Kuoleman uni

Warren Prestidge: Life, Death and Destiny, luku 3
http://www.afterlife.co.nz/wp-content/uploads/2012/05/Life-Death-and-Destiny-by-Warren-Prestidge.pdf

 

Raamatun mukaan kuolleet, olivatpa ne uskovia tai ei-uskovia, hyviä tai pahoja, pelastuneita tai kadotettuja, eivät kärsi "helvetissä", ei "kiirastulessa" eivätkä iloitse "taivaassa". He ovat tiedottomuuden tilassa odottamassa kuolleiden ylösnousemusta, joka tapahtuu silloin kun Kristus Jeesus palaa takaisin Isänsä kirkkaudessa. Raamatun kielellä sanoen, he "nukkuvat kuoleman unta " (Ps. 13:3).

KUOLEMAN UNI

VTssa kuolemiseen viitataan unessa makaamisena, kuolleiden sanotaan nukkuvan. Siihen käytetään kolmea eri heprean sanaa.
1) shakab 7901 (210), esim. 5Moos 31:16, 1Kun 2:10 (Apt 13:36) + yli 30 vastaavaa jaetta.
2) yashen 3462 (21), esim. Job 3:13, Ps. 13:3, Dan. 12:2.
3) shehah 8142 (23), esim. Job 14:12.

Kuoleman ”uni” vaikuttaa kaikkiin ihmisiin samalla tavalla:

Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä
Job 3:17; ks. 21:26

Se on "ikuinen uni", ilman viittausta mihinkään "unen näkemiseen". Pikemminkin metafora merkitsee täydellistä passiivisuutta, tiedottomuutta ja itseasiassa olemattomuutta.

10 Mutta mies kun kuolee, makaa hän martaana; kun ihminen on henkensä heittänyt, missä hän on sitten?
11 Vesi juoksee pois järvestä, ja joki tyhjenee ja kuivuu;
12 niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.
Job 14:10-12

Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos (sinä, Jumala) etsit minua, niin ei minua enää ole.
Job 7:21

13 Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
14 Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi.
15 Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.
Job 14:13-15

Meillä ei ole olemassaolon toivoa, ellei Jumala muista ja herätä meitä. Kaikista vaikeuksista huolimatta Hän tekee niin ylösnousemuksenpäivänä, jolloin "monet maan tomussa makaavista heräjävät" (Daniel 12:2). Jobin kirja itseasiassa vakuuttaa meille toivoa lopullisesta ylösnousemuksesta. Tämä väite ei perustu mihinkään kuolemattomaan sieluun, vaan se on uskoa Jumalan perimmäiseen oikeudenmukaisuuteen:

25 Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
26 Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
Job 19:25-26

Juuri sen vuoksi, että Raamatun lähestymistapa kuolemaan on niin tinkimättömän realistinen, on lopulta esiintuleva usko ylösnousemukseen niin vakuuttava.

Vain muutamat kohdat näyttävät viittaavan siihen, että kuoleman tilassa on muutakin kuin pelkkä "uni". Ensimmäinen kohta on 1Sam 28:3-25, jossa kuningas Saul käy tapaamassa Een-Doorin ennustajaa ja kuolleen Samuelin sanotaan ilmestyvän ja puhuvan. Huomaa neljä kohtaa: (1) Raamattu ehdottomasti tuomitsee ja tekee naurunalaiseksi kuolleilta kyselemisen (1Sam. 28:9), sillä "ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa" (Saarn 9:10). (2) Siitä huolimatta Samuelin viesti Saulille Een-Doorissa on aidon Jumalan profeetan viesti. (3) Meedio itse säikähti Samuelin ilmestymisestä (jae 12). Kuten W. A. ​​Beuken huomauttaa, “Samuel beats the woman to it." (4) Samueliin ei viitata tässä kuolleena henkenä (heprean sana 'obh), vaan "elohim", "jumalallinen olento". Tämä meedion käyttämä sana kertoo hyvin, kenen auktoriteetilla ja kenen sanoman kanssa Samuel ilmestyi.
 

Päätelmäni W.A. Beukenin kanssa on, että Samuelin ilmestyminen esitetään "kertaluonteisena" Jumalan tekona, joka hämmentää sekä velhon, että Saulin, vahvistaen uudelleen Jumalan totuuden ja voiman siellä, missä Saul oli toivonut jotain lohduttavampaa. Samuel ei ilmestynyt kuolleena haamuna, vaan elävän Jumalan profeettana.  Samoin, tarkan analyysin jälkeen, Bill T. Arnold päättelee, että on “unlikely that a disembodied ‘soul’ of Samuel could be involved”, vaan pikemminkin “the concept of physical resuscitation is suggestive.”  Itseasiassa kertomus ei anna mitään uskoa spiritismiin, eikä se opeta kuolemantilasta mitään muuta paitsi yhden tärkeän totuuden: sielläkin Jumala hallitsee.

Kaksi muuta kohtaa voidaan ottaa yhteen: Jes 14:3-20 ja Hes 32:17-32. Ne kuvaavat kuolleita ihmisiä Sheolissa puhumassa ja kokemassa. Mutta ne kuvaavat myös puiden tekevän samoin (Jes. 14:8, Hes. 31:16). Nämä ovat selvästikin runollista symboliikkaa.    

Mytologisia kuvia kuolemantilasta käytetään retoriseen vaikutukseen, ei opin elementteihin. Samoin Job 26:5 alhaalla olevien haamujen (rapha' 7496 ) sanotaan värisevän Jumalan edessä.  Tämä on runoutta, jossa hyödynnetään kansanperinteen piirteitä. Jälleen kerran kaikki se, mitä kuolemantilasta vahvistetaan, on se, että se on unohduksen maa (Ps. 88:13) mutta, että edes kuolleet eivät ole turvassa Jumalalta tai Hänen voimansa ulkopuolella.

Se, että yksi Jumala hallitsee kaikkea täydellisesti, jopa kuolleita, on valtava vahvistus monoteismista. Pakanuudessa kuvitellaan, että on monia jumalia, joita personoitiin moniin luonnonvoimiin, jotka olivat usein keskenään ristiriidassa ja joista kukaan ei hallinnut kaikkea. Tämän ajattelutavan mukaan kuolleitten valtakunta oli eri jumalan hallintoaluetta kuin elävien valtakunta. Esim. kreikkalais-roomalaisessa ajattelussa Hades/Pluto hallitsi kuolleita ja Zeus/Jupiter eläviä. Egyptiläisessä ajattelussa se oli Osiris vs Amun-Re'. Läpikotaisin pakanallinen käsitys siitä, että helvetti olisi paholaisen hallitsema valtakunta, on jäänne samasta ajattelutavasta. Raamatullinen ilmestys yhdestä Jumalasta, joka hallitsee yhtä lailla eläviä kuin kuolleita, merkitsee radikaalia vallankumousta, jättiläismäistä harppausta ihmisen ymmärryksessä. Se on tärkeä tälle teemallemme, eikä se anna mitään lisätukea ajatukselle ihmissielun tai -hengen kuolemattomuudesta.
 

Heprean sana sheol (sh'owl 7585) esiintyy 65 kertaa VTssa viitaten kuolleiden paikkaan tai tilaan. UTn vastine on haades (haides #86) (esim. Apt 2:24-28).  Sheol väärinkäännetään usein helvetiksi, vaikka sitä ei koskaan kuvata VTssa kärsimyksen paikkana tai tilana. Itseasiassa jumalattomista voidaan sanoa: "rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan" (Job 21:13 KR92). Sanan todellinen merkitys ilmaistaan ​​selvästi useilla samassa yhteydessä annetuilla vastineilla. Vastaavia ovat: "kuoppa" (shachat 7845 : Job 17:13-14, Ps. 16:10, Jes 38:17; tai bowr 953 : Ps. 30:4, 9; Jes. 14:15; Hes. 32:18); "tuho" ( 'abaddown #11 : Job 26:6, 28:22; Sananl 15:11, 27:20); "hiljaisuus" (duwmah 1745 : Ps. 94:17, 115:17); "katoavaisuus" (diaphthora 1312 : Apt 2:31); "hauta" (qeber 6913 : Ps. 5:10, 88:6); "tomu" (aphar 6083 : Job 17:16, Ps. 30:9); "kuolema" (maweth 4194 : Ps. 6:6, Jes. 38:18, Hoosea 13:14; tai thanatos 2288 : Ilm 1:18, 20:13-14).

E.E. Ellis selittää:

 "Sheol on 'tomussa' (Job 17:13 ) ja se mielletään yleisesti haudaksi, mutta se on unen, levon, pimeyden, hiljaisuuden tila, ilman ajatusta tai muistia" (Job 3:16-17, 17:13-16 ; Ps 6:5, Saarn 9:5, 10)

Helmut Thielicken analyysi, joka perustuu Ludwig Koehlerin tutkimukseen, on vielä vakuuttavampi:

"Sheol on ei-maa, alue, jota ei ole olemassa, ja tähän kuolleet tulevat."

 

NUKKUA KRISTUKSESSA

UTssa kuoleman uni -metafora esiintyy 19 kertaa. Esim. (katheudo 2518) Matt. 9:24,      (koimao 2837); Apt 7:60, Apt 13:36, 1Kor 11:30, 15:6 ja 15:18. Valitettavasti NRSV hämärtää asian usein kääntämällä yksinkertaisesti "kuoli".

Jeesuksen omaa esimerkkiä noudattaen (esim. Matt 9:24) metaforaa käytetään UTssa lohdullisin merkityksin. Jeesuksen tarkoitus ei ole kiistää, etteikö kuolema olisi todellinen! Kuten Joh 11:11-14 selvästi osoittaa, Jeesuksen pointti on siinä, että Hänen ansiostaan kuolema ei ole lopullinen.

11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
Joh 11:11-14

Jeesuksen kautta on taattu mahdollisuus herätä unesta, ylösnousemuksessa.

Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Joh. 11:25

Se on mahdollisuus ylösnousemukseen, iankaikkiseen elämään, joka “gilds the bed of death with light.” (=laulun sanat)

Paavali esittää sen täsmälleen 1Tess. 4, jossa kuolleista käytetään vertauskuvaa poisnukkuneet.

13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.
1Tess 4:13-18

Kysymys kuuluu: Mitä lohtua evankeliumi tarjoaa sureville uskoville (13, 15)? Tessalonikan uskovat surivat ihmisiä, jotka olivat kuolleet seurakunnassa. Paavali kirjoittaa: "Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.". Tässä Paavalin tarkoituksena on poistaa tietämättömyyttä kuolleiden tilasta. Tässä, jos missään, Paavali on hyvin yksiselitteinen kuolemantilasta. Tässä, jos missään, hän epäilemättä vakuuttaisi meille, että pelastettujen sielut ovat menneet taivaaseen, jos hän niin uskoisi. Mutta hän ei usko niin! Hänen koko huomionsa on tulevassa ylösnousemuksessa Kristuksen tulemuksessa, hänen, joka on jo herätetty.

14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

Tämä ei tarkoita sitä, että kuolleet olisivat jo elossa ”Jeesuksen kanssa”, vaan pikemminkin sitä, että ”vaikkakin myöhemmin, Kristuksen kansan ylösnousemus on heidän osallistumistaan ​​hänen ylösnousemukseensa”.   Vastaavasti Paavali kirjoittaa 2Kor 4:14 ; "...tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne." Joten lohdutus, jonka Paavali tarjoaa tässä, on se, että "Kristuksessa kuolleet nousevat ylös" (1Tess. 4:16) silloin kun Jeesus "laskeutuu alas taivaasta" palatessaan, ja että näin "me tulemme aina olemaan". ole Herran kanssa”. Alan Richardson päättää:

Apostolinen seurakunta näyttää olleen sitä mieltä, että emme saa ylösnousemukseen liittyvää ruumistamme heti kuoltuamme, vaan me ”nukumme” Kristuksessa paruusiaan (toiseen tulemiseen) saakka. Kaunis vertauskuva unesta ilmaisee parhaiten apostolisen seurakunnan syvimmän vakaumuksen niistä kastetuista, jotka olivat jo kuolleet.

On hämmästyttävää, kuinka vastahakoisia monet kristityt ovat jatkuvasti olleet hyväksymään raamatullista vertauskuvaa kuolemasta, "nukkumisena", sen selvässä merkityksessä. Joskus väitetään, että UT tarkoittaa vain kuoleman itsensä kuvailemista "nukahtamiseksi", mutta ei kuoleman tilaa "nukkumiseksi".  Matt. 9:34, 1Tess 4:13, 1Tess 5:10 ja 1Kor 11:30, käytetään nykyistä jatkuvaa aikamuotoa: "olla kuollut" tai "nukkua". Lisäksi viittaukset, kuten Joh. 11:11, Apt 13:36 ja Ilm 14:13, osoittavat, että ehdotettu ero on harhaanjohtava: "Ystävämme Lasarus on nukahtanut", sanoo Jeesus, "mutta minä aion herättää hänet" ( Joh 11:11). "Herääminen" tapahtuu tietysti ylösnousemuksessa (Joh. 11:43-44, Daniel 12:2).

Jeesuksen julistusta Joh 11:25-26 käytetään yleisesti hautajaisissa. Aivan oikein!

"Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

Mitä tämä tarkoittaa? ”…ihminen, joka uskoo minuun, nousee ylösnousemuksessa, vaikka kuolema valtaisi hänet; ja…jokainen ihminen, joka saa ylösnousemuselämän minuun uskovana, ei koskaan kuole, vaan elää ikuisesti.”  Kuolemaan "nukkuneiden" ainoa toivo on ylösnousemus, ja ylösnousemus tapahtuu Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä (1Kor. 15:17-23, 51-54), toivo, joka perustuu - ei spekulointiin tai toiveajatteluun - vaan evankeliumin keskeisiin tosiasioihin :

..Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista.. .. silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut. (14, 18)  ..Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.  Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. (20-21)  ..mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan (23)
1Kor. 15

MONINAISET KRISTILLISET TRADITIOT

On pöyristyttävää, että huolimatta sekä heprealaisen että kreikkalaisen testamentin selkeästä ja johdonmukaisesta opetuksesta, kristillinen perinne on osoittanut suurta sekaannusta kuolemantilaa koskien. Nykyään on laajalti tunnustettu, että tämä on johtunut suurelta osin antiikin kreikkalaisten ideoiden vaikutuksesta, joka oli vahva jo joissakin esikristillisissä juutalaispiireissä. Paul Althaus selittää: "...alkuperäiset raamatulliset käsitteet on korvattu hellenistis-gnostilaisen dualismin aatteilla. UTn ajatus ylösnousemuksesta, joka vaikuttaa koko ihmiseen, on joutunut väistymään sielun kuolemattomuus-opin tieltä. Myös viimeinen päivä menettää merkityksensä, sillä sielut ovat jo saaneet kaiken kauan ennen tätä. Eskatologinen jännitys [eli kristillinen toivo] ei enää kohdistu Jeesuksen tulemuksen päivään. Ero tämän ja UTn toivon välillä on hyvin suuri."

a) Keskiajalla länsimaisessa kristillisessä kirkossa kehitettiin monimutkainen neliosainen oppi kuolemantilasta. Tämä skeema heijastuu Danten runoelmassa The Divine Comedy, ja siitä tuli roomalaiskatolisuuden standardi.
(1) Kuollessaan kastamattomien pikkulasten "sielut" ja kenties poikkeukselliset pakanat menevät "limboon", kadotuksen-, mutta ei todellisen kärsimyksen tilaan.
(2) Kadotetut sielut menevät ikuiseen piinaan "helvetissä".
(3) Useimpien kristittyjen sielut menevät tilapäisen kärsimyksen paikkaan, jota kutsutaan "kiirastuleksi", siellä heidät puhdistetaan kärsimyksen kautta heidän  synneistään ja kiintymyksestään syntiin valmistautuakseen lopulliseen autuuteen.
(4) Poikkeuksellisten kristittyjen ("pyhien") sielut menevät välittömästi taivaaseen ("paratiisiin") ollakseen Jumalan ja Kristuksen kanssa. Lopulta sinne menevät myös niiden sielut, joiden aika kiirastulessa on päättynyt.

Kaikki 1500-luvun protestanttiset uskonpuhdistajat hylkäsivät kiirastuli-opin kolmesta hyvästä syystä: sitä ei löydy Raamatusta; se on vastoin yksin armosta- pelastuksen perusperiaatetta; se on avoin kauhealle väärinkäytökselle, kuten silloin, kun keskiaikainen kirkko vaati itselleen valtaa lievittää kiirastulessa olevien kärsimyksiä ja veloitti siitä rahaa kristityiltä. Jotkut lisäsivät vielä neljännen syyn: kuolematonta ihmissielua ei ole olemassa.

(b) Uskonpuhdistuksen myötä syntyi yksinkertaistettu järjestelmä. Yleisen protestanttisen kuolemankäsityksen mukaan kadotettujen sielut menevät välittömästi rangaistukseen "helvetissä", kun taas pelastuneiden sielut menevät samantien "taivaaseen" nauttimaan täydestä ja tietoisesta yhteydestä Kristuksen kanssa. Vaikka tätä pidetään nykyään laajalti kristillisenä näkemyksenä, se ei ole roomalaiskatolisen kirkon näkemys, kuten olemme nähneet, eikä ortodoksisen kirkon näkemys, eivätkä kristityt ole pitäneet sitä laajalti ennen kuin vasta verrattain äskettäin.

Itse asiassa ajatus sielun välittömästä noususta taivaaseen kuoleman jälkeen on kreikkalaista (gnostilaista) alkuperää, ei raamatullista tai kristillistä. Apostoli Paavali vastustaa juuri tätä näkemystä suuressa ylösnousemusluvussaan, 1Kor 15. Ne, joita hän vastustaa siellä, eivät nähneet tarvetta ylösnousemukselle (jae 12), juuri siksi, että he olettivat kreikkalaisen platonistisen kasvatuksensa kautta, että sielu on kuolematon ja että pelastetut sielut menevät taivaaseen välittömästi kuoleman jälkeen. Bruce Winter selittää:

Kristuksen ylösnousemusta ei kielletty, vaan kristityn ruumiin ylösnousemus, joka oli vastoin pakanallista sielunkuolemattomuus-oppia. Ensimmäisellä vuosisadalla sielun kuolemattomuus oli kiistatta totuus useimmille pakanoille. Paavali kumoaa jyrkästi tämän näkemyksen.

Ei siis ole yllättävää, että tätä näkemystä vastustivat jyrkästi myös huomattavat 2. ja 3. vuosisadan kristityt opettajat, kuten Justinus marttyyri, Irenaeus ja Tertullianus, jotka pitivät sitä yhteensopimattomana ylösnousemustoivon kanssa. "Justinus Marttyyri kertoi Trypholle [juutalainen vastustaja], että jos hän kohtaa kristittyjä, jotka "uskaltavat pilkata Jumalaa - väittäen, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole, vaan, että heidän sielunsa viedään taivaaseen heidän kuolemansa hetkellä - älä pidä heitä todellisina kristittyinä' (Dialogue With Trypho , XX)”  Ja itse asiassa Calvin ja Luther, kaksi suurinta uskonpuhdistuksen johtajaa, eivät pitäneet tätä näkemystä!

(c) Calvinin näkemys oli samanlainen kuin monien varhaisten, raamatun jälkeisten kristittyjen opettajien, mukaan lukien Augustinuksen, näkemys: että kadonneiden ja vanhurskaiden sielut menevät alustavaan tilaan, jossa he kokevat vastaavasti kärsimystä tai autuutta, joka on pelkkä varjo siitä, mitä tapahtuu myöhemmin ylösnousemuksen ja viimeisen tuomion jälkeen. Calvinin näkemyksen mukaan raamatulliset opit Kristuksen paluusta ja ylösnousemuksesta saivat painoarvon. Silti hän vaati myös sielun kuolemattomuutta, suurelta osin platonismin perustein. "Platonistina Calvinin oli helpompi kuin Lutherilla... pitää kiinni sielun luonnollisesta pysyvyydestä kuoleman jälkeen."  Tuloksena oli levoton ja epävakaa seos.

(d) Martin Luther puolestaan ​​​​on todisteiden mukaan kiistänyt jyrkästi sen, että sielu olisi kuolematon.  "Luther ymmärtää yleensä kuoleman ja ylösnousemuksen välisen tilan syvänä ja unettomana unena ilman tietoisuutta ja tuntemusta..... Luther ei siis sano mitään siitä, että sielut ilman ruumistaan nauttisivat todellista elämää ja autuutta ennen ylösnousemusta. He nukkuvat 'Kristuksen rauhassa'."

Luther ei tietenkään ollut yksin. Jotkut varhaiskristilliset kirjoittajat ilmaisivat myös näkemyksen, jonka mukaan kuoleman tila on täydellinen tiedottomuus.  Uskonpuhdistuksen aikana Carlstadt ja merkittävä William Tyndale, joka oli ensimmäinen koko Raamatun kääntäjä alkukielistä englanniksi, olivat samaa mieltä.  Myös monet uskonpuhdistuksen ”vasemmistolaiset” (mukaan lukien italialaiset evankeliset, monet anabaptistit, ”hengelliset” ja muut) olivat samaa mieltä. Jotkut tekivät niin sen seurauksena, että he opiskelivat yhä huolellisemmin ja itsenäisemmin tuota toista suurta kreikkalaista filosofia, Aristotelesta, mutta monet tekivät niin puhtaasti raamatullisin perustein. Zwingli, toinen johtava uudistusmielinen, kirjasi, että ”katabaptistit [eli anabaptistit] opettavat, että kuolleet nukkuvat, sekä ruumis että sielu, tuomiopäivään asti....".

Jotkut näistä ”radikaaleista” olivat sitä mieltä, että vaikka sielu jatkaa olemassaoloaan erillään ruumiista, se on täysin tiedostamaton ja toimimaton (esim. Conrad Grebel, Westerburg). Toiset taas katsoivat, että sielu ei voi olla lainkaan olemassa ilman ruumista, vaan se tuhoutuu kuolemassa sen mukana; että ihminen on ehdottomasti jakamaton kokonaisuus. Epäilen, että puhtaasti raamatullisin perustein ei ole mahdollista olla dogmaattinen kumpaankaan suuntaan, vaikka olenkin taipuvainen jälkimmäiseen näkemykseen. Oli miten oli, uskonpuhdistuksesta lähtien ”kuolevaisuudesta” tuli varmasti jälleen kerran ”elävä” vaihtoehto!

1600-luvun Englannissa kuuluisa kristitty riippumaton aktivisti ja runoilija John Milton oli kuolevaisuusmielinen, ja merkittävä filosofi Thomas Hobbes teki seuraavan, varmasti kiistattoman havainnon: ”Se, että ihmisen sielu on omassa olemuksessaan ikuinen ja ruumiista riippumaton elävä olento tai että kukaan ihminen olisi kuolematon muuten kuin ylösnousemuksen kautta viimeisenä päivänä... on oppi, joka ei käy ilmi Raamatusta.”

(e) Nykyään varsin monet kristityt pitävät kiirastulioppia muunnettuna keinona, jolla ei pelkästään puhdisteta jo pelastuneita, vaan myös saatetaan ehkä koko ihmiskunta lopulta pelastukseen. Mitä tulee kiirastuleen missään muodossa, sellaiselle opille ei yksinkertaisesti ole raamatullista perustetta: ”...meillä ei ole mitään todisteita siitä, että Jeesus tai apostolit olisivat koskaan opettaneet tätä oppia - edes heikossa siemenmuodossa...”.

(f) Vaihtoehtoinen lähestymistapa nykyään on olla sitoutumatta kadotettujen kohtaloon kuoleman hetkellä, mutta pitää kiinni siitä, että kristittyjen sielut tai henget tulevat kuolemattomiksi yhdistymällä Jumalan Pyhään Henkeen, joko ”uudestisyntyessään” uskon kautta Kristukseen (uudestisyntyminen) tai kuoleman hetkellä (esim. Lucien Cerfaux, J. A. Baird). Tämä näkemys tunnustaa täysin, että kuolemattomuus ei ole luonnolliselle sielulle luontaista, vaan se on kokonaan Jumalan armolahja Jeesuksen Kristuksen kautta. Se ei kuitenkaan edelleenkään käsittele ihmisen persoonaa jakamattomana kokonaisuutena, mikä on täysin vastoin Raamattua, ja se myös erottaa kuolemattomuuden lahjan Kristuksen paluusta ja ylösnousemuksesta.

(g) Toinen viimeaikainen lähestymistapa on se, että itse ylösnousemus tapahtuu kuoleman yhteydessä (esimerkiksi Murray Harris, Emil Brunner, Karl Barth ja Wolfhart Pannenberg näyttävät kaikki kannattavan tätä näkemystä jossakin muodossa). Tämänkin näkemyksen kannattajat ovat täysin samaa mieltä siitä, että Raamatussa ei ole oppeja ihmissielun kuolemattomuudesta. Lisäksi he ovat yhtä mieltä siitä, että kuolemattomuus on täysin Jumalan armolahja Kristuksen kautta. Ja he liittävät tämän lahjan tiukasti ylösnousemukseen ja säilyttävät siten kokonaisvaltaisen näkemyksen ihmispersoonasta.

Tämän näkemyksen tueksi huomautetaan, että raamatullisesti ylösnousemuksen ruumis ei välttämättä ole sama kuin nykyinen ruumiimme. Lisäksi Jumalan näkökulmasta aika ei ole yksinkertaisesti sama kuin meidän näkökulmastamme: ehkäpä siksi, niin ehdotetaan, myös kuoleman ja ylösnousemuksen maailma toimii eri ajassa kuin meidän aikamme. Tämä lähestymistapa perustuu osittain 2Kor 5:1-10 väärinymmärrykseen.

Mielestäni tämä näkemys sisältää hyvin kyseenalaisen logiikan. Vaikka on epäilemättä totta, että Jumalan suhde aikaan on erilainen kuin meidän aikasuhteemme, ihmettelen, miten tämä voi vaikuttaa siihen, miten aika voi vaikuttaa ihmisiin kuoleman jälkeen. Eihän tässä ole tarkoitus väittää, että ihmissielu muuttuu kuoleman myötä jumalalliseksi? Lisäksi Raamattu itse soveltaa normaalia aikakäsitystä kuoleman ja ylösnousemuksen väliseen aikaan. Loppujen lopuksi Uuden testamentin pysyvä todistus on, että Kristus itse nousi ylös ”kolmantena päivänä”.

On muitakin syitä siihen, että tämä näkemys on raamatullisesti ja teologisesti mahdoton. Ensinnäkin se merkitsee sitä, että yksilön pelastus erotetaan koko seurakunnan pelastuksesta; kun taas, kuten Tri Harris itse korostaa, UT näkee ylösnousemuksen ”yhteisenä kokemuksena ‘niille, jotka kuuluvat Kristukseen’”. (9M. J. Harris, Raised Immortal, s. 233.)  Tämä käy riittävän selvästi ilmi 1Tess. 4:7, jossa esitetään, että kuolleet ja elävät herätetään ja/tai muutetaan ”yhdessä” Kristuksen palatessa; ja 1Kor. 15:51-52 ”me kaikki muutumme, hetkessä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa”.

Toiseksi se myös erottaa yksilön ylösnousemuksen koko luomakunnan tuomiosta ja uudistumisesta; kuitenkin, kuten tohtori Harris itse toteaa, näitä kahta ei voi tarkastella erillään toisistaan ”horjuttamatta vakavasti Uuden testamentin todistusta.... ‘uusi taivas ja uusi maa' vastaavat ihmisen uutta, ylösnousemukseen liittyvää ruumista ”

Huomionarvoista on myös se, että kuten tohtori Harris aivan oikein toteaa, ylösnousemus ja tuomio ”liittyvät erottamattomasti toisiinsa”. Kuitenkin, kuten hän myös myöntää, Uudesta testamentista on vaikea löytää minkäänlaista viittausta yksilön tuomitsemiseen kuoleman hetkellä.  Tämä on tietysti myös lisäsyy hylätä koko ajatus siitä, että pelastetut tai kadotetut ”sielut” joutuisivat kuoleman jälkeen taivaaseen, helvettiin tai kiirastuleen. Raamatun mukaan tuomio tapahtuu ” maailmanajan lopussa”, Jumalan määräämänä ”päivänä”, ei ennen sitä.

Jos jokaisen uskovan ylösnousemus tapahtuu kuoleman yhteydessä, silloin joko ylösnousemus on erillään Kristuksen toisesta tulemuksesta ja Jumalan valtakunnan voitosta tai sitten Kristuksen toinen tulemus ja Jumalan valtakunnan voitto ovat itse erillään meidän ajastamme, historiastamme ja maailmastamme. Tämä on yhtä kuin kristillisen uskon uusi petos platonististen periaatteiden mukaisesti. Jälleen kerran Jumalan valtakunta sijoittuu meidän maailmastamme erilliseen maailmaan, aivan kuten sielun kuolemattomuusoppi tai egyptiläinen kuolleiden valtakunta. Kun taas raamatullisen uskon mukaan Jumala on kiinnostunut tästä maailmasta, sen tuomiosta ja sen uudelleenluomisesta.

Kristillisten perinteiden hämmentävän kirjavuuden vastakohtana on Raamatun selkeä ja johdonmukainen opetus. Jeesuksen toinen tulemus, jonka kautta Jumalan valtakunta lopullisesti toteutuu, on tapahtuma, joka vaikuttaa meidän aikamme ja maailmaamme, päättääkseen, tuomitakseen ja muuttaakseen meidän historiamme:

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."
Apt 17

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Matt 25

... itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen
Room. 8:21

Tämä on ilmeistä jo pelkästään siitä, että sukupolvi on elossa maan päällä, kun se tapahtuu, ja kokee ”tempauksen” ilman kuolemaa (1Kor. 15:51, 1Tess. 4:17, Matt. 24:40-41)! Ja ylösnousemus kuolemattomuuteen ja ikuiseen yhteyteen Kristuksen kanssa tapahtuu vain tuossa tapahtumassa ja sen kautta: Matt. 25:31-46; Luuk. 14:14; Joh. 6:40, 14:3; 1Kor. 15:23, 51-57; Filip. 3:20-21; 1Tess. 4:16-18; 2Tim. 4:6-8.

esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
1Kor. 15:23

Minä herätän heidät viimeisenä päivänä.
Joh. 6:39

Näinollen kuolleet ja elävät kohtaavat Kristuksen ”yhdessä”, kun Hän saapuu voittoisana. Sillä välin kuolleet ovat sammuneina tai vähintäänkin tiedottomina ja toimettomina ja täysin toivottomina ilman Jumalan suvereenia muistamista, lupausta ja voimaa.

SELKEÄÄ VAI SEKAVAA?

Mutta voisiko loppujen lopuksi olla niin, että Raamattu itsessään on sekava ja ristiriitainen? Jäljelle jää viisi Uuden testamentin kohtaa, jotka joidenkin mielestä näyttävät mutkistavan asiaa. Sitäpaitsi erityisesti Johanneksen kirjoituksissa väitetään usein, että uskovilla on nyt iankaikkinen elämä. Seuraavassa luvussa tarkastellaan näitä seikkoja yksityiskohtaisesti.

(suomentaminen on työn alla)

https://forssassa.blogspot.com/2017/05/sheol.html

Samoin kuin kävi Lootin päivinä

26 Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:
27 he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
28 Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,
29 mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki,
30 samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
Luuk. 17:26-30

 

Nooan ja Lootin päiville oli yhteistä ihmisten väkivalta ja pahuus.  Raamattu kertoo, että Nooan päivinä "ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat" (1Moos 6:5).

11 Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
12 Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut vaelluksensa maan päällä.
13 Silloin Jumala sanoi Nooalle: "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; katso, minä hävitän heidät ynnä maan.
1Moos 6:11-13

Samoin oli Lootin päivinä, vain nelisen sataa vuotta vedenpaisumuksen GREAT RESETin jälkeen, "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat." (1Moos 18:20)

Aabraham rohkeni käydä kauppaa Jumalan kanssa (18:23-33) josko Sodomasta löytyisi 50-45-40-30-20-10 vanhurskasta, niin jättäisikö Hän hävittämättä kaupungin. - Jumala lupasi jättää hävittämättä, mutta vanhurskaita ei löytynyt.

1Moos 19 Kaksi miehenhahmoista enkeliä saapui illalla Sodomaan hakemaan pois Lootin ja tämän perhekunnan ennen kuin tuhoaisivat Sodoman ja Gomorran kaupungit. Yöllä väkivaltaisten joukko piiritti Lootin talon ja vaati saada Lootin vieraat raiskatakseen heidät (jae 5). Väkijoukko kävi Lootin kimppuun, mutta enkelit pelastivat hänet.

12 Ja miehet sanoivat Lootille: "Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, keitä sinulla kaupungissa on,
13 sillä me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä (=heidän huutonsa) on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät hävittämään sen."
14 Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin". Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä.
15 Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: "Nouse, ota vaimosi ja molemmat tyttäresi, jotka ovat luonasi, ettet hukkuisi kaupungin syntivelan tähden".
16 Ja kun hän vielä vitkasteli, tarttuivat miehet hänen käteensä sekä hänen vaimonsa ja molempien tyttäriensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää hänet, ja veivät hänet ulos ja jättivät hänet ulkopuolelle kaupunkia.
17 Ja viedessään heitä ulos sanoi mies: "Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi."
18 Mutta Loot sanoi heille: "Oi herrani, ei niin!
19 Katso, palvelijasi on saanut armon sinun silmiesi edessä, ja suuri on sinun laupeutesi, jota olet minulle osoittanut pelastaaksesi henkeni, mutta minä en voi päästä pakoon vuorille; pelkään, että onnettomuus saavuttaa minut ja minä kuolen.
20 Katso, tuolla on kaupunki lähellä, vähän matkan päässä, paetakseni sinne; salli minun pelastua sinne-onhan se vähän matkan päässä-jäädäkseni eloon."
21 Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä teen sinulle mieliksi tässäkin kohden; en hävitä kaupunkia, josta puhut.
22 Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne saapunut." Siitä kaupunki sai nimekseen Sooar.
23 Aurinko oli noussut, kun Loot saapui Sooariin.
24 Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta,
25 ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden.
26 Ja Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi.
27 Aabraham nousi varhain aamulla ja meni siihen paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä,
28 katseli Sodomaan ja Gomorraan päin ja yli koko lakeuden, ja katso, maasta nousi savu niinkuin pätsin savu.
29 Kun Jumala tuhosi sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois hävityksen keskeltä, hävittäessään ne kaupungit, joissa Loot oli asunut.
1Moos 19:12-29

 

 

VANHA TESTAMENTTI

Lowt 3876  (33)               
the same as 3875; Lot, Abraham's nephew:--Lot.
Lot = "covering"
1) son of Haran and Abraham's nephew who settled in Sodom and was delivered from its destruction by God

1Moos 11:27, 11:31, 12:4-5, 13:1, 13:5, 13:7-8, 13:10-12, 13:14, 14:12, 14:16, 19:1, 19:5-6, 19:9-10,19:12, 19:14-15, 19:18, 19:23, 19:29-30, 19:36
5Moos 2:9, 2:19
Ps 83:8

Ja tämä on kertomus Terahin suvusta. Terahille syntyivät Abram, Naahor ja Haaran. Ja Haaranille syntyi Loot.
1Moos 11:27

Ja Terah otti poikansa Abramin ja poikansa pojan Lootin, Haaranin pojan, ja miniänsä Saarain, poikansa Abramin vaimon, ja he lähtivät heidän kanssaan Kaldean Uurista mennäksensä Kanaanin maahan, ja he saapuivat Harraniin asti ja asuivat siellä.
1Moos 11:31

4 Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssansa. Abram oli Harranista lähtiessänsä seitsemänkymmenen viiden vuoden vanha.
5 Ja Abram otti vaimonsa Saarain ja veljensä pojan Lootin sekä kaiken omaisuuden, jonka he olivat koonneet, ja ne palvelijat, jotka he olivat hankkineet Harranissa, ja he lähtivät menemään Kanaanin maahan. Ja he tulivat Kanaanin maahan.
1Moos 12:4-5

Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Etelämaahan.
1Moos 13:1

Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, raavaskarjaa ja telttoja.
1Moos 13:5

7 Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä. Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa kanaanilaiset ja perissiläiset.
8 Silloin Abram sanoi Lootille: "Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä.
1Moos 13:7-8

10 Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.
11 Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.
12 Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti.
1Moos 13:10-12

Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.
1Moos 13:14

Ja lähtiessään he ottivat mukaansa myöskin Lootin, Abramin veljenpojan, ja hänen omaisuutensa; hän näet asui Sodomassa.
1Moos 14:12

Ja hän toi takaisin kaiken tavaran; myöskin sukulaisensa Lootin ja hänen tavaransa hän toi takaisin, niin myös vaimot ja muun väen.
1Moos 14:16

Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa.
1Moos 19:1

5 Ja he huusivat Lootia sanoen hänelle: "Missä ne miehet ovat, jotka tulivat luoksesi yöllä? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin."
6 Silloin Loot meni ulos heidän luokseen portille ja sulki oven jälkeensä
1Moos 19:5-6

9 Mutta he vastasivat: "Mene tiehesi!" Ja he sanoivat: "Tuo yksi on tullut tänne asumaan muukalaisena, ja yhtäkaikki hän alati pyrkii hallitsemaan. Nytpä me pitelemmekin sinua pahemmin kuin heitä." Ja he tunkeutuivat väkivaltaisesti miehen, Lootin, kimppuun ja kävivät murtamaan ovea.
10 Silloin miehet ojensivat kätensä, vetivät Lootin luoksensa huoneeseen ja sulkivat oven.
1Moos 19:9-10

Ja miehet sanoivat Lootille: "Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, keitä sinulla kaupungissa on,
1Moos 19:12

14 Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin". Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä.
15 Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: "Nouse, ota vaimosi ja molemmat tyttäresi, jotka ovat luonasi, ettet hukkuisi kaupungin syntivelan tähden".
1Moos 19:14-15

Mutta Loot sanoi heille: "Oi herrani, ei niin!
1Moos 19:18

Aurinko oli noussut, kun Loot saapui Sooariin.
1Moos 19:23

29 Kun Jumala tuhosi sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois hävityksen keskeltä, hävittäessään ne kaupungit, joissa Loot oli asunut.
30 Ja Loot lähti Sooarista ja asettui vuoristoon molempien tyttäriensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen molemmat tyttärensä.
1Moos 19:29-30

Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä raskaiksi.
1Moos 19:36

ja Herra sanoi minulle: 'Älä käy Mooabin kimppuun äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssaan, sillä minä en anna heidän maastaan mitään sinun omaksesi, koska minä olen antanut Aarin Lootin jälkeläisten omaksi'.
5Moos 2:9

ja lähestyt ammonilaisia; mutta älä käy heidän kimppuunsa äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssansa, sillä minä en anna ammonilaisten maasta mitään omaksesi, koska minä olen antanut sen Lootin jälkeläisten omaksi'.
5Moos 2:19

Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. Sela.
Ps 83:8

 

UUSI TESTAMENTTI

Lot 3091 (4)
Lot =" veil or covering"
1) the son of Haran and nephew to Abraham

Luuk. 17:28-29, 17:32   
2. Piet. 2:7
    

28 Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,
29 mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki,
Luuk. 17:28-29

Muistakaa Lootin vaimoa!
Luuk. 17:32  

Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi;
2. Piet. 2:7

KEILLE NÄMÄ ON KIRJOITETTU?

1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
2 Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi;
3 ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.

 

Minun ymmärrykseni mukaan tässä puhutaan paisuneista uskovista, jotka tekeytyvät profeetoiksi ilman armoitusta ja tekevät siitä elinkeinon, jopa rikastuvat.  Pietari kirjoitti uskoville, tämä on varoitusta uskoville, teeskentelijät ja oman edun tavoittelijat eivät peri Jumalan valtakuntaa.

4 Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.
5 Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
6 Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät.

7 Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi;
8 sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.
9 Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta koetuksesta (peirasmos 3986), mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,
10 ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden. Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja,
11 vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat, eivät lausu heitä vastaan herjaavaa tuomiota Herran edessä.
2Piet 2:1-11

 

Paavali puhui uskovista:

1 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
2 Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
3 rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
4 pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
5 heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

6 Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin ja pauloihinsa kietovat syntien rasittamia ja monenlaisten himojen heiteltäviä naisparkoja,
7 jotka aina ovat opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden tuntemiseen.
8 Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä.
9 Mutta he eivät pitemmälle edisty, sillä heidän mielettömyytensä on käyvä ilmeiseksi kaikille, niinkuin noidenkin mielettömyys kävi ilmi.
2Tim. 3:6-9

 

 Jaakob puhui uskovista:

1 Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa.
2 Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät;
3 teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.
4 Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
5 Te olette herkutelleet maan päällä ja hekumoineet, te olette sydäntänne syötelleet teurastuspäivänä.
6 Vanhurskaan te olette tuominneet ja tappaneet; hän ei vastusta teitä.
7 Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen.
8 Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.
Jaak 5:1-8

Jeesus puhui uskovista:

26 "Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva.
27 Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja tulva tuli ja tuhosi heidät kaikki.
28 On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat.
29 Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki.
30 "Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
31 Jos sinä päivänä joku on katolla ja hänen tavaransa ovat sisällä talossa, hänen ei pidä mennä alas noutamaan niitä, ja jos joku on pellolla, hänen ei pidä palata kotiin.
32 Muistakaa Lootin vaimoa!
33 Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen.
34 Minä sanon teille: Sinä yönä on kaksi samalla vuoteella: toinen otetaan, toinen jätetään.
35 Kaksi naista on yhdessä jauhamassa: toinen otetaan (paralambano 3880), toinen jätetään (aphiemi 863).
36 Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan (paralambano 3880), toinen jätetään (aphiemi 863).
37 "Missä, Herra?" kysyivät opetuslapset. Hän sanoi: "Missä on haaska, sinne kokoontuvat korppikotkat." (KR92)
Luuk 17:26-37

37 He vastasivat ja sanoivat hänelle, ”minne, meidän Herramme?” Hän sanoi heille, ”missä se ruumis on, siellä kotkat kokoontuvat”. (aramea/Levänen)

KYLVÄJÄVERTAUS

24 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
26 Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
27 Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?'
28 Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'
29 Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.
30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"
Matt 13:24-30

Jeesus puhui uskovista

36 Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".
37 Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.
40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,
42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.

44 Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.
45 Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,
46 ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

47 Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.
48 Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.
49 Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista
50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
51 Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat hänelle: "Olemme".
Matt 13:36-51

 

Miksi siellä itku ja hammasten kiristys?

 - Koska tuleen heitetään nekin, jotka luulivat että heidän taivas-asiansa ovat kunnossa. Seurakunnan keskuudessa on niitä, jotka eivät ole uudestisyntyneet ja niitä, jotka elävät synneissään.

Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.
Luuk 13:28

 

TUOMION JÄLKEEN TOINEN, LOPULLINEN KUOLEMA

 31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle...
41 ...Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Matt 25:31-46

1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa;
tämä on toinen kuolema.
Ilm. 21:1-8

 Käänny niin kauan kuin se on vielä mahdollista

Tee itsellesi arkki honkapuista

Nooan tarina sellaisena kuin sitä meille opetetaan :

Jumala käski Nooaa rakentamaan määrätyn kokoisen arkin ja Nooa rakensi arkkia 120 vuotta. Tämän ajan hän saarnasi aikalaisilleen kääntymystä ja kutsui ihmisiä arkkiin. Ihmiset nauroivat ja pilkkasivat Nooaa, joka rakensi arkkia kuivalle maalle kunnes tuli vedenpaisumus ja hukutti kaikki, jotka eivät olleet tulleet arkkiin.

 

Raamatun mukaan:

Aadamin sukuluettelo: Nooa oli poikien syntyessä 500-vuotias ja vedenpaisumus alkoi kun Nooa oli 600-vuotias. Mikäli hän olisi aloittanut arkin rakentamisen heti kun pojat syntyivät, olisi hän ehtinyt rakentaa sitä 100 vuotta.

Kun Nooa oli viidensadan vuoden vanha, syntyivät hänelle Seem, Haam ja Jaafet.
1Moos 5:32

 

Prologi: Ihmisten pahuus oli suuri maan päällä. Jumala katui tehneensä ihmiset ja päätti hävittää ihmiset sekä eläimet. Ainoastaan Nooa oli Jumalan silmissä hurskas.

1 Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä,
2 huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.
3 Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
4 Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.
5 Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,
6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
7 Ja Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni".
8 Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
1Moos. 6:1-8

Nooa oli hurskas mies Jumalan edessä. Jumala kertoi Nooalle, että väkivallan tähden Hän aikoi hävittää kaikki ihmiset ja eläimet maan päältä.

9 Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
10 Ja Nooalle syntyi kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.
11 Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
12 Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut vaelluksensa maan päällä.
13 Silloin Jumala sanoi Nooalle: "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; katso, minä hävitän heidät ynnä maan.
1Moos 6:9-13

Jumala käski Nooan rakentaa arkki itselleen. Jumala määräsi arkin materiaalin ja mitat.

14 Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
15 Ja näin on sinun se rakennettava: kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus, viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolmekymmentä kyynärää sen korkeus.
16 Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen; rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen, keskimmäinen ja ylimmäinen.
1Moos. 6:14-16

 

Jumala tuli tekemään GREAT RESETIN eli hukuttamaan kaiken maan päällä olevan lihan vedenpaisumuksessa, mutta Nooan kanssa Hän teki liiton ja aloittaisi hänestä uuden ihmiskunnan.  (n.400 vuotta myöhemmin Jumala valitsi Abramin Kaldean Uurista (1Moos 11:31), ja kutsui Harranista (1Moos. 12:1-5). Kutsu koski vain Abramin perhekuntaa, ei koko Harranin kaupunkia)

17 Sillä katso, minä annan vedenpaisumuksen tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan, kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä, on hukkuva (gava/teletao) .
18 Mutta sinun kanssasi minä teen liiton, ja sinun on mentävä arkkiin, sinun ja sinun poikiesi, vaimosi ja miniäisi sinun kanssasi.
1Moos. 6:17-18

 

Jumala sääti, että Nooan tuli ottaa arkkiin määrätty määrä eläimiä, lintuja ja matelijoita sekä sapuskaa perhekunnalleen sekä eläimille.

19 Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras.
20 Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan tulkoon kaksi kutakin lajia sinun luoksesi, säilyttääksesi ne hengissä.
21 Ja hanki itsellesi kaikkinaista ravintoa, syötäväksi kelpaavaa, ja kokoa sitä talteesi, että se olisi ruuaksi sinulle ja heille."
22 Ja Nooa teki näin; aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki.
1Moos. 6:19-22

 

Jumala kutsui Nooan perhekuntineen sekä eläimet arkkiin seitsemän päivää ennen kuin sateet alkaisivat.

1 Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene Tule sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa sukupolvessa havainnut hurskaaksi (tsaddiyq 6662; oikeamielinen, vanhurskas) edessäni.
2 Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras.
3 Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä.
4 Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot (yequwm 3351; elolliset), jotka olen tehnyt."
1Moos. 7:1-4

 

Vedenpaisumuksen alkaessa Nooa oli 600-vuotias ja pojat 100-vuotiaita.
Mistä löytyy 120 vuoden rakentamisaika? Apokryfikirjoistako?  

Raamatussa ei kerrota, että ihmiset pilkkasivat Nooaa, joka rakensi arkkia kuivalle maalle. Raamatussa ei kerrota, että Nooa olisi kutsunut ihmisiä tekemään parannusta jotta nämä voisivat päästä mukaan arkkiin. Raamatun mukaan Jumala teki liiton ainoastaan Nooan kanssa ja kutsu koski Nooan perhekuntaa. Jumala tahtoi aloittaa alusta ja tehdä heistä uuden ihmiskunnan.

6 Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.
7 Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon.
8 Puhtaita eläimiä ja epäpuhtaita eläimiä, lintuja ja kaikkia, joita maassa matelee,
9 meni Nooan luo arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niinkuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.
10 Ja niiden seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.
11 Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.
12 Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
13 Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;
14 he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.
15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.
16 Ja ne, jotka menivät sisälle, olivat koiras ja naaras kaikesta lihasta, niinkuin Jumala oli hänelle käskyn antanut. Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.
1Moos. 7:6-16

 

 Jumala hukutti vedenpaisumuksessa kaiken lihan, joka oli liikkunut maan päällä. (Saatanaa ei oltu vielä keksitty tuohon aikaan)

17 Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä; ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta.
18 Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.
19 Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.
20 Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne peittyivät.
21 Silloin hukkui (gava/teletao) kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.
22 Kaikki, joiden sieramissa oli elämän hengen henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla, kuolivat.
23 Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin.
24 Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisikymmentä päivää.
1Moos. 7:17-24

 

gava (verbi) 1478 (24) - henkäistä ulos; kuolla
a primitive root; to breathe out, i.e. (by implication) expire:--die, be dead, give up the ghost, perish.
1) to expire, die, perish, give up the ghost, yield up the ghost, be dead, be ready to die
1a) (Qal) to expire, die, be about to die

1Moos  6:17, 7:21, 25:8, 25:17, 35:29, 49:33
4Moos 17:12-13, 20:3, 20:29
Joos 22:20
Job 3:11, 10:18, 13:19, 14:10, 27:5, 29:18, 34:15, 36:12
Ps 88:15, 104:29
Valit 1:19
Sak. 13:8

Septugaintassa:
teleutao (verbi) 5053 - elämän päättäminen; kuolla, tulla päätökseen
from a presumed derivative of 5055; to finish life (by implication, of 979), i.e. expire (demise):--be dead, decease, die.
1) to finish, bring to and end, close
2) to have an end or close, come to an end

Matt 2:19, 9:18, 15:4, 22:25
Mark 7:10, 9:44, 9:46, 9:48
Luuk 7:2
Apt 2:29, 7:15
Hebr 11:22

 Noach 5118 (46)
 the same as 5118; rest; Noach, the patriarch of the flood:--Noah.
1) son of Lamech, father of Shem, Ham, and Japheth; builder of the ark which saved his family from the destruction of the world which God sent on the world by the flood; became the new seminal head of mankind because his family were the only survivors of the flood

1Moos 5:29-30, 5:32, 6:8-10, 6:13, 6:22, 7:1, 7:5-7, 7:9, 7:11, 7:13, 7:15, 7:23, 8:1, 8:6, 8:11, 8:13, 8:15, 8:18, 8:20, 9:1, 9:8, 9:17-20, 9:24, 9:28-29, 10:1, 10:32
1Aik 1:4
Jes 54:9
Hes  14:14, 14:20

29 Ja hän antoi hänelle nimen Nooa, sanoen: "Tämä lohduttaa meitä työssämme ja kättemme vaivoissa viljellessämme maata, jonka Herra on kironnut".
30 Ja Lemek eli Nooan syntymän jälkeen viisisataa yhdeksänkymmentä viisi vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
1Moos 5:29-30

Kun Nooa oli viidensadan vuoden vanha, syntyivät hänelle Seem, Haam ja Jaafet.
1Moos 5:32

8 Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
9 Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
10 Ja Nooalle syntyi kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.
1Moos 6:8-10

Silloin Jumala sanoi Nooalle: "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; katso, minä hävitän heidät ynnä maan.
1Moos 6:13

Ja Nooa teki näin; aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki.
1Moos 6:22

Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni.
1Moos 7:1

5 Ja Nooa teki näin, aivan niin kuin Herra oli hänen käskenyt tehdä.
6 Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.
7 Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon.
1Moos 7:5-7

meni Nooan luo arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niinkuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.
1Moos 7:9

Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.
1Moos 7:11

Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;
1Moos 7:13

Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.
1Moos 7:15

Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin.
1Moos 7:23

Silloin Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan, niin että vesi laskeutui.
1Moos 8:1

Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt,
1Moos 8:6

Ja kyyhkynen tuli hänen luoksensa ehtoopuolella, ja katso, sen suussa oli tuore öljypuun lehti. Niin Nooa ymmärsi, että vesi oli vähentynyt maan päältä.
1Moos 8:11

Ja Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena, vuoden ensimmäisenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso, maan pinta oli kuivunut.
1Moos 8:13

Ja Jumala puhui Nooalle sanoen:
1Moos 8:15

Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos,
1Moos 8:18

Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla.
1Moos 8:20

Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.
1Moos 9:1

Ja Jumala puhui Nooalle ja hänen pojillensa, jotka olivat hänen kanssansa, sanoen:
1Moos 9:8

17 Ja Jumala sanoi Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä olen tehnyt itseni ja kaiken lihan välillä, joka maan päällä on".
18 Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä.
19 Nämä kolme ovat Nooan pojat, ja heistä kaikki maan asukkaat polveutuvat.
20 Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.
1Moos 9:17-20

Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,
1Moos 9:24

28 Ja Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.
29 Niin Nooan koko ikä oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
1Moos 9:28-29

Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta. Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.
1Moos 10:1

Nämä olivat Nooan poikien heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja niistä haarautuivat kansat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen.
1Moos 10:32

Nooa, Seem, Haam ja Jaafet.
1Aik 1:4

Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.
Jes 54:9

ja sen keskellä olisivat nämä kolme miestä: Nooa, Daniel ja Job, niin oman henkensä he vanhurskaudellaan pelastaisivat; sanoo Herra, Herra.
Hes  14:14

ja Nooa ja Daniel ja Job olisivat sen keskellä, eivät he voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikaansa eikä tytärtänsä; vain itse he vanhurskaudellaan pelastaisivat henkensä.
Hes 14:20

UUDESSA TESTAMENTISSA

Noe 3575 (8)
Noah = "rest"
1) the tenth in descent from Adam, second father of the human family

Matt 24:37-38
Luuk 3:36, 17:26-27
Hebr 11:7
1Piet 3:20
2Piet 2:5

37 Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
38 Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
Matt 24:37-38

tämä Kainamin, tämä Arfaksadin, tämä Seemin, tämä Nooan, tämä Laamekin,
Luuk 3:36

26 Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:
27 he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
Luuk 17:26-27

Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.
Hebr 11:7

Jumala pidätti raivoaan niin kauan, että Nooa sai arkin valmiiksi.

17 Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
18 Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
19 jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
20 jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys (makrothumia) odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
1Piet 3:20

makrothumia (subst.) 3115 (14) - pitkäpinnaisuus ennen raivonpurkausta
from the same as 3116; longanimity, i.e. (objectively) forbearance or (subjectively) fortitude:--longsuffering, patience.
1) patience, endurance, constancy, steadfastness, perseverance
2) patience, forbearance, longsuffering, slowness in avenging wrongs

makros 3117,  pitkä (etäisyys tai aika)

thumos 2372, "raivo" (ei viha), ilmaisee kiihtynyttä tunteen tilaa, vihanpurkausta sisäistä närkästymisestä, thumos on kiihko, joka ilmenee kiivaana hengityksenä, tulistumisena. 

2Piet 2:5 on ainoa jae, jossa viitataan Nooan saarnaamiseen.

1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
2 Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi;
3 ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.
4 Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä (sanansaattajia?), jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.
5 Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan (kerux), ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
2Piet 2:5

Raamatun periaate on :
Kahden tai kolmen todistajan sanalla on asia vahva.

Voisiko olla niin, että Nooan elämä saarnasi vanhurskautta Jumalan ja ihmisten edessä.

kerux (subst.) 2783 (3) - jumalallisen totuuden sanansaattaja, airut
from 2784; a herald, i.e. of divine truth (especially of the gospel):--preacher.
1) a herald or messenger vested with public authority, who conveyed the official messages of kings, magistrates, princes, military commanders, or who gave a public summons or demand, and performed various other duties. In the NT God's ambassador, and the herald or proclaimer of the divine word.

ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
1Tim. 2:7

jonka julistajaksi ja apostoliksi ja opettajaksi minä olen asetettu.
2Tim. 1:11

TULI

Saatanaan liitetään ehdottomasti helvetti, (helvetin-) tuli ja savu.

Tuli on osana myös uskonnoissa, populaarikulttuurissa ja noituudessa/shamanismissa.
Tuleen liitetään niin roihuava rakkaus, kuin eläimellinen himo ja kiihko, intohimo.

 🔥

 

TULEN MERKITYS RAAMATUSSA

28 Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla;
29 sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.
Hepr. 12:28-29

 
Uskovat puhuvat hengen tulesta, herätyksen tulesta ja siitä, että "tulikaste" olisi tavoiteltava asia. Raamatussa tuli puhdistaa ja puhutaan tuomion tulesta, eikä se tunnu kivalta.

Palkeet puhkuvat, tulesta lähtee vain lyijyä. Turhaan on sulatettu ja sulatettu: pahat eivät ole erottuneet.
Jer. 6:29

Raamattu käyttää "hengen tulen" vertauskuvana kiehumista (neste) - ei tulta. Tämä on erittäin vaikea käsittää, ja vaikka sen yhä uudestaan vääntäisi rautalangasta, se ei yleensä hahmotu lukijalle/kuulijalle ; eihän enemmistö voi olla väärässä.

zeo (verbi) 2204 (2) - olla kuuma; kiehua (neste)
a primary verb; to be hot (boil, of liquids; or glow, of solids), i.e. (figuratively) be fervid (earnest):--be fervent.
1) to boil with heat, be hot
1a) used of water
1b) metaph.
1b1) used of boiling anger, love, zeal, for what is good or bad etc.
1b2) fervent in spirit, said of zeal for what is good

Apt 18:25
Room 12:11

Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.
Apt 18:25

Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
Room 12:11

🔥

IKÄÄNKUIN TULISIA

 2 Yhtäkkiä oli ääni taivaista, oli kuin voimallinen tuuli, ja koko se talo oli siitä täyttynyt, jossa he olivat istumassa.
3 Ja heille näkyi kieliä, ikään kuin tulisia, jotka jakaantuivat ja ne istuivat toinen toisensa heistä päälle.
4 Ja he kaikki olivat täytetyt, pyhyyden hengen kautta, ja he alkoivat puhumaan kielellä; sen kielen mukaan, kuin se henki antoi heille puhuttavaksi.
Apt 2:2-4 (Levänen)

 2 When the day of Pentecost arrived, they were all together in the same place. And suddenly from heaven there came a sound like a violent blast of.
3 And there appeared to them tongues spreading out like fire, and one came to rest on each one of them.
4 And they were all filled with the Holy Spirit, and they began to speak with other tongues as the Spirit gave them utterance. Now there were living in. (Mounce)

Mounce kääntää jakeessa 3 :

"ja heille ilmestyi kieliä, jotka levittäytyivät ikäänkuin tuli...
...ja he alkoivat puhua muilla kielillä, niin kuin Henki antoi heille puhua."

https://www.billmounce.com/monday-with-mounce/what-%E2%80%9Cdivided-tongue%E2%80%9D-acts-2-3

2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3 Ja he näkivät (horao 3708) ikäänkuin (hosei 5616) tulisia kieliä (glossa 1100), jotka jakaantuivat (diamerizo 1266) ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä (glossa 1100), sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Apt 2:2-4 (KR38)

horao (verbi) 3708 (58) - tuijottaa, katsoa, nähdä silmillään
hosei (adv.) 5616 (20) - ikäänkuin

Substantiivi glossa ei tarkoita tulen "kieltä", liekkiä.

"Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi (phlox 5395)"
 (Hepr. 1:7)

glossa (subst.) 1100 (50) - suussa oleva fyysinen kieli, kieli (puhe, murre)
of uncertain affinity; the tongue; by implication, a language (specially, one naturally unacquired):--tongue.
1) the tongue, a member of the body, an organ of speech
2) a tongue
1a) the language or dialect used by a particular people distinct from that of other nations

Mark 7:33, 7:35, 16:17
Luuk 1:64, 16:24
Apt 2:3-4, 2:11, 2:26, 10:46, 19:6
Room 3:13, 14:11
1Kor 12:10, 12:28, 12:30, 13:1, 13:8, 14:2, 14:4, 14:5-6, 14:9, 14:13-14, 14:18-19, 14:22-23, 14:26-27, 14:39
Filipp 2:11
Jaak 1:26, 3:5-6, 3:8
1Piet 3:10
1Joh 3:18
Ilm  5:9, 7:9, 10:11, 11:9, 13:7, 14:6, 16:10, 17:15
 
diamerizo (verbi) 1266 (12) - pilkkoa, jakautua, jakaa ; "..he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille.." (Apt 2:45)

 🔥

 

HÄN KASTAA TEIDÄT PYHÄLLÄ HENGELLÄ JA TULELLA

8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
9 Älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja (kai 2532) tulella.
12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Matt 3:8-12

kai (konj.) 2532 - ja, myös, lisäksi, jopa, todellakin, mutta
apparently, a primary particle, having a copulative and sometimes also a cumulative force; and, also, even, so then, too, etc.; often used in connection (or composition) with other particles or small words:--and, also, both, but, even, for, if, or, so, that, then, therefore, when, yet.
1) and, also, even, indeed, but

10 Mutta katso; kirves on asetettu puun juurelle, sen tähden jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, kaadetaan, ja se lankeaa tuleen.
11 Minä kastan teitä vedessä, parannukselle, mutta hän, joka tulee minun jälkeeni, on minua mahtavampi, sillä minä en ole arvollinen noutamaan hänen kenkiäänkään. Hän kastaa teitä pyhyyden hengessä ja tulessa.
12 Hän, jolla on lyömäase kädessään, ja hän puhdistaa puintipaikkansa, ja vehnän hän kokoaa omiin aittoihinsa, ja oljet hän polttaa tulessa, joka ei sammu. (Levänen)

Pyhä henki antaa voiman kestää puhdistustuli ja tulikaste.

47... Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
50 Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
Mark 9:47-50

47... Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
49 Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
50 Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!
51 Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
Luuk. 12:49-51

Totuus jakaa ihmiset ja saa aikaan eripuraa

49 Tulta minä olen tullut heittämään maahan, ja minä tahdon, että kunpa se olisi jo syttynyt.
50 Ja minut aiotaan kastaa sillä kasteella, ja minä olen paljon ahdistunut, kunnes ne ovat täytetyt. (Levänen)

Jeesus tiesi, että häntä odottaa tulikaste.

50 But I have a baptism to be baptized with; and how am I straitened till it be accomplished!

8 Ja näin on käyvä koko maassa, sanoo Herra: kaksi osaa siitä hävitetään ja saa surmansa, mutta kolmas osa siitä jää jäljelle.
9 Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Minä sanon: "Se on minun kansani", ja se sanoo: "Herra, minun Jumalani".
Sak. 13:8-9

49 Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista
50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matt. 13:49.50

Miksi siellä itku ja hammasten kiristys?
- Koska tuleen heitetään nekin, jotka luulivat että heidän taivas-asiansa ovat kunnossa. Seurakunnan keskuudessa on niitä, jotka eivät ole uudestisyntyneet ja niitä, jotka elävät synneissään. 

Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.
Luuk 13:28

🔥

 

TULI PALAA

kausoo (verbi) 2741 - syttyä tuleen; hehkuva kuumuus
from 2740; to set on fire:--fervent heat.
1) to burn up, set fire to
2) to suffer with feverish burning, be parched with fever

2Piet 3:10, 12

10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
11 Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
12 teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
2Piet 3:10, 12

🔥

kausis (subst.) 2740 (1)
1) burning, burning up

mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.
Hepr. 6:8

🔥

 

kaio (verbi) 2545 (12) - lampun valaiseva tuli, sytyttää, olla palamassa, palaa tulikiveä
apparently a primary verb; to set on fire, i.e. kindle or (by implication) consume:--burn, light.
1) to set on fire, light, burning
2) to burn, consume with fire

Matt. 5:15
Luuk. 12:35, 24:32
Joh. 5:35,  15:6
1Kor. 13:3
Heb 12:18
Ilm.  4:5, 8:8, 8:10, 19:20, 21:8

eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.
Matt. 5:15

Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
Luuk. 12:35

Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
Luuk. 24:32

Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa.
Joh. 5:35

Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
Joh. 15:6

Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
1Kor. 13:3

Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
Heb 12:18

Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.
Ilm.  4:5

Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
Ilm.  8:8

Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.
Ilm.  8:10

Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
Ilm.  19:20

Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
Ilm.  21:8

🔥

katakaio (verbi) 2618 (12) - polttaa loppuun, kuluttaa tulessa
from 2596 and 2545; to burn down (to the ground), i.e. consume wholly:--burn (up, utterly).
1) to burn up, consume by fire

Matt. 3:12, 13:30, 13:40
Luuk. 3:17
Apt. 19:19
1Kor. 3:15
Hepr. 13:11
2Piet. 3:10
Ilm. 8:7, 17:16, 18:8

Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.
Matt 3:12

Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani
Matt 13:30

Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
Matt 13:40

Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa
Luuk. 3:17

Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.
Apt. 19:19

mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
1Kor. 3:15

Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimpään, poltetaan ulkopuolella leirin.
Hepr. 13:11

Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
2Piet. 3:10

Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.
Ilm 8:7

Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
Ilm 17:16

sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.
Ilm 18:8

🔥

 

pur (subst.) 4442 (74) - tuli
a primary word; "fire" (literally or figuratively, specially, lightning):--fiery, fire.
1) fire

Matt 3:10-12, 5:22, 7:19, 13:40, 17:15, 18:8, 25:41
Mark 9:22, 9:43-46, 9:48-49
Luuk. 3:9, 3:16-17, 9:54, 12:49, 17:29, 22:55
Joh. 15:6
Apt. 2:3, 2:19, 28:5
Room. 12:20
1Kor 3:13, 3:15
2Tess. 1:8
Hepr. 1:7, 11:34, 12:18, 12:29
Jaak. 3:5-6, 5:3
1Piet. 1:7
2Piet. 3:7, 3:12
Juuda 1:7, 1:23,
Ilm. 1:14, 2:18, 3:18, 4:5, 8:5, 8:7-8, 9:17-18, 11:5, 13:13, 14:10,  14:18, 15:2, 16:8, 17:16, 18:8, 19:12, 19:20, 20:9-10, 20:14-15, 21:8


10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Matt. 3:10-12

Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
Matt. 5:22

Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Matt 7:19, Joh. 15:6

Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
Matt 13:40

ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matt. 13:42, 50

ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen
Matt 17:15, Mark 9:22

8 Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.    
9 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.
Matt. 18:8-9

Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
Matt 25:41

Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä."
Mark 9:22

43 Jos kätes on sinulle pahennukseksi, niin hakkaa se pois: parempi on sinun käsipuolena elämään mennä, kuin jos sinulla olis kaksi kättä ja menisit helvettiin, sammumattomaan tuleen,
44 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
45 Ja jos jalkas on sinulle pahennukseksi, hakkaa se pois: parempi on sinulle, että ontuvana elämään menet, kuin jos sinulla olis kaksi jalkaa ja heitettäisiin helvettiin, sammumattomaan tuleen,
46 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin (tuleen),
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
Mark 9:43-49

Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."
Luuk. 3:9

16 niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
17 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Luuk. 3:16-17

Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?"
Luuk. 9:54

Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
Luuk. 12:49

mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki,
Luuk. 17:29

Ja he virittivät valkean keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa.
Luuk. 22:55

Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
Joh. 15:6

Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
Apt. 2:3

niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.
Apt. 2:19

Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.
Apt. 7:30

Mutta hän pudisti elukan tuleen, eikä hänelle tullut mitään vahinkoa.
Apt. 28:5

Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
Room. 12:20

niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy (apokalupto), ja tuli on koetteleva (dokimazo 1381), minkälainen kunkin teko on.
1Kor 3:13

mutta jos jonkun tekemä palaa (katakaio), joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
1Kor. 3:15

tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
2Tess. 1:8

Ja enkeleistä hän sanoo: "Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi"
Hepr. 1:7

vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
Hepr. 10:27

sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.
Hepr.  11:34

Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
Hepr. 12:18

sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.
Hepr. 12:29

5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
Jaak. 3:5-6

teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.
Jaak. 5:3

että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
1Piet. 1:7

Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
2Piet. 3:7

samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
Juuda 1:7

Mutta muutamia pelvolla autuaaksi tekisitte, ja temmatkaat heitä ulos tulesta, ja vihatkaat sitä lihalta saastutettua hametta.
Juuda 1:23 (Biblia)

Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
Ilm. 1:14

Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski:
Ilm. 2:18

Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Ilm. 3:18

Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.
Ilm. 4:5

Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä.
Ilm. 8:5

7 Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.
8 Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
Ilm. 8:7-8

17 Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi.
18 Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta.
Ilm. 9:17-18

Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,
Ilm. 10:1

Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla.
Ilm. 11:5

Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.
Ilm. 13:13

niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.
Ilm. 14:10
    
Ja alttarista lähti vielä toinen enkeli, jolla oli tuli vallassaan, ja hän huusi suurella äänellä sille, jolla oli se terävä sirppi, sanoen: "Lähetä terävä sirppisi ja korjaa tertut maan viinipuusta, sillä sen rypäleet ovat kypsyneet".
Ilm. 14:18

Ja minä näin ikäänkuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja niiden, jotka olivat saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisovan sillä lasisella merellä, ja heillä oli Jumalan kanteleet.
Ilm. 15:2

Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella.
Ilm. 16:8

Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
Ilm. 17:16

sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."
Ilm. 18:8

Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,
Ilm. 19:12

Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.
Ilm. 19:20

9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
Ilm. 20:9-10

14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
Ilm. 20:14-15

Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
Ilm. 21:8

 

 https://forssassa.blogspot.com/2018/08/eiko-sydamemme-ollut-meissa-palava.html