The Test

 

Heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme

19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"
20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".
21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".
22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"
Joh. 1:19-22

Sana "Kristus" ei ole titteli eikä erisnimi, vaan adjektiivi, joka vastaa kysymykseen "minkälainen?" . Vastaus on; "voideltu". 

VT:ssa papit, kuninkaat ja profeetat olivat voideltuja. He olivat siis "kristuksia". 

Johannes Kastajasta sanotaan, että "hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta" (Luuk. 1:15). Johanneskin oli siis "kristus" eli voideltu.

 

20 And he confessed, and denied not; but confessed, I am not the Christ (5547). (KJV)

"En ole SE voideltu."

Johannes Kastaja oli voideltu, mutta ei Se voideltu, HaMashiyach.

Sana "voitelu", kreikaksi chrisma (5545), esiintyy UT:ssa vain kolme kertaa. Jakeet:

1Joh. 2:20

1Joh. 2:27 

Sana "antikristus", kreikaksi antichristos (500), esiintyy UT:ssa ainoastaan viisi kertaa:

1Joh. 2:18

1Joh. 2:22

1Joh. 4:3

2Joh. 1:7

Onko "laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi" sama kuin "antikristus"???

18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika (hora 5610). Ja niinkuin te olette kuulleet, että ANTIKRISTUS tulee, niin onkin nyt MONTA ANTIKRISTUSTA ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika (hora 5610).

19 Meistä HE ovat lähteneet, mutta HE eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos HE olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin HE olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta HEISSÄ oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.

20 Teillä on VOITELU PYHÄLTÄ, ja kaikilla teillä on tieto (teillä on kaikki tieto), 

21 En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta.

22 Kuka on valhettelija, ellei SE, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus  Se Voideltu? HÄN on ANTIKRISTUS, SE, joka kieltää Isän ja Pojan.

23 Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.

24 Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.

25 Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.

26 TÄMÄN minä olen kirjoittanut teille NIISTÄ, JOTKA TEITÄ EKSYTTÄVÄT.

27 Mutta te - teissä pysyy SE VOITELU, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin HÄNEN VOITELUNSA opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin SE on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.

28 Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.

29 Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin te ymmärrätte, että myös jokainen, joka vanhurskauden tekee, on hänestä syntynyt.

1Joh. 2:18-29

1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta VÄÄRÄÄ PROFEETTAA on lähtenyt maailmaan.

2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa (homologeo 3670) Jeesuksen Kristukseksi (=se lihaksi tullut voideltu), lihaan tulleeksi, on Jumalasta;

3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta (homologeo 3670) Jeesusta (lihaan tulleksi), ei ole Jumalasta; se on ANTIKRISTUKSEN HENKI, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

Homologeo sanoista homou (3674), "yhdessä"

ja logos (3056), "puhe, sana"

eli "yhtyä sanaan", tunnustaa, olla samaa mieltä

Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti (homologeo 3670) hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.

Joh. 9:22

Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet (homologeo), etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

Joh. 12:42

Jeesuksen voi kieltää teoillaan, vaikka suu tunnustaisikin hänet Herraksi (Tiit. 1:16).

Jeesushan sanoi: "Seuraa minua". 

Jos uskovan elämän valinnat ja teot eivät todista, on huulten höpinä pelkkää ulkokultaisuutta.

Jeesusta sanotaan "Jumalan Sanaksi", sillä hän toteutti 100% Jumalan sanaa puheissa ja teoissa.

"Sana tulee lihaksi" myös meissä kun puhumme ja teemme Sanan mukaisesti. 

Jumalan sana on sama kuin Jumalan, Jahven, Isän tahto. 

Jumalan sana on puhdas Totuus.

Jumalan sana on hengen miekka.

Jumalan sana on se luotilanka, jonka perusteella meitä tullaan tuomitsemaan

4 Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet HEIDÄT; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin SE joka on maailmassa.

5 HE OVAT MAAILMASTA; sentähden HE puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.

6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja EKSYTYKSEN HENGEN.

1Joh. 4:1-6

6 Ja tämä on rakkaus, että me vaellamme hänen käskyjensä mukaan. Tämä on käsky, että teidän, niinkuin olette alusta kuulleet, tulee siinä vaeltaa.

7 Sillä monta villitsijää EKSYTTÄJÄÄ on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta (homologeo 3670) Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva (lihaan tulleeksi voidelluksi); tämä tämmöinen on villitsijä EKSYTTÄJÄ ja ANTIKRISTUS.

8 Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan.

9 Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.

10 Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi;

11 sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa. 

2Joh. 1:6-11

ANTIKRISTUS :

- antivoideltu

- jo Johanneksen aikana oli useita antikristuksia (1Joh. 2:18)

- he lähtivät "meistä"; "heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme" (1Joh.2:19)

- eivät tunnusta Jeesuksen olevan Se voideltu, joka toteutti Jumalan sanaa (1Joh.2:22, 2Joh. 1:7)

- koska he kieltävät Pojan, heillä ei ole Isääkään (1Joh.2:22-23)

- on eksyttäjä ja väärä profeetta, eli väärän hengen äänitorvi (1Joh. 4:1)

- maailma (kosmos 2889) kuulee/kuuntelee heitä (1Joh. 4:5)

Korona on epäjumala - myös monille uudestisyntyneille uskoville..

...he kunnioittavat ja pelkäävät sitä enemmän kuin Jumalaa.

Jumalaton ja syntinen

jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan 

jumalaton (asebes) ja syntinen (hamartolos)?
1Piet. 4:18

Luonnollisessa tilassaan oleva ihminen on syntinen, sillä hän on Aadamin jälkeläinen. 

Ovatko kaikki jumalattomat ja syntiset seurakunnan ulkopuolella?

Eli, ovatko kaikki jumalattomat ja syntiset uudestisyntymättömiä?

Kaikki uudestisyntyneet uskovat eivät elä vanhurskaassa tilassa, vaan monet elävät piittaamatta Raamatun totuudesta, Jumalan tahdosta ja laista. 

Uskova voi elää lihansa mukaista elämää ja olla näin jumalaton.

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

Joh. 3:36

asebes (adj.) 765 (9) = Jumalaa kunnioittamaton/pelkäämätön; jumalaton.

Uudestisyntynyt ja seurakunnassa aktiivisesti toimiva uskova voi olla 

Jumalaa pelkäämätön, jumalaton. 

Jumalan pelko on Hänen Sanansa kunnioittamista ja tekemistä. 

from 1 (as a negative particle) and a presumed derivative of 4576 (=sebomai; to revere, i.e. adore:-devout, religious, worship); irreverent, i.e. (by extension) impious or wicked:-- ungodly (man).

1) destitute of reverential awe towards God, condemning God, impious

Room. 4:5, 5:6
1Tim. 1:9
1Piet. 4:18
2Piet. 2:5, 3:7
Juuda 1:4, 1:15

mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

Room. 4:5

Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.

Room. 5:6

ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille,

1Tim. 1:9

Ja "jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?"

1Piet. 4:18

Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.

2Piet. 2:5

Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.

2Piet. 3:7

Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.

Juuda 1:4

tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet".

Juuda 1:15

hamartolos (adj.) 268 (47) - synnintekijä, ei vapaa synnistä, syntinen

uudestisyntynyt ja seurakunnassa aktiivisesti toimiva saattaa elää synnissä,

olla synnintekijä, syntinen. 

Synti on laittomuus, Jumalan lain rikkominen tai piittaamattomuus laista.

Synnintekijältä puuttuu Jumalan pelko eli kunnioitus.

from 264 ; sinful, i.e. a sinner:--sinful, sinner.

1) devoted to sin, a sinner

1a) not free from sin

1b) pre-eminently sinful, especially wicked

1b1) all wicked men

1b2) specifically of men stained with certain definite vices or crimes

1b2a) tax collectors, heathen

Matt. 9:10-11, 9:13, 11:19, 26:45

Mark. 2:15-16, 2:17, 8:38, 14:41

Luuk. 5:8, 5:30, 5:32, 6:32-34, 7:34, 7:37, 7:39, 13:2, 15:1-2, 15:7, 15:10, 18:13, 19:7, 24:7

Joh. 9:16, 9:24-25, 9:31

Room. 3:7, 5:8, 5:19, 7:13

Gal. 2:15, 2:17

1Tim. 1:9, 1:15

Hepr. 7:26, 12:3

Jaak. 4:8, 5:20

1Piet. 4:18

Juuda 1:15

Pasuunansoiton juhla 19-20.9.2020

 https://www.tv7.fi/vod/player/15503/

"Tällä kertaa aiheenamme on pasuunansoiton juhla, joka avaa syksyn juhlakauden. Juhlan historiallisen taustan selvittämiseksi luemme jälleen Kolmannesta Mooseksen kirjasta:

"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu Israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, pitäkää sapatinlepo, muistojuhla pasunaa soittaen, pyhä kokous. Älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan tuokaa uhri Herralle” (3. Moos. 23:23-25).

Juhlan historiallinen tausta

Pasuunansoitonjuhlaa pidetään juutalaisten ”uudenvuodenpäivänä”.1 Mutta miten kalenterivuoden seitsemännen kuun ensimmäinen päivä voi aloittaa vuoden? Raamatullinen vuosihan alkaa keväällä nisan –kuun alusta (2. Moos. 12:2).

Tälle keväiselle vuoden alulle on syynä se, että silloin alkaa uusi satokausi. Mutta rabbit panivat kuitenkin niin suurta painoa tälle syksyn juhla-aikojen ensimmäiselle juhlasapatille, että lopulta sitä ruvettiin pitämään päivänä, joka aloitti ”hengellisen” uuden vuoden. Tästä johtuen myös juhlapäivän nimi muutettiin. Vaikka päivä tunnetaan heprealaisessa Raamatussa nimellä Yom Teruah, ”pasuunansoiton päivä”, sitä alettiin kutsua nimellä Rosh HaShanah, ”vuoden pää”.

Koska kaikki syksyn juhla-ajat kutsuvat ihmisiä uudistamaan uskonsa Jumalaan, katumus on leimaa antava piirre tälle ensimmäiselle juhlalle. Se on päivä, jolloin Israelin kansa arvioi uudelleen hengellisen tilansa ja tekee tarpeellisia muutoksia varmistuakseen, että tuleva vuosi olisi Jumalalle mieleen.

Itse asiassa tämä uudenvuodenpäivä on niin tärkeä, että koko edeltävä elul -kuukausi on tästä johtuen erityisen pyhää aikaa. Rabbit korostivat, että neljänkymmenen päivän ajanjakso elul –kuun ensimmäisestä päivästä tishri –kuun kymmenenteen päivään, suureen sovituspäivään, oli määrä olla erityistä valmistautumisen aikaa. Tämä perustui uskomukseen, että Mooses nousi Siinain vuorelle ottaakseen vastaan toiset laintaulut elul –kuun ensimmäisenä päivänä ja että hän laskeutui alas vuorelta suurena sovituspäivänä.

Juhlan perinteinen juutalainen viettotapa6

Jo uudenvuodenjuhlan edellä puhalletaan juutalaisissa synagoogissa päivittäin shofariin eli oinaan sarveen, jotta uskolliset heräisivät katumaan syntejään. Monet ortodoksijuutalaismiehet ottavat erityisen upotuskasteen vertauskuvana elämäntapojensa puhdistamisesta.

Koska uudenvuoden juhlan, Rosh HaShanah’n, teemana on katumus, sen vietto on perusluonteeltaan vakavaa. Se on kuitenkin aina jossakin määrin toivolla sävytetty, koska Jumala antaa synnit anteeksi. Perinteisessä juutalaisessa kodissa uudenvuodenjuhlan vietto alkaa ilta-aterialla, jolla tarjoillaan monia tavanmukaisia ruokia. Sen jälkeen on synagogassa iltajumalanpalvelus. Huomattava osa seuraavasta päivästä vietetään myös jumalanpalveluksessa. Liturgia, musiikki ja rukoukset korostavat toistuvasti katumusta ja kääntymistä Jumalan puoleen. Koska päivä on lepopäivä eli sapatti, useimmat juutalaiset ovat pois työstä tai koulusta viettääkseen päivän oikealla tavalla.

Kyseisen juhlapäivän iltapäivää vietetään perinteisissä juutalaisryhmissä veden äärellä, meren, järven tai joen läheisyydessä. Siellä pidetään ikivanha toimitus nimeltä Tashlich. Sana juontuu Raamatun jakeesta: Miika 7:19, missä profeetta lupaa: "Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen". Havainnollistaakseen tätä suurenmoista totuutta ihmiset heittävät leivänmuruja tai pieniä kiviä veteen ja iloitsevat Jumalan lupauksesta antaa anteeksi.

Nämä teemat mielessä juutalaisessa yhteisössä on tapana lähettää juhla-ajan kortteja ja näin tervehtiä perheen jäseniä ja ystäviä ja toivottaa heille siunattua uutta vuotta.

Mutta kaikkein huomattavin tapa on Raamatun mainitsema pasuunan eli shofarin soittaminen. Shofarilla puhalletaan neljä eri soittoa: tekia (toitotus), shevarim (särkyneet sävelet), teruah (herätys) ja tekia gedolah (suuri toitotus). Nämä soitannot sisältävät hengellisiä opetuksia. Antiikin maailmassa shofaria käytettiin, kun tervehdittiin kuningasta. Niin myös koko Israelin kansa tulee uudenvuodenpäivänä kuningasten Kuninkaan eteen henkilökohtaiselle tuomiolle. Raamatun kertomuksen mukaan shofariin puhallettiin myös silloin, kun kuningas astui virkaansa (1. Kun. 1:39) tai sotajoukot piti kutsua koolle taisteluun (Tuom. 6:34). Shofarin soitolla pyritään siis herättämään ihmiset jotain tärkeää asiaa tai tapahtumaa varten.

Juhlan profeetallinen täyttymys

Pasuunansoiton juhlalla, samoin kuin kaikilla raamatullisilla juhlilla, on sekä historiallinen että tulevaisuuteen suuntautuva merkitys. Jo ajanlaskumme varhaisina vuosisatoina esiintyi juutalaisia rabbeja, jotka näkivät yhteyden pasuunansoitonjuhlan ja Messiaan välillä. Kyseinen juhlapäivä nähtiin uudistuksen ja yhteen kokoamisen päivänä, ja Messias tulisi saamaan tämän työn lopullisesti aikaan.8 Seuraava esimerkki on 700-luvulta:

”Messias Daavidin poika, Elia ja Serubbaabel, rauha olkoon hänen yllään, tulevat laskeutumaan Öljymäelle. Ja Messias käskee Eliaa puhaltamaan shofariin (pasuunaan). Kuuden luomispäivän valo palaa ja tulee näkyviin, kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja Jumala lähettää täydellisen parantumisen kaikille Israelin sairaille.

”Toinen pasuunan toitotus, jonka Elia puhaltaa, saa kuolleet heräämään. He nousevat tomusta, ja jokainen tunnistaa toverinsa, samoin tekevät mies ja vaimo, isä ja poika, veli ja veli. Kaikki tulevat Messiaan luo maan neljältä kulmalta, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. Israelin lapset lentävät kotkan siivillä ja tulevat Messiaan luo…”

Samalla kun tämän pyhäpäivän historiallinen korostus on katumuksessa, sen profeetallinen teema painottaa tulevaisuudessa tapahtuvaa, täydellistä hengellistä uudistusta, jonka Messias saa aikaan.

Kaikki pasuunansoitonjuhlan yksityiskohdat tulevat entistä kiinnostavammiksi, kun tarkastelemme niitä Uuden testamentin opetusten ja Jeesuksen elämän valossa. Huomattavan vahva raamatullinen todistusaineisto tukee sitä käsitystä, että Jeesus syntyi myöhään syksyllä eikä talvella. Jos tämä pitää paikkansa, voimme sen perusteella arvioida ajankohdan, jolloin Messias aloitti julkisen toimintansa. Luukkaan mukaan (Luuk. 3:23) Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan julkisen toimintansa. Silloin hänet kastettiin, hän meni erämaahan neljäksikymmeneksi päiväksi ja sieltä tultuaan hän aloitti saarnaamisen. Johdonmukaisesti ajatellen näiden asioiden piti tapahtua tuon vuoden syksyllä.

Ajatelkaamme pasuunansoiton juhlaan liittyviä rinnakkaisteemoja: Olisiko hämmästyttävä ajatus, että Jeesus otti erityisen upotuskasteen tuon vuoden syksyllä (Matt. 3:13-17)? Liittyykö hänen neljänkymmenen päivän paastonsa ja kamppailunsa kiusaajan kanssa pasuunansoitonjuhlan yhteyteen (Matt. 4:1-11)? Ja mikä oli sanoma, jota Jeesus alkoi julistaa välittömästi tuon neljänkymmenen päivän jälkeen? "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle" (Matt. 4:17).

Olisiko Jeesus voinut aloittaa julkisen toimintansa parempana ajankohta kuin silloin, kun alkoi hengellinen uusi vuosi? Historialliset tosiasiat viittaavat siihen, että elul–kuukausi palveli valmistautumisaikana suurimman sanoman julistukselle, mitä Israel on koskaan saanut kuulla: Palatkaa Jumalan luo, Messias on tullut!

Luuk. 4:16-19 saattaa tukea myös tätä ajatusta:

"Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagogaan ja nousi lukemaan. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta” (”riemuvuotta”) (Luuk. 4:16-19).

Jakeessa 19 mainittu "Herran otollinen vuosi" tarkoittaa riemuvuotta vuoden 1992 käännöksen mukaan. Riemuvuosi oli joka viideskymmenes vuosi. Silloin tuli mm. velkaantuneet päästää veloistaan ja ne, jotka olivat joutuneet myymään maansa, pääsivät jälleen palaamaan takaisin omille perintömailleen. Riemuvuoden vapauttavat toimenpiteet olivat monessa suhteessa esikuvia Jeesuksen julistamasta toimintaohjelmasta. Riemuvuosi tuli kuuluttaa alkavaksi suurena sovituspäivänä, siis syksyllä.

Näemme siis, miten Messiaan ensimmäinen tulemus täytti merkittävällä tavalla syksyn juhla-aikoihin liittyvää symboliikkaa. Mutta niiden lopullinen profeetallinen täyttymys on kytketty hänen toiseen tulemukseensa.

Uudenvuodenjuhla on luonteeltaan hengellisen valmistautumisen ja uudistumisen aikaa. Siihen on aivan kuin sisään rakennettu juhlan merkityksen lopullinen täyttymys tulevaisuudessa. Puhuessaan Kristukseen uskovien tulevasta kokoamisesta rabbi Saul eli apostoli Paavali paljastaa mielenkiintoisen yhteyden tähän kyseessä olevaan pyhäpäivään:

"Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka ovat jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla" (1. Tess.4:16-18)

Yksi rinnakkaisteksti edelliselle löytyy 1. Kor. 15:51-52: "Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme".

Jes. 27:12-13 on erityinen lupaus juutalaisuskovien kokoamisesta: "Sinä päivänä Herra karistaa hedelmät maahan, Eufratin virrasta aina Egyptin puroon asti, ja teidät, te israelilaiset, poimitaan talteen yksitellen. Sinä päivänä puhalletaan suureen pasunaan, ja Assurin maahan hävinneet ja Egyptin maahan karkoitetut tulevat ja kumartavat Herraa pyhällä vuorella Jerusalemissa".

On ilmeistä, että tässäkin on viittaus Messiaan toisessa tulemuksessa tapahtuvaan kokoamiseen. Tekstissä mainittu ”suuri pasuna” esiintyy myös Matt. 24:31, joka mitä ilmeisimmin tulkitsee edellistä ja viittaa kaikkien Jumalan omien kokoamiseen viimeisenä päivänä: "Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin".

Ja niin kuin muinoin Raamatun aikoina puhallettiin shofariin kuninkaan virkaan astumisen merkiksi, niin löydämme vastaavanlaisen tilanteen myös Ilm. 11:15: 

"Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan, niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: ”Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti”.

Nämä pasuunansoitonjuhlaan kytkeytyvät suuret raamatulliset aiheet auttavat meitä arvostamaan tätä juhlapäivää, joka on ollut valmistautumisen ja katumuksen aikaa. Miten paljon hengellistä merkitystä onkaan näillä asioilla! Päivän profeetallinen sanoma muistuttaa Jumalan lupauksesta koota oma kansansa yhteen ja palauttaa kaikki ennalleen. Shofarin ääni muistuttaa meitä kaikkien uskovien autuaallisesta toivosta: Herramme tulee takaisin (Tiit. 2:13). Tarkatkaamme pasuunan ääntä ja kaikkea sitä, mitä pasuunansoitonjuhla meille opettaa.

Käytännön ohjeita Messiaaseen uskoville

Juutalaisessa perinteisessä tavassa viettää uudenvuodenjuhlaa on asioita, joita voimme Jeesukseen uskovina noudattaa, olimmepa juutalaisia tai pakanauskovia. Juhlaa edeltävän elul –kuun aikana voimme puhaltaa shofariin sapatin jumalanpalveluksissa. Innokkaimmat voivat ostaa oman shofarinsa ja puhaltaa siihen tuon kuukauden jokaisena aamuna. Näin voidaan edistää katumuksen ja rukouksen henkeä ja vaelluksemme puhtautta Herran yhteydessä.

Tishri –kuun ensimmäisen päivän iltana voidaan juutalaisten tavoin nauttia perinteinen juhla-ateria. Valkoista väriä voidaan suosia kattauksessa ja jopa pukeutumisessa, sillä se muistuttaa Jumalan lupauksesta muuttaa meidän veriruskeat syntimme lumivalkoisiksi (Jes. 1:18). Aterialle käytäessä kynttilöiden sytyttämisen yhteydessä voidaan lausua muuten sama perinteinen rukous kuin sapattiaterialla, nyt vain sapattikynttilöiden sijaan puhutaan juhlapäivän kynttilöistä:

Ole kiitetty sinä, Herra meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja käskenyt meidän sytyttää juhlapäivän kynttilät.

Tämän jälkeen siunataan viini tai rypälemehu ja erityinen pyöreä rusinaleipä. Nämä molemmat muistuttavat siitä, että meillä on alkamassa kokemusrikas ja onnellinen uusi vuosi Jumalan yhteydessä. Perinteisistä ruokalajeista, joilla on oma symbolinen sanomansa, mainittakoon mm. kala, joka on valmistettu ja asetettu tarjolle päineen. Tämä kuvaa Jumalan lupausta siitä, että tulee aika, jolloin Israel ei ole enää häntä, vaan pää (5. Moos. 28:13).

Aterian jälkeen on aika viettää pyhä juhlakokous. Samoin seuraavana aamupäivänä voidaan jatkaa jumalanpalveluksella ja myöhemmin iltapäivällä, mikäli mahdollista, osallistua Tashlich –seremoniaan. Leivänmuruset tai pienet kivet, jotka edustavat meidän syntejämme, heitetään veteen. Sitten shofariin puhaltaen ja ylistyslauluja laulaen juhlitaan totuutta: ”Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen” (Miika 7:19). Miten rohkaiseva ja uskoa vahvistava tämä toimitus voikaan olla! Pasuunansoitonjuhla voi todella olla hengellisen herätyksen ja Herran tulolle valmistumisen ihanaa aikaa!"

Kylväjä lähti kylvämään

Matt. 13:3-9
Mark. 4:3-9
Luuk. 8:5-8

(Matt. 13:3) Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä (speiro 4687) meni kylvämään (speiro 4687).  (KR38)
(Mark. 4:3) "Kuulkaa! Katso, kylväjä (speiro 4687) lähti kylvämään (speiro 4687).  (KR38)
(Luuk. 8:5) "Kylväjä (speiro 4687) meni kylvämään (speiro 4687) siementänsä (sporos 4703).  (KR38)

Yhteenveto synoptisista evankeliumeista ja eri käännöksistä:
Osa siemenistä putosi tien reunalle, niiden yli tallattiin ja lintu söi ne.

Matt. 13:4
4  Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.  (KR38)
4 Hänen kylväessään muutamat siemenistä putosivat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (RK)
4 And when he sowed, some seeds fell by the way side, and the fowls came and devoured them up: (KJV)
4 And as he sowed, some seed fell upon the side of a path: and a bird came and devoured it. (English tr. of Peshitta)
4 and while He was sowing, some fell on the roadside, and a pharakhtha {a bird} came and ate it. (HAS)
4 Ja kun hän kylvi, jotkut putosivat tien sivuun, ja lintu tuli ja söi ne. (aramea/Levänen)

Mark. 4:4
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (KR38)
4 Hänen kylväessään osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (RK)
4 And it came to pass, as he sowed, some fell by the way side, and the fowls of the air came and devoured it up. (KJV)
4 And as he sowed, some seed fell on the side of the path; and a bird came, and devoured it. (English tr. of Peshitta)
4 And while he sowed, there was some which fell beside the urkha {the road}, and a pharakhtha {a bird} came and ate it. (HAS)
4 Ja kun osa siemenistä putosi tien sivuun, tuli lintu, ja söi sen. (aramea/Levänen)

Luuk. 8:5
5 "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui (katapateo 2662), ja taivaan linnut söivät sen.  (KR38)
5 ”Kylväjä lähti kylvämään siementä. Hänen kylväessään osa putosi tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen. (RK)
5 A sower went out to sow his seed: and as he sowed, some fell by the way side; and it was trodden down, and the fowls of the air devoured it. (KJV)
5 A sower went out to sow his seed: and as he sowed, some fell by the side of the path, and was trodden upon, and a bird devoured it. (English tr. of Peshitta)
5 “A zarua {a sower/planter} went out to mezra zareh {sow/plant his seed}, and while he sowed, there were some that fell near the road, and were athathadiysh {trampled}, and a pharakhtha {a bird} ate it. (HAS)
5 Kylväjä lähti kylvämään siementään, ja kun oli siemen, joka putosi tien sivuun, se tuli tallatuksi, ja lintu söi sen. (aramea/Levänen)

Yhteenveto:
Osa putosi kallioperälle, jossa maata oli vain ohuesti. Siemenet itivät samantien, sillä maaperässä ei ollut syvyyttä. Mutta kohta kun aurinko oli ylhäällä ne kärventyivät, ja koska niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat pois.

Matt. 13:5-6
5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.  Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat. (KR38)
5 Toiset putosivat kallioperälle, missä niillä ei ollut tarpeeksi maata. Ne nousivat pian oraalle, koska niillä ei ollut syvää maata,  Auringon noustua oraat kuitenkin paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat. (RK)
5 Some fell upon stony places, where they had not much earth: and forthwith they sprung up, because they had no deepness of earth:  And when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.(KJV)
5 And other seed fell upon a rock, so that it had not much soil: and it sprung up forthwith, because there was no depth of earth.  But when the sun was up it wilted. And, because it lacked root, it dried up. (English tr. of Peshitta)
5 And other fell on shuka {bedrock} where there wasn’t much medra {dirt}. And at once it sprouted on account that there was no depth of ara {soil}. But, when the shemsha {the sun} was risen, it became hot, and because it hadn’t rooted, it withered. (HAS)
5 Ja toiset putosivat kallion päälle, missä ei ollut paljoa maaperää, ja ne versoivat hetken, koska siinä maassa ei ollut syvyyttä. Mutta kun aurinko nousi kuumentamaan, ja koska sillä ei ollut sitä juurta, se kuihtui. (aramea/Levänen)

Mark. 4:5-6
Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (KR38)
5 Osa taas putosi kallioperälle, jossa siemenillä ei ollut paljon maata. Ne nousivat pian oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.  Auringon noustua oraat kuitenkin paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat. (RK)
5 And some fell on stony ground, where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth: But when the sun was up, it was scorched; and because it had no root, it withered away. (KJV)
5 And other seed fell on a rock, so that it had not much earth; and it soon shot up, because it had no depth of earth. But when the sun was up, it wilted; and because it had no root, it dried up. (English tr. of Peshitta)
5 Then, other fell on shua {rocky ground} where there wasn’t much ara {earth, or soil}, and sprouted at once {lit. in the son of an hour, i.e. in minutes} on account that there wasn’t depth of ara {earth, or soil}. But, after the shemsha {the sun} arose, it withered. And on account that it had no eqara {root}, it dried up. (HAS)
5. Mutta toiset putosivat kallion päälle, missä ei ollut paljoa maata, ja se versoi hetken, koska sitä maan syvyyttä ei ollut. Mutta kun aurinko nousi, se paahtui, ja kuivettui, koska sillä ei ollut juuria. (aramea/Levänen)

Luuk. 8:6
6 Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.  (KR38)
6 Osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta. (RK)
6 And some fell upon a rock; and as soon as it was sprung up, it withered away, because it lacked moisture. (KJV)
6 And other fell upon a rock, and sprung up forthwith; but, as it lacked moisture, it dried up. (English tr. of Peshitta)
6 And another fell on shua {rock}, and at once it sprang up, and because it didn’t have thaliylutha {moisture}, it dried up. (HAS)
5. Mutta toiset putosivat kallion päälle, missä ei ollut paljoa maata, ja se versoi hetken, koska sitä maan syvyyttä ei ollut. (aramea/Levänen)

Yhteenveto:
Osa siemenistä putosi orjantappuroiden keskelle. Siemenet nousivat oraalle, mutta orjantappurat kasvoivat yhdessä niiden kanssa ja tukehduttivat kasvun niin, että se jäi hedelmättömäksi.

Matt. 13:7
7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin,  orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.  (KR38)
7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kasvoivat ja tukahduttivat oraan. (RK)
7 And some fell among thorns; and the thorns sprung up, and choked them: (KJV)
7 And other seed fell among thorns: and the thorns shot up, and choked it. (English tr. of Peshitta)
7 And other fell among kube {thorns} and the thorns grew up, and they choked it. (HAS)
7. Ja toiset putosivat orjantappuroiden sekaan, ja ne orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne. (aramea/Levänen)

Mark. 4:7
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.  (KR38)
7 Osa putosi orjantappuroiden sekaan. Orjantappurat kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä se antanut satoa. (RK)
7 And some fell among thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit. (KJV)
7 And other seed fell among thorns. And the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruits. (English tr. of Peshitta)
7 And other fell among kube {thorns}, and the kube {the thorns} came up and choked it, and it gave no fruits.
7. Ja toiset putosivat orjantappuroiden keskelle, ja orjantappura kohosi ja tukahdutti sen, eikä se antanut hedelmää. (aramea/Levänen)

Luuk. 8:7
7 Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen. (KR38)
7 Osa putosi orjantappuroiden sekaan, ja yhdessä oraan kanssa kasvaessaan orjantappurat tukahduttivat sen. (RK)
7 And some fell among thorns; and the thorns sprang up with it, and choked it. (KJV)
7 And other fell among thorns, and the thorns sprung up with it, and choked it. (English tr. of Peshitta)
7 And another fell among the kube {thorns}, and the kube {the thorns} sprang up with it, and choked it. (HAS)
7. Ja toiset putosivat orjantappuroiden keskelle, ja orjantappura kohosi ja tukahdutti sen, eikä se antanut hedelmää. (aramea/Levänen)

Yhteenveto:
Osa siemenistä putosi hyvään maahan. Ne nousivat, laajenivat ja antoivat satakertaisen hedelmän (jotkut satakertaisen, jotkut kuusikymmenkertaisen, jotkut kolmikymmenkertaisen).

Matt. 13:8
8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.  (KR38)
8 Mutta toiset putosivat hyvään maahan ja tuottivat sadon, jotkut sata, jotkut kuusikymmentä ja jotkut kolmekymmentä jyvää. (RK)
8 But other fell into good ground, and brought forth (didomi 1325) fruit (karpos 2590), some an hundredfold, some sixtyfold, some thirtyfold. (KJV)
8 And other seed fell on good ground; and bore fruits, some a hundredfold, some sixtyfold, and some thirtyfold. (English tr. of Peshitta)
8 And other fell in ara tabtha {good soil} and gave fruits: Some a hundred, and some sixty, and some thirty.
8. Ja toiset putosivat hyvään maahan, ja ne tuottivat hedelmää. Osa sata, ja osa kuusikymmentä, ja osa kolmekymmentä. (aramea/Levänen)

Mark. 4:8
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."  (KR38)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisen.” (RK)
8 And other fell on good ground, and did yield (didomi 1325) fruit (karpos 2590) that sprang up and increased; and brought forth, some thirty, and some sixty, and some an hundred. (KJV)
8 And other seed fell on good ground, and came up, and grew, and yielded fruits; some thirty, some sixty, and some a hundred. (English tr. of Peshitta)
8 But, other fell on ara tabtha {good ground/soil} and came up and increased, and gave phire {fruits}; some thirty, and some sixty, and some a hundred.” (HAS)
8. Mutta toiset putosivat hyvän maan päälle, ja nousi ja suureni, ja antoi hedelmää; osa kolmekymmentä, ja osa kuusikymmentä, ja osa sata. (aramea/Levänen)

Luuk. 8:8
8 Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän."  (KR38)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” (RK)
8 And other fell on good ground, and sprang up (phuo 5453), and bare (poieo 4160) fruit (karpos 2590) an hundredfold. (KJV)
8 And other fell on good and fair ground, and sprung up, and bore fruits, a hundred for one.  (English tr. of Peshitta)
8 And another fell in tabatha {good} and fair ara {earth/soil}, and sprang up and produced phire {fruits}, one hundred-fold.” (HAS)
8. Ja toinen putosi hyvään ja parhaaseen maahan, ja se versoi ja teki hedelmiä sata yhtä vastaan”. (aramea/Levänen)

(Matt. 13:9) Jolla on korvat, se kuulkoon."  (KR38)
(Mark. 4:9) Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".  (KR38)
(Luuk. 8:8) Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".  (KR38)

https://raamattu.uskonkirjat.net
https://www.bibletools.org
https://www.bible.com
https://theholyaramaicscriptures.weebly.com/
https://aramearaamattu.online/

Seppo Jokinen - Uskovaisten itsemurhat