Olkaa siis Jumalalle alamaiset

25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
28 Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".
Luuk. 10:25-28

5 Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä
6 ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa".
7 Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet".
8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.
9 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotamiehiä käskyni alaisina, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
10 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.
11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;
12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
Matt. 8:5-12

1 Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
2 Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
3 Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;
4 sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
5 Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.
6 Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.
7 Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.
Room. 13:1-7

13 Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,
14 kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi
17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.
1. Piet. 2:13-14, 17


"On erittäin totta, että järkemme silmät on suljettava voidaksemme seurata Herraa. Mikä hallitsee elämäämme? Järki vai auktoriteetti? Kun ihminen kohtaa Herran valon, se sokaisee hänet ja syrjäyttää hänen järkensä. Paavali tuli sokeaksi kirkkaasta valosta Damaskon tiellä; hän ei enää pitänyt kiinni omasta järjestään. Mooseksen silmiä ei koskaan sokaistu, mutta kuitenkin hän toimi ikäänkuin olisi sokea. Hänellä oli perusteensa ja syynsä, mutta Jumalalle kuuliaisena hän eli järjen yläpuolella. Jumalan auktoriteetin alaisset ihmiset eivät elä näkemisessä. Jumalan palvelijoiden on päästävä vapaaksi järjen elämästä. Järki on kapinan ensimmäinen syy; niinpä emme voi hallita sanojamme, ellei järkeä käsitellä ensin läpikotaisin. Ellei Herra vapauta ihmistä järjen orjuudesta, ennemmin tai myöhemmin hän lausuu panettelevia sanoja. 

Järjen elämästä vapautumisesta puhuminen kuullostaa helpolta. Mutta miten voimme järjellisinä olentoina pidättäytyä järkeilemästä Jumalan kanssa? Se tuntuu erittäin vaikealta. Järkeilemme lapsudesta aikuisuuteen, uskoontuloamme edeltävästä ajasta hamaan tähän hetkeen. järkeily on elämämme perusperiaate.  Miten siis voimme lopettaa sen? Se vaatii kirjaimellisesti lihamme elämää. Niinpä kristittyjä on kahdenlaisia: niitä, jotka elävät järjen tasolla ja niitä, jotka elävät auktoriteetin tasolla.

Kysykämme itseltämme: missä tällä hetkellä elämme? Kun kuulemme Jumalan käskyn, pysähdymmekö ja harkitsemmeko asiaa nähdäksemme, onko meillä tarpeeksi syitä tehdä niin? Tämä ei ole muuta kuin hyvän- ja pahantiedon puun tulemista ilmi. Tuon puun hedelmä ei hallitse pelkästään henkilökohtaisia asioitamme, vaan jopa Jumalan määräämien asioiden on läpäistävä järkemme ja arviomme. Ajattelemme Jumalan puolesta ja päätämme, mitä Jumalan pitäisi ajatella. Tämä on epäilemättä saatanan periaate, sillä eikö hän haluakin olla Jumalan vertainen? Kaikki, jotka todella tuntevat Jumalan, tottelevat Häntä vastaan väittämättä; silloin järkeä ja kuuliaisuutta ei voi sekoittaa keskenään. Jos joku haluaa oppia kuuliaisuutta, hänen on asetettava järki syrjään. Hänen on elettävä joko Jumalan auktoriteetin tai ihmisjärjen mukaan - on täysin mahdotonta elää kummankin mukaan. 

Herran Jeesuksen maallinen elämä oli täysin järjen yläpuolella. Mitä järkeä voisi olla siinä häväistyksessä, ruoskimisessa ja ristiinnaulitsemisessa, jonka hän kärsi? Mutta hän alistui Jumalan auktoriteetin alle; hän ei väittänyt vastaan eikä kysellyt; hän oli vain kuuliainen. Järjen vallassa eläminen on hyvin monimutksista. Ajattele taivaan lintuja ja laakson liljoja. Miten yksinkertaiseesti ne elävätkään! Mitä enemmän alistumme auktoriteetille, sitä yksinkertaisempaa elämästämme tulee."

Watchman Nee: Hengellinen auktoriteeti s. 89-90

2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset
3 ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne
4 ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.
Fil. 2:2-4

21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.
22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
Ef. 5:21-23

1 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus-
3 "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Ef. 6:1-3

22 Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,

23 että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

Joh. 5:22-23

Kunnioitamme Jumalaa kunnioittamalla ja olemalla alamaiset Jeesukselle. 

Kunnioitamme Jumalaa kunnioittamalla ja olemalla alamaisia veljille ja sisarille.

Kunnioitamme Jumalaa pitämällä huolta toistemme tarpeista. 

9 Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,

10 niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.

Sananl. 3:9-10

Vaimo kunnioittaa Jumalaa olemalla alamainen miehelleen. 

Lapset kunnioittavat Jumalaa olemalla alamaiset vanhemmilleen.

Olemme Jumalalle alamaiset olemalla alamaiset veljille ja sisarille.

Työntekijä kunnioittaa Jumalaa olemalla alamainen esimiehilleen.

Kunnioittamalla Jumalan asettamia auktoriteetteja, kunnioitamme ja olemme alamaiset välillisesti Jumalalle. 

Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
1. Piet. 2:13

***