Herran nimi

2 Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja iankaikkisesti.
3 Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty.
Ps. 113:2-3 

 

Jeff A. Benner : 1000 verbs and nouns of the Hebrew Bible 

"When we see a name, such as "King David" we see the word "King" as a title and "David" as a name. In our western mind a title describes a character trait while a name is simply an identifier . In the Hebrew language there is no such distinction between names and titles,. Both words, King and David, are descriptions of character traits.  The Hebrew word melekh (king) is "one who reigns", while daviyd (David) is "one who is loved". Both of these words are titles, describing the character of David. It is also common to identify the word "Elohiym" as a title and YHWH (Yahweh) as a name. What we do not realize is that both of these are character traits. YHWH is both a word and title meaning "one who exists" and Elohiym is a word and title meaning "one who has power and authority". The Hebrew word "shem" more literally means "character". When the Bible speaks of taking Elohiym's name to the nations, he is not speaking about the name itself but his character.  When we are commanded to not take Elohiym's name in vain, this literally means not to represent his character in a false manner. This is similar to our expression, "have a good name", which is not about the name itself but the character of the one with that name."

Suomeksi suunnilleen näin:

”Kun näemme nimen, kuten ”kuningas Daavid”, näemme sanan ‘kuningas’ tittelinä ja ”Daavid" nimenä. Länsimaisessa mielessämme titteli kuvaa henkilöhahmoa, kun taas nimi on yksinkertaisesti tunniste. Heprean kielessä ei ole tällaista eroa nimien ja tittelien välillä. Molemmat sanat, kuningas ja Daavid, ovat henkilhahmon kuvauksia. Hebrean sana melekh (kuningas) tarkoittaa ”hän, joka hallitsee”, kun taas daviyd (Daavid) tarkoittaa ”hän, joka on rakastettu”. Molemmat sanat ovat titteleitä, jotka kuvaavat Daavidin henkilöhahmoa. On myös yleistä samaistaa sana ”Elohiym” titteliksi ja YHWH (Jahve) nimeksi. Emme kuitenkaan ymmärrä, että nämä molemmat ovat luonnekuvauksia. JHWH on sekä sana että titteli, jonka merkitys on ”hän, joka on olemassa”, ja Elohiym on sana ja titteli, jonka merkitys on ”hän, jolla on voima ja valta”. Hepreankielinen sana ”shem” tarkoittaa kirjaimellisesti karakteeria, luonnetta, luontoa. Kun Raamattu puhuu Elohiimin nimen viemisestä kansoille, siinä ei puhuta itse nimestä vaan Hänen luonnostaan. Kun meitä käsketään olla ottamatta Elohiymin nimeä turhaan, tarkoittaa se kirjaimellisesti sitä, ettemme saa esittää hänen luontoaan valheellisella tavalla. Tämä on samankaltaista kuin meidän ilmauksemme, että jollain on ”olla hyvä nimi”. Siinä ei puhuta itse nimestä, vaan sen henkilön karakteerista, jolla on tuo nimi.””