Mark. 10:17-31

Luuk. 18:18-30

3. sokea Bartimeus

Matt. 20:29-34

Mark. 10:46-52

Luuk. 18:35-43

******************

TOINEN PÄÄSIÄINEN 

Kärsimysviikko alkaa kun Maria Magdaleena (Martan ja Lasaruksen sisko) voitelee Jeshuan nardusöljyllä. Maria oli myös ykköstodistajana Jeshuan hautaamisen ja ylösnousemuksen yksityiskohdissa.

Kaikki neljä evankeliumia sisältävät kertomuksen naisesta voitelemassa Jeshua:

Matt. 26:6-13

Mark. 14:3-9

Luuk. 7:36-50

Joh. 12:1-9

Onko kyseessä kaksi eri tapahtumaa?

Sekaannusta syntyy Luukkaan kertomuksesta, jossa se tapahtuu jo aiemmin luvussa 7, antaen vaikutelman, että se tapahtui ajallisesti aikaisemmin, eikä olisi yhteydessä muihin kertomuksiin. Luukkaan evankeliumin pitäisi olla tarkassa järjestyksessä ja kronologinen (Luuk. 1:3). Miten tämä pitäisi ymmärtää?

Sen on oltava sama tapahtuma, koska Jeshua sanoi 'missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa' (Matt. 26:13, Mark. 14:9). Niin on neljä evankeliumia ja jokaisen on täytettävä Jeshuan sanat ja kerrottava tämä kertomus. Luukas ilmeisesti sijoittaa kertomuksen lukuun 7 (Luuk 7:33-35), koska se sopii siinä hänen teemansa, joka oli se, että fariseukset syyttivät Jeshuaa seurustelusta 'syntisten' kanssa. Hän vahvistaa teemaa kertomuksella 'syntisestä naisesta' (Luuk 7:39), joka, vaikka tapahtuukin kuukautta myöhemmin, sopii hänen aiheeseensa.

Joh. 12:1 kertoo, että tämä tapahtui 'kuusi päivää ennen pääsiäistä'. Joh. 12:12 kertoo, että 'seuraavana päivänä' Jeshua ratsasti Jerusalemiin aasilla. Tämä on kirjattu kaikissa neljässä evankeliumissa:

Matt 21:1-11

Mark. 11:1-11

Luuk. 19:29-44

Joh. 12:12-19

Kansanjoukot ovat Jerusalemissa pääsiäisenä, joka tulee kestämään viisi päivää. Normaalisti ylipappi johtaa karitsan Betlehemistä kaupunkiin ja se olisi julkisesti tarkasteltavana neljä päivää. Mutta tuona päivänä todellinen Karitsa saapui kaupunkiin. Väkijoukot heiluttivat palmunoksia ja toivottivat Jeshuan tervetulleeksi kun hän ratsasti Jerusalemiin. Elettiin aikaa, jolloin oli kulunut 62. viikkoa siitä, kun Johannes kastoi Jeshuan.

*****************

KARITSAN TARKASTUS

Välittömästi ennen pääsiäistä olevina päivinä on aika poistaa kaikki hapatus, synnin symboli. Tänä aikana kaikki ylimääräinen hapatus poistetaan taloista. Jeshua aloittaa työn poistaa hapatus jälleen kerran puhdistamalla temppelin rahanvaihtajista.

Matt 21:12-17

Mark 11:15-19

Luuk 19:45-48

Näinä päivinä opetuslapset vuokraavat 'Yläsalin'

Matt 26:17

Mark 14:12

Luuk 22:7

Fariseukset, saddukeukset, herodilaisten jne, eivät hukkaa aikaa tarkastaessaan 'Karitsan'. Hän on temppelialueella Jerusalemissa pyhiinvaelluksen juhlan alussa, ja hän on äskettäin tullut kaupunkiin profetoituna Kuninkaana. Hän on huomion keskipisteenä. Monet tunnetut kertomukset Jeshuasta tapahtuu näiden neljän päivän aikana. Jotkut näistä ovat esitetään järjestyksessä alla:

Keisarin veroraha 

Matt 22:15-22 

Mark 12:13-17 

Luuk 20:20-26 

lakimies ja suurin käsky 

Matt 22:34-40 

Mark 12:28-34 

Luuk 20:39-40 

Kenen poika 'Daavidin poika' on? 

Matt 22:41-46 

Mark 12:35-37 

Luuk 20:41-44 

Lesken ropo 

Mark 12:41-44 

Luuk 21:1-4

Jotkut kreikkalaiset saapuivat ylös Jerusalemiin pääsiäiseksi, ja keskusteltuaan Filippuksen kanssa, järjestivät tapaamisen Jeshuan kanssa. 

20 Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.

21 Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen".

22 Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.

Joh 12:20-22

Kun Jeshua syntyi, tulivat viisaat miehet idästä, kun taas juutalainen johto hylkäsi hänet; ja nyt, juuri ennen kuolemaansa, tulivat viisaat miehet lännestä.

70 viikkoa alkoi vuosi aiemmin ilmoituksella taivaasta: 'Tämä on minun rakas Poikani', evankeliumien alussa:

Matt 3: 16-17

Mark 1: 10-11

Luuk 3: 21-22

Nyt, kun hän puhui kreikkalaisten (pakanoiden) kanssa juutalaisjohtajien ollessa paikalla, kuuluu taas ääni taivaasta:

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".

29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli".

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

Joh 12:28-30

Juutalaiset johtajat vahvistavat hylkäävänsä Messiaan (Joh 12:37-50). Nyt on kulunut 62 viikkoa. Kun hän viikon alussa ajoi (toisen kerran) ulos rahanvaihtajat, hän kutsui temppeliä 'huoneekseen'.

Matt 21:13 

Mark 11:17 

Luuk 19:46

Mutta nyt, juuri ennen viikon puoliväliä, Jeshua julistaa: 'Katso, teidän huone jää hyljätyksi' (Matt 23:38), 'Ette näe minua, ennenkuin sanotte..', hän julistaa, lainaan Ps 118:26, 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen', (Matt 23:39). (Huom: Matt 23:37-24:1 on samansuuntainen Luuk 13:34-35) Hän äskettäin lainasi Ps.118, erityisesti jae 22, 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi', ja:

Matt 21:42

Mark 12:10

Luuk 20:17

Hänellä ei ole mitään sanottavaa heille, ja hän kävelee pois temppelistä, eikä palaa koskaan. Jeshuan palveluvuosi on päättynyt. Hänen opetuslapsensa, muistaen hänen edellisen vuoden sanansa "tuhota tämän temppelin ja kolmessa päivässä minä pystytän sen" (Joh 2:19), oletti sen viittaavan Herodeksen temppeliin, ja osoittavat hänelle upeaa arkkitehtuuria :

Matt 24:1

Mark 13:1

Luuk.21:5

Tämä aloittaa Jeshuan saarnan temppelin hävittämisestä, ja hänen paluunsa merkeistä:

Matt 24: 1-51

Mark 13: 1-37

Luuk.21: 5-38

Nyt on Aviv (Nisan) kuun 13. päivä 28 jKr, yksi päivä ennen pääsiäistä. Pääsiäinen tulee olemaan keskellä 63. viikkoa, kun "Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään" (Dan. 9:26). Käytetty hepreankielinen sana 'viikko' tarkoittaa seitsemän päivän tai vuoden periodia tai sarjaa. 

**************

YHTEENVETOA

Kaksi Pääsiäistä. Vuoden mittainen palvelutehtävä, joka on dokumentoitu neljään evankeliumiin. Ei 3½ vuotta valtavien aukkojen aikaa, jolloin yksi neljästä kirjoittajasta ei nähnyt mitään aihetta selvitykseen. Ei noteeramattomia pyhiinvaellusjuhlia, joihin Jeshua olisi kieltäytynyt osallistumasta.

- Evankelista Johannes oli Johannes Kastajan opetuslapsi ja Jeshuan palvelutyön alkamisen silminnäkijä. Lukemalla hänen evankeliumiaan, näemme yksityiskohtaisen selvityksen ensimmäisten viikkojen palvelusta. Näemme hänet osallistumassa pääsiäisen viettoon Jerusalemissa ja karkottavan rahanvaihtajat temppelistä. Sitten alamme seuraamaan Jeshuan mukana Raamatun kalenteria. Tiedämme, että hän seuraa Toora (koska hän sanoi niin), ja näemme, että hän palaa takaisin Jerusalemiin helluntaiksi. Tiedämme, että seuraava juhlat ovat Pasuunansoitonjuhla, Suuri Sovituspäivä, ja Lehtimajanjuhla, ja että Toorassa hänen edellytetään olevan Jerusalemissa Lehtimajanjuhlassa.

- Ristiviittauksilla synoptisten evankeliumien suhteessa ensimmäiseen tapahtumaan, joka on ilmoitettu kaikissa neljässä evankeliumissa (viidentuhannen ruokinta), olemme sijoittaneet paikoilleen Pasuunansoitonjuhlan, Suuren Sovituspäivän ja Lehtimajanjuhlan järjestykseen ja samaan tahtiin Johanneksen kanssa. Löydämme eri todisteiden kautta, että Joh. 6:4  on useimmissa, (mutta ei kaikissa) käsikirjoituksissa erehdytty kääntämään Pasuunansoitonjuhla pääsiäiseksi.

- Tämän jälkeen olemme kaikissa evankeliumeissa kertomusten puolivälissä. Kaikkien evankeliumien loppuosassa ne käsittelevät hyvin kapean ajan, joka on pääsiäinen. Toteamme, että seuraava juhla kalenterissa itse asiassa on pääsiäinen, joten olemme edelleen kronologisesti raiteilla.

- Näemme siis, että evankeliumit osoittavat palveluksen pituudeksi noin vuosi - yhdestä pääsiäistä toiseen. Huolellisempi tutkimus paljastaa palveluksen pituudeksi tasan 490 päivää, 'vesikasteesta tulikasteeseen'.

Tähän asti emme ole viitanneet mitään Vanhan testamentin profetioihin. Olemme lukeneet ainoastaan evankeliumit kuten luetaan neljä historiallista kertomusta, ja yrittäneet synkronoida ne yhteen. Mutta nyt tutkimme kysymystä "Onko Jeshua Messias", toisin sanoen; Täyttääkö palveluksen Jeshua ne profetiat, jotka Messiaan tulee täyttää?

****************

SEITSEMÄNKYMMENEN VIIKON PROFETIA :

Alamme nyt tutkimaan 'seitsemänkymmenen viikon profetiaa' (Dan. 9). Tulet huomaamaan, että tälle profetialle on olemassa monia erilaisia ​​tulkintoja. Alkamisesta ja päättymisestä kiistellään, sekä myös aika on kyseenalainen. Tämä tutkimus perustuu perinteiseen alkamispäivään 457 eKr yhdessä 69 viikko päättyy jKr 27.

Näemme siis, että Messias aloittaisi hänen palvelutehtävänsä jKr 27. Mutta mhin aikaan vuodesta? Jälleen on olemassa tulkintaeroja koulukuntien kesken. Otamme yksinkertaisen lähestymistavan, ja katsomme ilmeisiä asioita, ja näemme, miten ne sopivat.

6 tämä Esra lähti Baabelista. Hän oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi.

7 Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin kuningas Artahsastan seitsemäntenä hallitusvuotena.

8 Ja hän tuli Jerusalemiin viidennessä kuussa kuninkaan seitsemäntenä hallitusvuotena.

9 Sillä ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä alkoi lähtö Baabelista; ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä hän tuli Jerusalemiin, koska Jumalan hyvä käsi oli hänen päällänsä.

Esra 7:6-9 

Täyttääkseen käskyn jälleenrakentaa Jerusalem, Esra miehineen lähti Babylonista ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli vuoden ensimmäisenä päivänä. Joten, oletetaan, että Jeshua aloitti julkisen toimintansa tasan 63x7 vuotta myöhemmin, samaan aikaan - vuoden ensimmäisenä päivänä. Onko tässä järkeä? Kun Johannes Kastaja ilmoitti julkisesti 'Katso, Jumalan Karitsa' vuoden ensimmäisenä päivänä, tämä aikajärjestys sopii Johanneksen evankeliumiin täydellisesti: ensimmäiset opetuslapset, Kaanan häät, temppelin puhdistus rahanvaihtajista pääsiäisenä. Raamatun uusi vuosi alkaa keväällä ensimmäisestä uudesta kuusta ja kaksi viikkoa myöhemmin on pääsiäinen.

Yksi vuosi - alkaen kasteesta, tarkalleen 70 viikkoa, hänen kuolemansa pääsiäisenä osuu keskelle 62. viikkoa, kuten Daniel profetoi. Hänen vesikasteensa 27 jKr ja helluntaina tapahtuneen tulikasteen välinen aika on seitsemänkymmentä viikkoa. Yksi vuosi - 'Riemuvuosi', jolloin ihmisillä oli vuosi vapaata tavanomaisesta työstä voidakseen seurata Jeshua. (28 jKr oli Riemuvuosi ja edellinen vuosi, jolloin Johannes saarnasi, oli seitsemän vuoden Maan sapattivuosi.)

20 Ja vielä minä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja annoin rukoukseni langeta Herran, Jumalani, eteen minun Jumalani pyhän vuoren puolesta.

21 Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni ehtoouhrin aikana.

22 Ja hän opetti minua, puhui minulle ja sanoi: "Daniel, nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.

23 Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky.

24 Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

25 Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.

26 Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

27 Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse."

Dan. 9:20-27

Danielin profetia: 'Seitsemänkymmentä seitsemän', esittelee kaksi täyttämystä:

- ajanjakso 70 x 7 vuotta = 490 vuotta, alkaen 457 eKr ja päättyen 34 jKr

- ajanjakso 70 x 7 päivää = 490 päivää, joka alkaa Jeshuan vesikasteesta ja päättyy helluntaina Pyhän Hengen tulikasteeseen.

Ajanjakson 70 x 7 aikana, Jeshua oli palvellut erityisesti juutalaisia (Matt. 18:21-22).

***************

PERINTEINEN NÄKEMYS :

Seuraavaksi tarkastellaan kahta näkemystä kaavioina.

Tässä on tuttu näkymä 70 x 7 vuodesta. Huomaa, että ristiinnaulitseminen tapahtuu 3½ vuotta Jeshuan palvelutyön alkamisen jälkeen, ja sitten 3 ½ vuotta myöhemmin, evankeliumi menee pakanoille, Steafanus kivitetään ja Kornelius kääntyy.

- Voimmeko laskea mukaan puuttuvat juhlapäivät?

- Voimmeko todistaa 3 ½ vuoden palvelutehtävän käyttämällä neljää evankeliumia tai muuta silminnäkijä todistusta?

- Voimmeko todistaa 3 ½ vuoden ajanjakson ylösnousemuksen ja 'evankeliumi pakanoille' välillä käyttäen evankeliumeja tai muita silminnäkijä todistuksia?

Jos jokin näistä voidaan todistaa, niin miten sekavia todisteet ovat? Esimerkiksi, mikä syy on annettu selittämään Jeshuan poissaololle tärkeistä pyhiinvaellusjuhlista? Onko tämä selitys samaa mieltä siitä, että hän kuitenkin osallistui Hanukkaan (joka ei ole Jesuraselmiin tulemiseen velvoittava juhla) ja helposti pakeni kun hänet yritettiin kivittää (Joh.10:22-39)?

TARKENNETTU NÄKEMYS:

Vertaa perinteistä tulkintaa uuteen, joka käyttää kahta 70 x 7 ajanjaksoa. Huomaat, että alku ja loppu päivämäärät ovat samat, mutta ristiinnaulitseminen tapahtuu lähempänä Jeshuan kastetta. Kaikki juhlapäivat on dokumentoitu. Yksikään juhla ole hukassa, eikä ole valtavia aukkoja evankeliumeissa.

******

VIISI PROFETIAA 'VESASTA'

KUNINGAS

PALVELIJA

IHMISEN POIKA

JUMALAN POIKA

TUOMARI

Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.

Jer. 33:15

Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.

Jer. 23:5

Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan.

Sak. 3:8

Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin.

Sak. 6:12

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa (netser) versoo hänen juuristansa.

Jes. 11:1

netser (subst.) 05342 = itu, verso, oksa

1) sprout, shoot, branch (always fig.)

juuriverbi:

natsar (verbi) 05341 = vartioida, pitää vahtia, säilyttää

1) to guard, watch, watch over, keep

1a) (Qal)

1a1) to watch, guard, keep

1a2) to preserve, guard from dangers

1a3) to keep, observe, guard with fidelity

1a4) to guard, keep secret

1a5) to be kept close, be blockaded

1a6) watchman (participle)

SEITSEMÄNKYMMENEN VIIKON PROFETIA:

24 Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

25 Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.

26 Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

27 Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse."

Dan. 9:24-27 

KAKSI ERILAISTA LÄHESTYMISTAPAA:

1. Määritysmenetelmänä 'kolme ja puoli vuotta'

- Oletetaan, että evankeliumin kirjat ovat puutteellisia (oletus Joh 21:25 sovelletaan myös Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankelimeihin) ja että kronologiaa ei voida määrittää yksin niistä.

- edellyttäen, että Jeshua on Messias, ja siksi Dan. 9 profetia koskee häntä

- Oletetaan, että sanat 'puoleksi vuosiviikoksi' Dan 9:27 tarkoittaa "jälkeen 3 ½ vuotta"

- evankeliumin tapahtumiin väliinjääviä aukkoja luodaan 3 ½ vuotta

Toisin sanoen, ne, jotka ovaat 3½ vuoden palvelutehtävän kannalla ssovittavat evankeliumit profetian tulkintaansa. Kehäpäätelmässä on ongelma. He käyttävät profetiaa määrittämään Jeshuan palvelutyön pituuden, ja käyttävät samaa profetiaa todistamaan, että hän on Messias - mutta yksi todiste hänen Messiuudestaan on hänen palvelustyönsä aika.

2. Määritysmenetelmänä yksi vuosi

- oletetaan, että evankeliumi on aukoton, kun kaikkia neljää evankeliumia käytetään yhdessä, ja että kronologiaa voidaan määrittää yksin niistä 

- edellyttäen, että Jeshua on rehellinen sanoessaan, että hän seuraa Tooraa, ja siksi osallistuu vaadittuihin juhlapäiviin Jerusalemissa 

- oletetaan, että evankeliumin kirjoittajat ovat dokumentoineet kaikki suuret tapahtumat, ja käyttävät Raamatun kalenteria, seuraavat evankeliumikertomusta juhlapäivien mukaan 

- nähdään seuraavat juhlapäivät noin vuoden ajalta 

Nyt näemme, että evankeliumit kertovat eräästä, jonka nimi on Jeshua, joka palveli hieman yli vuoden, ja kysymme: 'Oliko hän Messias?'

Tässä vaiheessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti hänen palvelutehtäväänsä, jonka tiedämme kestäneen vähän pidempään kuin vuoden. Sopiiko se Dan. 9 profetiaan? Koska olemme 2000 vuoden päässä tapahtuneesta, meidän on oltava neuvokkaita päivämäärien määritettämisessä. Käytämme seuraavaa yhdistelmää:

- Historiallin merkinnät Tiberiuksen ja Herodeksen hallituskausilta

- merkintöjä auringonpimennyksestä, joka liittyi tapahtumiin Herodeksen elämässä

- tähtien asema laskelmat

- päiväntasauksen ja uuden kuun laskelmia (jotka esittävät vuoden alkamisen ja juhlien päivämäärät)

- Josefuksen kirjoituksia

Sen jälkeen määrittelemme päivämäärät, ja huomaat, että palvelutehtävä ei ollut vain 'hieman yli vuosi', vaan tarkalleen 490 päivää, ja että Jeshua ristiinnaulittiin (jonka tiedämme olleen pääsiäisenä) keskellä 62. viikkoa. Näemme, että hänen palvelutehtävänsä alku oli 69 x 7 vuotta jälkeen käskyn rakentaa Jerusalem, jne. Sitten näemme, että hän täytti Messiaan vaatimukset. 

****

http://4gospels.info/

http://so4j.com/harmony-of-the-gospels-of-jesus-in-the-bible

http://www.israel-apu.org/kirjoituksia/juhlat.html

http://israelinhuone.com/jhwhnkuukaudet.php