'Haudan lepoon'

 Julkisuuden henkilön kuolema koskettaa usein koko kansaa. Medioista tuttu henkilö onkin lopullisesti poissa. Viime joulukuussa menehtynyt, mestariksikin kutsuttu Kari-Tapio sai aikaan suomalaisten massa-surun, joka kesti hetken aikaa. Kuolema tulee julkkiksen myötä lähelle, vaikka ei henkilökohtaisesti tätä tuntisikaan.

Lauantaina laskettiin 'haudan lepoon' kaksi julkkista; Topi Sorsakoski ja Harri Holkeri. Molemmat haudattiin kirkollisin muotomenoin, jälkimmäinen valtion laskuun mahtipontisesti emerituspiispan johtamin seremonioin. Jumala kutsui molempia vielä lopuksi sairauden kautta kääntymään puoleensa. Jumala tietää, nöyrtyivätkö he pelastukseen.

Ihminen on Jumalan ja kuoleman edessä hyvin pieni, vaikka olisi ollutkin menestynyt ja vaikutusvaltainen elämässään. Tittelit ja omaisuus menettävät merkityksensä silloin, kun elämän liekki on sammumassa. Saattoväki ei sitä käsitä, vaikka se edesmenneelle ehkä olisi ymmärrykseen käynytkin.

"Topi Sorsakosken siunannut pappi kiitti laulajan merkitystä suomalaisten viihdyttäjänä ja muistutti, että Sorsakosken musiikki jää elämään kauas tulevaisuuteen asti."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011082714274012_uu.shtml

"Harri Holkerin elämä sai arvoisensa päätöksen Helsingin tuomiokirkossa valtiollisissa hautajaisissa."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011082714273614_uu.shtml

Harri Holkeri oli ymmärtääkseni vapaamuurari.

###

’Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.’ Sananl. 11:7

 ###

'Haudan lepo' tulee ajan rajan toisella puolella useammille yllätyksenä; eihän se mitään lepoa olekaan, vaan ikuinen helvetti ja kärsimys, mikäli ei elämänsä aikana ole vastaanottanut Jeesusta syntien sovittajana. Minä en ole tuomarina tässä asiassa, enkä näiden henkilöiden kohdalla. Sen sijaan minä osoitan kirkkolaitosta, joka pimittää pelastuksen tien kansalta ja tarjoaa sen tilalle sakramentteja. Papit tuudittavat kansan kuolonuneen jo lapsikasteessa, 'kummien uskolla'. Viimeinen ehtoollinen ja hautaansiunaus saattelevat valheellisesti Jumalan luokse taivaaseen, riippumatta siitä, oliko henkilö uudestisyntynyt, muotojumalinen tai peräti Jumalan kieltäjä. Saattoväki hymistelee ymmärtämättä, että kuka tahansa heistä voi olla seuraava petoksen uhri, jota kannetaan arkussa siunattavaksi - helvettiin.


Luterilaisessa hautausseremoniassa pappi heittää kolme kertaa hiekkaa arkulle ja lausuu sanat: “Maasta sinä olet tullut. Maaksi sinun pitää jälleen tuleman. Jeesus Kristus on sinut herättävä viimeisenä päivänä” 
Valtava lupaus, mutta ikuisuus on kadotuksessa, mikäli on kuollut ilman Jeesusta syntien sovittajana. Hautajaisriitin saattosanat ovat Raamatusta, kahdesta eri kohdasta. Ne ovat kuitenkin irrotettu asiayhteydestään.

’Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja MINÄ HERÄTÄN HÄNET VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ.’.. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.. Joh. 6:44,47

Jeesus on luvannut herättää ne, jotka ovat synnintunnossaan huutaneet Häntä avuksensa ja ovat saaneet syntinsä anteeksi, jotka ovat antaneet elämänsä Hänelle ja haluavat Häntä seurata, maksoi mitä maksoi. Heidän nimiään ei ole pyyhitty pois 'Elämän Kirjasta'. Muotojumalisen ja uskonnollisen maailman Hän sen sijaan herättää yhdessä homojen ja muiden Jumalan pilkkaajien (1. Kor. 6:9-10, Gal. 5:19-21), kanssa viimeiselle tuomiolle. (Ilm. 20:11-15) Heidän loppunsa on ikuinen kadotus. Sinulla on vielä mahdollisuus valita, kenen joukoissa seisot.

Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. SILLÄ MAASTA SINÄ OLET, JA MAAKSI PITÄÄ SINUN JÄLLEEN TULEMAN.“ 1. Moos. 3:17-19

Jumala ei tässä siunaa Aadamia, tämä on KIROUS, joka seurasi syntiinlankeemuksesta. Ihmisen sielun kannalta papin suorittamalla vainajan siunaamisen seremonialla ei ole mitään merkitystä. Se on traditioihin perustuva muotomeno. Ihminen on itse elämänsä aikana valinnut osansa, eikä sitä papin siunaus enää miksikään muuta. Ainoa, mihin voidaan vaikuttaa, on hautajaisiin osallistuvien omaisten ja läheisten sielun pelastus. Yleensä papin puheissa  ei ole siihen tarvittavaa tarttumapintaa, sillä he saattelevat jokaisen vainajan taivaaseen. Se on kuitenkin valhe, jonka suurin osa ihmisistä on nielaissut. Heidän kohtalonsa ilman Jeesusta on ikuinen kadotus.