-”Tänään perjantaina vietetään kuolleiden lasten muistopäivää.
Helsingissä järjestetään illalla kynttiläkulkue lasten muistoksi.
Vastaavia tapahtumia on myös muualla maassa. Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään nyt toista kertaa.”
###
Vanhoihin pakanallisiin perinteisiin pohjautuvat syksyn juhlat pyörivät
vainaja-teeman ympärillä. Kalenterivuoden tasaus- ja seisauspäiviin on
liittynyt uskomus siitä, että pahan voimat olisivat silloin
aktiivisimmillaan ja niitä vastaan tulee suojautua tulilla (kokko,
kynttilä), merkeillä (risti, tähti…) ja riiteillä (loitsut, kiertämiset,
piirit...).
Syyspäivän tasauksen ympärille ovat asettuneet mm. muinainen kekri,
mikkelinpäivä, wiccojen juhlima samhain, pyhäinmiestenpäivä, halloween
sekä Martinpäivä.
”Syyspäiväntasauksen juhlien teemoihin liittyy kuolema, kuten muuhunkin vuodenkiertoon. Vainajien juhlassa kunnioitettiin ja muisteltiin suvun edesmenneitä jäseniä.
Suomessa kristillinen vainajien päivä on pyhäinpäivä.
Anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona 31.10. vietetään
halloweenia, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivää,
jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteririitti#Syysp.C3.A4iv.C3.A4ntasaus
300-luvulla muotonsa saanut kirkkolaitos antoi vanhojen pakanauskontojen
juhlille uuden sisällön. Kirkkoisät tiesivät, että kansa, joka oli
tottunut viettämään pakanallisia juhliaan, viettää niitä kirkon
kielloista huolimatta. Niinpä epäjumalien palvelusriitit ja -symbolit
säilytettiin, mutta niille annettiin uusi sisältö. Näin saivat alkunsa
kaikki kirkolliset kalenterijuhlat, joulusta lähtien.
Katolisessa opissa annetaan suuri kunnia vainajille ja vainajien
jäännöksille, reliikeille. Niitä pidetään sekä katolisessa, että siitä
1000-luvulla haaraantuneessa ortodoksisuudessa suuressa arvossa ja
niissä uskotaan myös olevan ihmeitä tekeviä voimia. Uskomus pohjautuu
pakanauskontojen vainajienpalvontaan ja sitä on elvytetty kirkollisten
kalenteripyhien traditioksi. Haudoille vietävät kukat ja kynttilät ovat
jäänteitä pakanallisista uhrilahjoista vainajille. Uhrilahjoilla on
lepytelty vainajahenkiä siunauksen toivossa ja myös, että eivät palaisi
entisille asuinsijoilleen kummittelemaan.
Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa reliikkejä, ruumiin kappaleita
tai luita, säilytetään kullatuissa lippaissa parhaimmilla paikoilla ja
niitä käydään siunausten toivossa ’kunnioittamassa’ ja suutelemassa. Nämä kirkot ovat vaalineet myös epäraamatullisia tapoja rukoilla vainajien puolesta sekä rukoilla vainajaa, nk. pyhimystä,
neitsyt Mariaa, edesmennyttä paavia tms. Uskomus on varsin yleinen
sillä myös monet ihan tavalliset ihmiset kertovat käyvänsä läheisensä
haudalla rukoilemassa. Vainajanpalvontaa eli manismia on paljon luonnonuskonnoissa, joissa uskotaan, että esi-isien henget vaikuttavat kuoleman jälkeen jäljelle jääneiden elämässä.
Tästä vainajan rukoilemisesta on alkuisin myös healing room- rukousklinikoiden ’voitelu’, jota HR-koulutuksessa kätten päällepanemisen kautta siirretään. Kysymyksessä on silloin noituus.
Nimipäiväkalenterimme pohjana on katolinen pyhimyskalenteri. Se sai
alkunsa marttyyrien, eli uskonsa vuoksi mestattujen, kuolinpäivistä,
mutta myöhemmin siihen on kirjattu myös
’ansioituneiden’ kirkonmiesten ja –naisten kuolinpäiviä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimyskalenteri
”Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka
ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun
tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla argumenteilla.
Kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat Jumalan palvelijoita ja
ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät Hänen erityisen rakkautensa
arvoisiksi. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa
(lat. douleia) ja heiltä voidaan pyytää esirukouksia.”
Raamatun mukaan meidän tulee rukoilla ainoastaan Jumalaa Jeesuksen nimessä. Ei siis vainajia, ei pyhimyksiä, ei paavia, ei neitsyt Mariaa, eikä ketään muutakaan ihmistä, elävää tai kuollutta.
Jeesuksen syntymäpäiväjuhlilla on hämärretty alkuperäinen mithran,
aurinkojumalan juhlapäivä talvipäivän seisauksen aikaan ja Johannes
Kastajan juhlalla on peitetty kesäpäivän seisaukseen liittyvät
noituudet. Jeesuksen syntymäjuhlaksi väitetyn joulun ja seimenlapsen korotus vie ihmismassojen huomion pois Jumalan valmistamasta PELASTUSTIESTÄ, Jeesuksen RISTISTÄ. Tässä saatana on onnistunut todella hyvin.