Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan. Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä. (1Joh 2:22-25)
maanantai 21. lokakuuta 2013
perjantai 18. lokakuuta 2013
WARN THE ROTTEN BELIEVERS
Pyhän Hengen sana 8.9.11
"Uskovat pelaavat peliä – he eivät seuraa Jeesusta. Jokaisella on oma pieni kuvio kuin näytelmässä. He ovat päähenkilöitä ja kaikki on heistä - he ovat sankareita. He haluavat olla huomion keskipisteenä. Kaikki, mitä he tekevät, on parantaa heidän omaa suorituskykyään ja hyväksyttävyyttään. He löytävät täyttymyksen Raamatun tuntemuksestaan, opillisesta erinomaisuudestaan, talenteistaan, lahjakkuudestaan sekä suorituksestaan. Kaikki keskittyy heidän ympärilleen. He eivät keskity Jeesukseen ja Jumalan valtakuntaan. He haluavat, että heitä palvellaan – he kieltäytyvät tottelemasta Jeesusta. He haluavat tulla ylistetyiksi, hyväksytyiksi ja tunnustetuiksi. Kyse on heidän hengellisestä kasvustaan, heidän kunniastaan. He eivät etsi Jeesuksen hyväksyntää ollakseen Hänelle mieliksi. He eivät palvele Häntä Herrana - he ovat itse herroja. Heidän rukouksensa, suunnitelmansa ja ajatuksensa keskittyvät omaan itseensä. Heidän pyrkimyksensä on suunnattu itsensä säilyttämiseen ja itsensä ylistämiseen – he haluavat olla tyytyväisiä koko ajan. He haluavat tuntea olonsa hyväksi ja tulla arvostetuiksi. He ovat lihallisia. Opetuslapseus ei ole heitä varten. Jeesus oksentaa heidät ulos suustaan. Hän luovuttaa heidät heidän omien himojensa ja halujensa valtaan. Heidän omat lihalliset halunsa kuluttavat heidät. Heidän oma tulensa polttaa heidät, kunnes he tuhoutuvat täysin. He juoksevat omien ajatustensa perässä ja noudattavat omia neuvojaan – he eivät kuuntele eivätkä anna periksi Pyhälle Hengelle. He eivät työskentele Jumalan valtakunnan hyväksi eivätkä etsi sitä. He eivät etsi suhdetta Jeesukseen. He ovat ytimiään myöten mätiä. He eivät etsi vanhurskautta eivätkä pyhyyttä, he ovat epäjumalanpalvojia, jotka palvovat omaa lihaansa. He ovat hedelmättömiä puita, vedettömiä pilviä, heliseviä symbaaleja, vailla mitään hyvää työtä, laiskoja kerskureita, laiskoja laiskiaisia, jotka haluavat makaamaan ja palvella. He ovat enemmän huolissaan omasta mukavuudestaan kuin sieluista, jotka kuolevat ilman Jeesusta. He rakastavat omia ajatuksiaan ja ympäröivät itsensä kaltaisillaan mätänevillä sieluilla. He ovat ylimielisiä, ylpeitä ja kerskailevia, juoksevat ihmisten perässä, samanlaisten tyhjänpuhujien kuin he itse, mutta he eivät polvistu Jeesuksen edessä. He panevat toivonsa miehiin, jotka tekevät tyhjiä lupauksia ja valehtelevat avoimesti.
He palvovat luotua Luojan sijasta, jota tulisi ylistää. He nimittävät itselleen johtajia mielensä mukaan, jotka lupaavat heille utopiaa - viekkaita valehtelijoita ja pettäjiä. Jeesus luovuttaa heidät heidän johtajilleen, jotka käyttävät hyväkseen ja tuhoavat heidät, myyvät ja kavaltavat heidät, koska he ovat kavaltaneet Jeesuksen. He eivät kuuntele ojennusta, vaan halveksivat ja vainoavat niitä, jotka on lähetetty heidän luokseen varoittamaan heitä katumaan ja korjaamaan tapojaan. He jatkavat pahoja tapojaan ja pilkkaavat niitä, jotka on lähetetty nuhtelemaan heitä. Päivä on käsillä, kun he kieltäytyivät kuuntelemasta, Jeesus ei kuuntele heidän huutoaan. Kun he tukkivat korvansa ja seurasivat himojaan, heidät pyyhkäistään mukanaan likavirtaan, jota he arvostivat. He ovat syntiensä lian peitossa, kuin lanta, heidät huuhdotaan viemäriin.
Minä huusin Herran puoleen ja rukoilin armoa:
Hän sanoi: Mutta jos he tekevät parannuksen ja etsivät Minua, minä armahdan heitä. Minulla on myötätuntoa. Minulla ei ole iloa siitä, että he katoavat. Varoita heitä etsimään Minua, kääntymään pois pahoilta tavoiltaan, kääntymään pois palvomasta itseään ja juoksemasta ihmisten, lihan käsivarren, perään. Jos he tekevät parannuksen kaikesta sydämestään ja palvelevat Minua Herrana, minä hyväksyn heidät. Jos he hylkäävät epäjumalansa ja muuttavat tiensä, seuraavat Minua, Minä opastan heitä. Jos he puhdistavat itsensä saastastaan, hyväksyn heidät, mutta heidän on käännyttävä. Heidän täytyy etsiä Minua koko sydämestään, niin minä paljastan itseni heille. En hyväksy puolisydämistä parannusta – heidän täytyy etsiä vanhurskautta, elää pyhyyttä, ja minä hyväksyn heidät. Ohjaan heitä joka askeleella ja opetan heille teitäni."
torstai 17. lokakuuta 2013
Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Ilmestysmaja
Ja minä pyhitän ilmestysmajan ('ohel, mow`ed) ja alttarin (mizbeach); ja minä pyhitän Aaronin poikinensa pappeina palvelemaan minua.
2. Moos. 29:44
the tabernacle ('ohel) of the congregation (mow`ed) - seurakunnan ilmestysmaja
'ohel 0168 - teltta, paimentolaisteltta; symboloi erämaaelämää, katovaisuus
asumus, koti, asunto. Jehovan pyhä teltta; tabernaakkeli
1) tent
1a) nomad's tent, and thus symbolic of wilderness life, transience
1b) dwelling, home, habitation
1c) the sacred tent of Jehovah (the tabernacle)
juuriverbi
'ahal 0166 - olla kirkas, loistaa
1) (Hiphil) to be clear, shine
mow`ed 04150 - sovittu paikka, -aika, -tapaaminen, pyhä kausi, asettaa juhla, sovittu kausi, sovittu merkki, kokoontumisteltta
1) appointed place, appointed time, meeting
1a) appointed time
1a1) appointed time (general)
1a2) sacred season, set feast, appointed season
1b) appointed meeting
1c) appointed place
1d) appointed sign or signal
1e) tent of meeting
juuriverbi:
ya`ad 03259 - sopia, määrätä, koota, tavata, asettaa, kihlata, valita, tavata sovitussa tapaamisessa, olla paikalleen asetettu
1) to fix, appoint, assemble, meet, set, betroth
1a) (Qal) to appoint, assign, designate
1b) (Niphal)
1b1) to meet
1b2) to meet by appointment
1b3) to gather, assemble by appointment
1c) (Hiphil) to cause to meet
1d) (Hophal) to be set, be placed before, be fixed
perjantai 11. lokakuuta 2013
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Kansa napisi erämaassa
syömisestä ja juomisesta
10 Ja kun farao oli lähellä,
nostivat israelilaiset silmänsä ja näkivät, että egyptiläiset olivat
tulossa heidän jäljessänsä. Silloin israelilaiset peljästyivät kovin ja
huusivat Herraa.
11 Ja he sanoivat Moosekselle: "Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Mitä teit meille, kun johdatit meidät pois Egyptistä!
12 Emmekö sanoneet tätä sinulle
Egyptissä? Sanoimmehan: Anna meidän olla rauhassa, että palvelisimme
egyptiläisiä. Sillä parempi olisi ollut palvella egyptiläisiä kuin
kuolla erämaahan."
13 Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne,
niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille;
sillä sellaista, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä,
ette koskaan enää tule näkemään.
14 Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa."
2. Moos. 14:10-14
23 Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.
24 Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
25 Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
26 Hän
sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein
hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen
lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä
vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi".
2. Moos. 15:23-26
1 Sitten he lähtivät, koko Israelin
kansa, liikkeelle Eelimistä ja tulivat Siinin erämaahan, joka on Eelimin
ja Siinain välillä, toisen kuun viidentenätoista päivänä siitä, kun he
olivat lähteneet Egyptin maasta.
2 Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa;
3 ja israelilaiset sanoivat heille:
"Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa
istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään."
4 Niin
Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää
taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän
tarpeen. Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.
5 Ja kun he kuudentena päivänä
valmistavat sen, mitä ovat tuoneet kotiin, niin sitä on oleva kaksi
kertaa niin paljon, kuin mitä he muutoin joka päivä kokoavat."
2. Moos. 16:1-5
2 Niin kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi: "Antakaa meille vettä juoda!" Mooses vastasi heille: "Miksi riitelette minua vastaan? Miksi kiusaatte Herraa?"
3 Mutta kansalla oli siellä jano, ja he napisivat yhä Moosesta vastaan ja sanoivat: "Minkätähden olet tuonut meidät Egyptistä, antaaksesi meidän ja meidän lastemme ja karjamme kuolla janoon?"
4 Niin Mooses huusi Herraa ja sanoi: "Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut."
5 Herra vastasi Moosekselle: "Mene
kansan edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimpia. Ja ota käteesi
sauva, jolla löit Niilivirtaa, ja mene.
6 Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda." Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden.
7 Ja hän antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba sentähden, että israelilaiset siellä riitelivät ja kiusasivat Herraa, sanoen: "Onko Herra meidän keskellämme vai ei?"
8 Sitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä.
2. Moos. 17:2-8
1 Silloin koko kansa alkoi huutaa ja parkua, ja kansa itki sen yön.
2 Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko kansa sanoi heille: "Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet!
3 Ja miksi viekään Herra meitä
tuohon maahan, jossa me kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme
joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata
Egyptiin?"
4 Ja he puhuivat toinen toiselleen: "Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin".
4. Moos. 14:1-4
2 Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan.
3 Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: "Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä!
4 Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne?
5 Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät
tähän pahaan paikkaan, jossa ei kasva viljaa eikä viikunoita, ei
viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia, ja jossa ei ole vettä juoda?"
4. Moos. 20:2-5
4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle
Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta
matkalla kansa kävi kärsimättömäksi.
5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan."
6 Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli.
7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja
he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan.
Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta.
8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon".
9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja
pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi
vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.
4. Moos. 21:4-9
maanantai 31. joulukuuta 2012
Armo?
1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen
palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa
rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.
2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
3 Rakkaani! Kun minulla on ollut
harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle
pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta,
joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
4 Sillä teidän keskuuteenne on
pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu
tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka KÄÄNTÄVÄT MEIDÄN JUMALAMME
ARMON IRSTAUDEKSI ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme,
Jeesuksen Kristuksen.
5 Vaikka jo kerran olette saaneet
tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka
oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka
eivät uskoneet;
6 ja että hän ne enkelit, jotka
eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani
pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän
tuomioon;
7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja
niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin
harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat
varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
Juuda
Olen viime viikkoina tutkinut paljon lain ja armon käsitettä. Löysin viikonloppuna http://www.messiaaninen.net/ sivuston ja sieltä rabbi J.Melamedin kirjoituksen "Vuorisaarna - juutalainen näkökulma".
Kirjoituksen lopussa on yleisökysymykset ja rabbin vastukset, joista yksi antoi paljon valoa tutkimaani alueeseen. Olen kopioinut sen tähän:
"KYSYMYS: Kysyisin sapatin vietosta: jos ajatellaan, että noudattaa lakia, niin Suomessa sapatin vieto on erittäin harvinaista kristittyjen keskuudessa, ja kuitenkin sitä pidetään hyvin tärkeänä. Miten tämä on näin, että me ei pidetä sapattia? Miksi me emme ymmärrä sapatin viettoa? On harvinaista, että pidetään lauantaina sapattina, kun sunnuntai on annettu meille lepopäiväksi. Kuitenkin sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä sapatin jälkeen.
VASTAUS: Olin kerran kaupungissa, missä Jeshua kasvoi. Siellä on kirkko. Siellä on aiemmin ollut synagoga, joka kuului niille juutalaisille, jotka uskoivat Messiaaseen. Siellä on seinällä semmoinen kirjoitus, josta en muista tarkkaan vuosilukua, mutta 300-luvulla Konstantinnopolista oli tullut pappi. Kaikki jotka olivat shabattina siinä synagogassa, tapettiin miekalla. Siinä paikalla on nyt sunnuntaipäivän kirkko. Tai ylösnousemuksen päivän kirkko. Siellä tapettiin ne kaikki, jotka noudattivat shabatin viettoa.
Hyvin harvat ortodoksijuutalaiset ottavat Jeshuan vastaan. Paavali puhui kansan paatumuksesta. Minä näen samanlaisen prosessin seurakunnassa – on paatumus shabattia kohtaan. Vain ilmestyksen kautta juutalainen voi ottaa Jeshuan vastaan. Evankeliointi ei lähestulkoon auta ollenkaan. Samalla lailla myös shabatin vietto – se tulee ilmestyksen kautta niin kauan kuin on paatumus laista.
Kun tulin ensimmäisiä kertoja kristittyjen seurakuntaan, siellä otettiin ja leikattiin sian ihraa, ja minulle sanottiin, että syö. Miksi minun pitäisi syödä kun en halua, enkä saa syödä sitä? Minulle sanottiin, että ethän sinä enää ole lain alla. Sen tähden sinun täytyy syödä sitä.
Sanoin: ”No, miksi minun täytyy syödä sitä, jos en ole lain alla?” Yhtäkkiä oli tullut laki, että juutalaisten pitää syödä sianlihaa. Sitä sanotaan armoksi.
Tällä lailla minulle selitettiin. En tykkää puhua tästä, mutta nähtävästi johtuu paatumuksesta, että juutalaiselle tarjotaan sianlihaa. Ihmiset haluavat kovasti tehdä niin. He syövät vieressä ja minä syön omaa ruokaa. Minä sanoin: ”En minä ota teiltä – teille jää nyt enemmän.” Mutta he todella haluavat, että minäkin söisin sitä samaa. Ja juutalaisten mielestä tätä tapahtuu hyvin paljon. Minusta sekin näyttää paatumuksen hengeltä. Sama juttu on shabatin vieton kanssa."
.
http://www.messiaaninen.net/@Bin/120759/Vuorisaarna+%13+juutalainen+n%C3%A4k