Taas uusi vainaja-juhla

 

-”Tänään perjantaina vietetään kuolleiden lasten muistopäivää. Helsingissä järjestetään illalla kynttiläkulkue lasten muistoksi. Vastaavia tapahtumia on myös muualla maassa. Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään nyt toista kertaa.”

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/kynttiloita_sytytetaan_kuolleiden_lasten_muistoksi_2894542.html 

 ###

Vanhoihin pakanallisiin perinteisiin pohjautuvat syksyn juhlat pyörivät vainaja-teeman ympärillä. Kalenterivuoden tasaus- ja seisauspäiviin on liittynyt uskomus siitä, että pahan voimat olisivat silloin aktiivisimmillaan ja niitä vastaan tulee suojautua tulilla (kokko, kynttilä), merkeillä (risti, tähti…) ja riiteillä (loitsut, kiertämiset, piirit...).

Syyspäivän tasauksen ympärille ovat asettuneet mm. muinainen kekri, mikkelinpäivä, wiccojen juhlima samhain, pyhäinmiestenpäivä, halloween sekä Martinpäivä.

”Syyspäiväntasauksen juhlien teemoihin liittyy kuolema, kuten muuhunkin vuodenkiertoon. Vainajien juhlassa kunnioitettiin ja muisteltiin suvun edesmenneitä jäseniä.

Suomessa kristillinen vainajien päivä on pyhäinpäivä. Anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona 31.10. vietetään halloweenia, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivää, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteririitti#Syysp.C3.A4iv.C3.A4ntasaus

300-luvulla muotonsa saanut kirkkolaitos antoi vanhojen pakanauskontojen juhlille uuden sisällön. Kirkkoisät tiesivät, että kansa, joka oli tottunut viettämään pakanallisia juhliaan, viettää niitä kirkon kielloista huolimatta. Niinpä epäjumalien palvelusriitit ja -symbolit säilytettiin, mutta niille annettiin uusi sisältö.  Näin saivat alkunsa kaikki kirkolliset kalenterijuhlat, joulusta lähtien.

Katolisessa opissa annetaan suuri kunnia vainajille ja vainajien jäännöksille, reliikeille. Niitä pidetään sekä katolisessa, että siitä 1000-luvulla haaraantuneessa ortodoksisuudessa suuressa arvossa ja niissä uskotaan myös olevan ihmeitä tekeviä voimia. Uskomus pohjautuu pakanauskontojen vainajienpalvontaan ja sitä on elvytetty kirkollisten kalenteripyhien traditioksi. Haudoille vietävät kukat ja kynttilät ovat jäänteitä pakanallisista uhrilahjoista vainajille. Uhrilahjoilla on lepytelty vainajahenkiä siunauksen toivossa ja myös, että eivät palaisi entisille asuinsijoilleen kummittelemaan.

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa reliikkejä, ruumiin kappaleita tai luita, säilytetään kullatuissa lippaissa parhaimmilla paikoilla ja niitä käydään siunausten toivossa ’kunnioittamassa’ ja suutelemassa. Nämä kirkot ovat vaalineet myös epäraamatullisia tapoja rukoilla vainajien puolesta sekä rukoilla vainajaa, nk. pyhimystä, neitsyt Mariaa, edesmennyttä paavia tms. Uskomus on varsin yleinen sillä myös monet ihan tavalliset ihmiset kertovat käyvänsä läheisensä haudalla rukoilemassa. Vainajanpalvontaa eli manismia on paljon luonnonuskonnoissa, joissa uskotaan, että esi-isien henget vaikuttavat kuoleman jälkeen jäljelle jääneiden elämässä.

Tästä vainajan rukoilemisesta on alkuisin myös healing room- rukousklinikoiden ’voitelu’, jota HR-koulutuksessa kätten päällepanemisen kautta siirretään. Kysymyksessä on silloin noituus.

Nimipäiväkalenterimme pohjana on katolinen pyhimyskalenteri. Se sai alkunsa marttyyrien, eli uskonsa vuoksi mestattujen, kuolinpäivistä, mutta myöhemmin siihen on kirjattu myös ’ansioituneiden’ kirkonmiesten ja –naisten kuolinpäiviä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimyskalenteri

”Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla argumenteilla. Kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat Jumalan palvelijoita ja ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät Hänen erityisen rakkautensa arvoisiksi. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa (lat. douleia) ja heiltä voidaan pyytää esirukouksia.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimys#Katolinen_kirkko 

Raamatun mukaan meidän tulee rukoilla ainoastaan Jumalaa Jeesuksen nimessä. Ei siis vainajia, ei pyhimyksiä, ei paavia, ei neitsyt Mariaa, eikä ketään muutakaan ihmistä, elävää tai kuollutta.

Jeesuksen syntymäpäiväjuhlilla on hämärretty alkuperäinen mithran, aurinkojumalan juhlapäivä talvipäivän seisauksen aikaan ja Johannes Kastajan juhlalla on peitetty kesäpäivän seisaukseen liittyvät noituudet. Jeesuksen syntymäjuhlaksi väitetyn joulun ja seimenlapsen korotus vie ihmismassojen huomion pois Jumalan valmistamasta PELASTUSTIESTÄ, Jeesuksen RISTISTÄ. Tässä saatana on onnistunut todella hyvin.

 

John Wesleyn uni

 

"Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa, silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin." Job 33:14-18

 ###

"John Wesley (28. kesäkuuta 1703 – 2. maaliskuuta 1791) oli brittiläinen kirkonmies, anglikaaninen pappi ja kristitty teologi, jonka hengellisen toiminnan seurauksena syntyi herätyskristillinen liike, metodismi."

http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Wesley

###
.

"Hän oli seisovinansa kadotuksen portilla. Hän kolkutti portille ja tahtoi kuulustella, keitä olisi siellä sisäpuolella.

- "Onko siellä katolilaisia?" Kysyi hän.
- "On", vastattiin, "hyvin paljon".
- "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?" Uudisti hän kysymyksensä.
- "On", vastattiin, "hyvin paljon".
- "Entäs presbyteriläisiä?"
- "On niitäkin, hyvin paljon."
- "Mutta onkos wesleyläisiä?"
- "On, on, hyvin paljon."

Erittäinkin viimeisestä vastauksesta kauhistuneena riensi Wesley taivaan portille, jossa hän teki samat kysymykset, vaikka toisessa järjestyksessä.

- "Onko siellä wesleyläisiä?" Kysyi hän hätäisesti.
- "Ei", vastattiin.
- "Onko presbyteriläisiä?"
- "Ei."
- "Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?"
- "Ei."
- "Onko katolilaisia?"
- "Ei."
- "No, keitä siellä sitten on?" Kysyi Wesley kauhistuneena ja ihmetellen.

Vastaukseksi kuului:
-"Emme tunne täällä mitään semmoisia, joita kysyitte. Täällä on ainoastaan Kristuksen nimi tunnettu ja tunnustettu. Meitä on täällä suuri joukko kaikista sukukunnista, kansoista ja kielistä, ja me olemme vaatteemme Karitsan veressä valkaisseet."

###

Sairaiden puolesta rukoilija

 Sateisena torstai-iltana Forssan kirkkoon kerääntyi joitain kymmeniä ihmisiä kuulemaan naista, joka kiertää ympäri Suomea rukoilemassa sairaiden puolesta. En sanoisi häntä evankelistaksi, sillä evankelista julistaa evankeliumia, ilosanomaa Jeesuksesta syntien sovittajana ja pelastajana. Nimenomaan VEREN EVANKELIUMIA, ei siis mitään seimen lapsen evankeliumia. Tämä nainen puhuu kyllä kauniisti Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta siitä puuttuu USKON YDIN, PELASTUS JEESUKSESSA.

###

Hän saapui puhujan paikalle pukeutuneena pappimaiseen kokomustaan housuasuun, kaulakorunaan suurehko risti, vain papillinen 'sokeripala' puuttui umpinaisen puseron kauluksesta. Puheen osuus on ympäripyöreää, kevyttä, kaunista ja kaikille sopivaa. Hän puhui kääntymättömille ihmisille Jumalan huolenpidosta ja siitä, miten 'me' emme aina elä ihan niin lähellä Jeesusta kuin pitäisi. Hän pyytää jokaista laittamaan kätensä sydämensä päälle ja rukoilemaan omien sairauksiensa puolesta samalla kun pianisti esitti musiikkikappaleen. Virsi herkisti tunteet ja jotkut pyyhkivät silmiään.

Tällä kerralla saarnan aihe löytyi vääristä kengistä, vanhoista linttanoista, jotka hän oli valinnut säästääkseen parempia kenkiä kastumasta sateessa. Väärien kenkien vuoksi hän oli sitten kompuroinut ja kaatunut ihmisten edessä eräässä kirkkotilaisuudessa. Hän liitti kyseisen tapahtuman yhteen Matt. 25 luvun kertomukseen tyhmistä ja ymmärtäväisistä neitsyistä. Opetuksen pointti oli, että meidän tulisi jokapäiväisessä elämässämme rukoilla viisautta valita oikein. Tässä tapauksessa oikeat kengät, jotta olisi säästynyt ikävältä ja nololta tilanteelta.

Ei siis sanaakaan uudestisyntymisen välttämättömyydestä!

Opetusosuuden jälkeen selattiin jokaiselle sisääntulijalle jaettua yhdistyksen julkaisemaa lehteä, jossa oli dokumentoituna tämän naisen käsien kautta tapahtuneita parantumisihmeitä. Lehden kannessa on kuva herätyskellosta, jonka viisarit osittavat viittä vaille kahtatoista ja kellon alla on ortodoksi-uskonnosta tuttu teksti; "Monia vuosia - armorikkaita vuosia!".  Virren aikana kiertäneisiin kolehtihaaveihin sujahti setelirahoja toiminnan tukemiseen.

Tämän naisen kokouksissa pääpaino on rukous sairaiden puolesta ja sen yhteydessä tapahtuva kaatuminen 'voiman' vaikutuksesta. Miettiä sopii, mistä lähteestä kyseinen voima oikeasti on...? En tiedä, mutta Raamattu ilmoittaa, että saatanakin tekee ihmeitä. Esim. shamaanit ja muut poppamiehet parantavat sairauksia riivaajien voimalla. Samoin tekevät teosofit, kansanparantajat, henkiparantajat, itämaiset hoidot jne.

.

Jumalan parantamisihmeet seuraavat ja vahvistavat julistettua evankeliumia, eivätkä ole itsetarkoitus.

###
.

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. Matt. 7:21-23

###

Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Uskon päämäärä on sielun pelastus. Hän kutsuu meitä yhteyteensä ensin hyvyydellään. Usein ihminen ei sitä ymmärrä, vaan jatkaa syntielämäänsä. Jumala joutuu silloin kutsumaan ihmistä ahdistusten, 'huonon tuurin', onnettomuuksien, menetysten, katastrofien tai sairauksien kautta. Juuri näiden ahdistusten puolesta tämä ahkerasti kiertävä naispuhuja rukoilee, että Jumala parantaisi ja auttaisi ahdingosta, toimien näin tuskan varsinaista tarkoitusta vastaan ja ohittaen Jeesuksen sovitustyön ja ihmisen uudestisyntymisen välttämättömyyden. Hänen pitäisi julistaa Jeesusta syntien sovittajana, eikä Jumalaa sairauksien ja vastoinkäymisten parantajana. Ajallisesta terveydestä on vain hetken ilo jos sielu palaa helvetissä ikuisuuden.

Pelastuaksemme meidän täytyy KÄÄNTYÄ Jeesuksen puoleen ja PYYTÄÄ, että Hän antaisi syntimme anteeksi ja saisimme UUDESTISYNTYÄ ylhäältä Jumalan lapsiksi. Ne, jotka eivät ole uudestisyntyneet Jumalan Hengestä eivät ole Hänen lapsiaan, Jumalalla ole äpärälapsia.
.
JEESUS on tie, totuus ja elämä, Isän Jumalan luokse EI OLE muuta tietä kuin Jeesuksen ristin veren kautta, hyväksymällä omalle kohdalleen sen, että Jeesus on vuodattanut verensä ristillä sovittaakseen juuri minunkin syntini. Jeesus on AINOA välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Neitsyt Marialla tai muillakaan pyhimyksillä ei ole siinä mitään osaa.

Jotta voisimme ymmärtää tarvitsevamme Jeesusta syntien sovittajana, meillä täytyy olla synnintunto. Ekumeenisissa yhteyksissä synnintunto tukahdutetaan ja peitellään. Jeesuksen ristin sovituksen sijaan kehotetaan yleensä turvaamaan lapsikasteen armoon ja sen lupauksiin, joita Raamattu ei edes mainitse, sillä ne eivät ole Jumalan asettamia, vaan turhia ihmisoppeja.

###

http://www.kristitynfoorumi.fi/ruktoiminta.html
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/teemat1c.htm
http://www.lapsikaste.fi/

Saanko nähdä Jeesuksen

 

 

1. Saanko nähdä Jeesuksen
kerran luona valtaistuimen?
Sana Herran lupaa näin: saan,
kun katson vaan Karitsaan.

2. Saanko vaatteen valkoisen,
joka pesty on verellä Jeesuksen.
Sana Herran lupaa näin: saan,
kun katson vaan Karitsaan.

3. Armosta vain lahjaksi
olen anteeksi saanut syntini.
Kauan sitten jo velkani kun
maksanut on viaton.

4. Herra auta valvomaan,
Herra johda täällä tiellä maan.
Yksin veresi voimasta vaan
periä saan rauhan maan.