Ihmisen vapaa tahto

***

Efesolaiskirjeen sanoma

Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut oppinut taivasten valtakunnan kuningaskuntaan  opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa

Matt. 13:52

sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja. (biblia)

Therefore every scribe which is instructed (matheteuo) unto the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which bringeth forth out of his treasure things new and old. (KJV)

matheteuo 3100 (4)

1) to be a disciple of one

1a) to follow his precepts and instructions

2) to make a disciple

2a) to teach, instruct

***

 

s.31-32

". . . Ei ole siis mitään ihmettelemistä siinä juutalaisen Paavalin julistuksessa, että Messias on Jumalan salattu viisaus (1.Kor.2:7) ja että sana, jota me saarnaamme, käsittelee sitä ja että jokainen lunastettu ihminen on osoitus hänen viisaudestaan (1.Kor.1:30)

Maailma ei voi sitä käsittää, sille tämä kaikki on hulluutta. Emme edes me, lunastetut ja vapautetut, käsitä sitä täysin. Me nautimme Jumalan armon kyllyydestä uskon, toivon ja rakkauden kautta, mutta ymmärryksemme on hyvin hämärtynyt. Toisin kuin maailma, me ymmärrämme määrämittaan saakka, mutta emme täysin. Sen vuoksi meitä kehotetaan uskomaan. Elämme vasta pelastuksen ensi asteella. Tiedmme puolittain ja olemme pelastetukin vain puolittain. Kaikki, mitä meillä on, on "ennakkoa", ja sen on tarkoitus täydellistyä ja tulla täydellisesti omistetuksi Vapahtajamme palatessa taivaasta. Me ja koko luomakunta odotamme täydellistä lunastustamme ja huokaamme sisimmässämmesitä odottaessamme (Room.8:22-25).

Synti on vielä meissä. Me voimme vastustaa sitä ja voittaa sen, koska sen voima on heikentynyt Karitsan veren kautta, joka sinetöi meidät. Mutta silti on yhä totta, että jos sanomme: "Meissä ei ole syntiä, me petämme itsemme ja totuus (Messias) ei ole meissäja me teemme hänet (Jumalan) valhettelijaksi" (Joh.1:8-10).

Kuitenkin meidän osapelastuksemme on vakuutena täydellisestä pelastuksesta. Saamme astua sen siunattuun omistamiseen Messiaan palatessa. Silloin muuttuvat alennustilassa olevat ruumiimme Messiaan ruumiin, hänen kirkastetun ruumiinsa, kaltaisiksi, joko ylösnousemuksen tai muuttumisen kautta (1.Tess.4:13-18). Silloin hän muuttaa meidän huonon ja heikon saviastiamme ja muovaa sen oman ruumiinsa kaltaiseksi (Fil.3:21), ja me tulemme hänen kuvakseen (1.Joh.3:2) ja olemme synnittömiä, kivuttomia, sairauksista vapaita, kuolemattomia. Silloin usko muuttuu ymmmärtämiseksi (1.Kor.13:12). Halleluja!"

***

s.35-42

mowrashah 04181 (9)
1) a possession

2.Moos. 6:8
5.Moos. 33:4
Hes. 11:15, 25:4, 25:10, 33:24, 36:2, 36:3, 36:5

MORASHAH - PERINTÖOSA

"Morashah on äärettömän tärkeä perusilmaus israelilaisessa ajattelutavassa. Kreikan sana kleru vastaa heprean sanaa morashah. Englannin heritage-sanan ensisijainen merkitys on "arpa" tai "arpaosa". Useimmiten se on käännetty "perintö". Franz Delitsvh käänsi sen sanalla nahalah. Mutta nahalah on morashah-sanan synonyymi eikä täysin vastaa sen merkitystä. Juutalainen Salkinson ymmärsi paremmin juutalaisen Paavalin ajatusmaailmaa ja käytti sopivampaa sanaa puhuessaan juutalaislle lukijoille. Messiaanisia juutalaisia, Jeshuan juutalaisia opetuslapsia, syytetään jatkuvasti siitä, että he ovat luopuneet Israelin perintöosasta (morashat Israel). Mitä on täsmennettynä "isien perintö"?

Lukiessani ensi kertaa tätä kohtaa ja kohdatessani sanan morashah muistin heti lauseen, joka minua oli opetettu toistamaan joka aamu heti vuoteesta noustuani, ennen kuin olin puhunut kenellekään, ennen kuin olin syönyt tai juonut. "Mooses antoi meille lain perintönä Jaakobin seurakunnalle" (5.Moos.33:4). Ei, emme ole luopuneet isien perinnöstä. Jeshuan, JHWH:n halveksitun ja hylätyn palvelijan, kautta olemme astuneet täydellisempään perintöosan nauttimiseen, sillä hän on pleroma, Tooran täyttymys. Eräs Messiaalle määrätyistä tehtävistä oli Tooran (lain) korottaminen ja kohottaminen, sen arvovallan ja vaikutuksen (Jes. 42:21) lisääminen. Hänen tuli toteuttaa se uuden liiton puitteissa, kun Toora kaiverretaan Israelin sydämeen (Jer.31:32). Eikö olekin merkityksellistä, että hän aloitti Tooran korottamisen vuorisaarnassa sanoessaan nuo tunnetut sanansa: "En tullut Tooraa (lakia) kumoamaan vaan korottamaan" (suom.täyttämään; Matt.5:17). Toora annettiin vuorella ja hän korotti sen vuoren huipulta. Tämä katkaisee siivet kristikunnan suosimalta opilta, jonka mukaan Toora on kumottu ja poistettu tieltä ja sen tilalle on annettu uusi, parempi Toora kuin Siinailla saatu. Tämä "kristillinen dogma" ei ainoastaa tue meitä vastustavien veljien kiistahalua, vaan saattaa Messiaan itsensä valehtelijaksi. Hän sanoi: "Minä en ole tullut Tooraa (lakia) kumoamaan." Mutta dogma todistaa, että hän on sen kumonnut.

Se tekee myös JHWH:sta, Herrasta, valehtelijan, sillä hän julisti, että Messias korottaa ja vahvistaa lain eikä alenna ja mitätöi sitä. . .

. . . Mutta morashah ei koske ainoastaan Tooraa, vaan myös maata (2.Moos.6:8). Toora ja Erets Israel muodostavat perintömme. Me messiaaniset juutalaiset pidämme kiinni perinnöstämme emmekä ole hyljänneet Tooraa emmekä myös oikeuttamme Erets Israeliin. . .

13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Ef.1:13-14

Kun Ef. 1:12 asettaa israelin valokeilaan, nämä kaksi jaetta tuovat esille ei-juutalaiset. Selventävä suomentajan käännös tästä: "Häneen te myös uskoitte, kun kuulitte totuuden sanan, evankeliumin sanan, te pelastuitte ja uskoitte häneen ja te olette sinetöidyt Pyhällä Hengellä hänen lupauksensa mukaan". 

Pyhä Henki on meidän perintömme vakuutena, kunnes perintö tulee lunastetuksi ja meidän omaisuudeksemme, JHWH:n kirkkauden ylistykseksi.

Viisi kertaa mainittu sana "te" viittaa ei-juutalaisiin uskoviin. Kahdesti mainitu sana "meidän" sisältää sekä juutalaiset että ei-juutalaiset uskovat ja kirjoittajan itsensä.

Pelastava usko tai pelastava luottamus syntyy Jumalan sanan kuulemisesta, evankeliumin sanan, totuuden sanan (Room. 10:17). Tämän kuulemisen täytyy aktivoitua Jumalan sanalla, niinkuin jakeen jälkimmäisessä osassa sanotaan.

Totta on, että pelastus on seurausta Messiaan kuuliaisuudesta, kuuliaisuudesta joka merkitsi sijaiskuolemaa Israelin ja maailman tähden. Mutta se tulee meissä toimivaksi, sinussa ja minussa, uskottuamme totuuden sanan. Emme voi hyötyä siitä mitään muuta tietä. Usko ilmenee tottelemisena ja totteleminen tekemisenä, ja tekeminen on kuulemisen tulemista täydelliseksi.

Kuulemalla sanan - tässä kahtalaisessa merkityksessä - sinä uskot Messiaaseen, koska evankeliumin sana perusolemukseltaan on Messiaan sanaa. Kun uskot häneen, sinut hänen sanansa mukaan sinetöidään Pyhällä Hengellä.

JATKUVA TAPAHTUMA

"Luottaminen" tai "uskominen" on jatkuva tapahtuma eikä mikään kertakaikkinen uskontapahtuma. Samoin on "sinetöiminen". Sekin on jatkuvaa tapahtumaa. Uskosi täytyy uudistua päivittäin, "aamu aamulta". Sinetöiminen on merkki omistusoikeudesta. Sinetöity henkilö kuuluu Jumalalle aivan erityisellä tavalla. Se on myös merkki suojeluksesta ja turvallisuudesta. Se on perintömme pantti ja ennakko. Olemme Jumalan perillisiä ja Messiaan kanssaperillisiä (Room.8:17).

MORASHAH - PERINTÖOSA

Opimme edellä, että morashah (perintö) sisältää Tooran ja maan, mutta siihen sisältyy paljon muutakin. Se käsittää

- maailman (Room.4:13)
- lupaukset (Hepr.6:17)
- pelastuksen (Hepr. 1:14)
- uskon vanhurskauden (Hepr.11:7)
- kuningaskunnan (Jaak.2:5)
- elämän armon (1.Piet. 3:7)
- kaikki asiat (Hepr. 1:2)

Perintö on "toisen" hallussa ja odottaa vielä lupausta, ennen kuin se voi tulla meidän omaisuudeksemme. Maailma, kosmos, taas on pahan vallassa (1.Joh.5:19). Lupauksista useimmat eivät tulleet lunastetuiksi Messiaan ensimmäisessä tulemuksessa, ja ne odottavat hänen toista tulemustaan tullakseen "lihaksi", historiaksi. Pelastuksesta me taas iloitsemme ainoastaan toivossa. Pelastuksemme on yhäti toivossa, silllä henkemme vielä huokaa ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiin lunastusta (Room.8:23-24). Vanhurskaudesta iloitsemme nyt yksilöinä Messiaan vanhurskauden ansioista, mikä on seurausta henkilökohtaisesta uskostamme. Maailma kokonaisuutena kuitenkin on paha ja epävanhurskas."

***

s.76-77

Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä
Ef. 3:14

"Paavali ei kirjoita "Pojan edessä" tai "Jeesuksen edessä". Hän polvistui JHWH:n edessä, Isän, joka on taivaissa. Kristityt korottavat ja ylistävät väärää henkilöä. Protestantit korottavat Pojan Isän edelle, ja katolilaiset asettavat Marian Pojan yläpuolelle. Isä on pantu jonnekin huomaamattomalle sijalle. Tämän vuoksi ei heidän rukouksiinsa vastata, ja ne vastaukset joita he luulevat saavansa, ovat vääriiä vastauksia.

Jeshua Messias ei anastanut Isän paikkaa ja asemaa. Hän ei koskaan ohjannut opetuslapsiaan rukoilemaan itseään. Kun he pyysivät häntä opettamaan, kuinka tulee rukoilla, hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä meidän, joka olet taivaissa..." (Matt.6:9). Samarialaiselle naiselle hän sanoi: "Tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa" (Joh.4:33). Hän ei sanonut, että totistet rukoilijat rukoilevat Poikaa, "Jumalan Poikaa" tai "Ihmisen Poikaa". 

23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.
24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.
25 Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä.
26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;
27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä.
Joh.16:23-26

Hän kehotti opetuslapsiaan rukoilemaan Isää hänen nimessään (Joh.16:23-24,26; 15:16). Rukoukset, jotka osoitetaan Isälle hänen nimessään, otetaan huomioon ja niihin myönnytään. Hän, Jeshua, kantaa heidän rukouksensa isälle, nimessään, omissa rukouksissaan Isälle. Hän itse sanoi: "Isä on minua suurempi" (Joh.14:28). "

***

Saarnamies

Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.
1. Kor. 4:20

***

C.H. Spurgeon: Saarnamies kotona ja kokouksissa (1959)  s.27-28

"Saarnaajan ensimmäisenä ja tärkeimpänä huolena täytyy olla jatkuvan oikean suhteen säilyttäminen Jumalaan. Saarnaajan on tietysti täytynyt kokea uudestisynnyttävä ja uudestiluova voima omassa elämässään, muuten hänellä ei ole mitään tekemistä saarnatuolissa. Tosi ja aito jumalanpelko on ensimmäinen ehto. Pappistutkinnolla tai jossakin saarnaajain oppilaitoksessa suoritetulla tutkinnolla ei tässä ole ratkaisevaa merkitystä. Jos saarnaaja elämässään osoittaa, ettei hän ole vihkiytynyt sille Herralle, jota palvelee, ei paimenen kutsumus totisesti kuulu hänelle.

Pelottava on sellaisen saarnaajan tila, joka ei ole kääntynyt Jumalan puolelle. Se on mitä luonnottomin ilmiö. Häntä voidaan verrata sokeaan, joka on nimetty optiikan professoriksi, tai kuuroon, joka on määrätty musiikin opettajaksi. Olkoon hän luontonsa puolesta kuinka runsaasti varustettu tahansa - jos häneltä puuttuu hengellistä elämää, hän on kykenemätön hengelliseen työhön. Silloin hänen on lopetettava opettajan tehtävänsä seurakunnassa ainakin siihen asti, kunnes Jumala on saanut hänet pelastaa.

Kääntymättömän saarnaajan asema on hirveä myös muissa suhteissa. Miten hän voi olla jäsenilleen lohdutukseksi ja kehoitukseksi, miten hän voi ymmärtää heitä ja antaa heille neuvoja? Hänhän on sitäpaitsi aivan vieras jäsentensä hengellisille kokemuksille! Millaiset tuntemukset mahtanevatkaan vallata hänet syntisten huokaillessa ja katuvina etsiessä armoa ja pelastusta - ja hän itse on paatunut? Kyllähän Jumala voi suuressa armossaan ja mittaamattomassa rakkaudessaan siunata Sanan, jota myös jumalattomat saarnaajat kylvävät, sillä Jumala puolustaa Sanaansa, mutta millaiseen hämmenykseen joutuukaan sellainen julistaja, joka itse on vieras evankeliumin uudestiluovalle vaikutukselle, joutuessaan vastakkain hengellisten taistelujen ja hengellisten ahdistusten  kanssa tai kun hänen on kuolinvuoteella annettava lohdutusta ja varmuutta kuoleville? - Hän on miehen kaltainen, joka yrittää ohjata laivaa suuntaan, jota ei tunne ja jonka merimerkit ovat hänelle täysin vieraat.

Olisi parempi särkeä saarnatuolit kuin täyttää ne kuolleilla saarnaajilla. Sillä nämä tappavat myös ne nälkäiset ja kaipaavat sielut, jotka tulevat pyhä odotus sydämessään. Heistä tulee tavallaan epäuskon parhaita esitaistelijoita. Vai voidaanko löytää tehokkaampaa keinoa sielujen turmioksi kuin komea kirkko, jossa on kuollut pastori, kalliit urut, maallistunut laulukuoro ja kuulijakuntana hienosto ja varakas kansa? Helvetin jälkeen ei varmastikaan ole tehokkaampaa keinoa ihmisten kadottamiseksi.  He istuutuvat hienoihin kirkonpenkkeihin hurskaasti luottaen siihen, että ovat hyviä kristittyjä, koska ovat seurakunnan jäseniä ja säännöllisesti kuuntelevat lahjakasta puhujaa ja nauttivat hienosta musiikista.

Niin, on hirveää joutua kadotetuksi saarnatuolin varjossa, mutta vielä valitettavampaa on joutua kadotetuksi itse saarnatuolissa. Varmaa on, että Jumala ei milloinkaan tehnyt ihmistä autuaaksi vain sen vuoksi,  että hän on ollut saarnaaja ja pappismies tai että hän on ollut lahjakas puhuja. Ei, ehdottomasti ei! Ihminen pelastuu vain uskon kautta Kristukseen, sen uskon kautta, joka vanhurskauttaa."

Kuollut pois

1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 
2 Sillä ELÄMÄN HENGEN LAKI Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut SYNNIN JA KUOLEMAN LAISTA.
Room. 8:1-2

Ensimmäisestä jakeesta on 38- ja 92-käännöksissä jätetty pois sanat: JA JOTKA EIVÄT VAELLA LIHAN, VAAN HENGEN MUKAAN.

1 Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.
2 Sillä hengen laki, joka eläväksi tekee Kristuksessa Jesuksessa, on minun synnin ja kuoleman laista vapahtanut. (biblia)

1 There is therefore now no condemnation to them which are in Christ Jesus, who walk not after the flesh, but after the Spirit.
2 For the law of the Spirit of life in Christ Jesus hath made me free from the law of sin and death. (KJV)

1 There is therefore now no condemnation to those in Christ Jesus, who do not walk according to flesh, but according to Spirit.
2 For the law of the Spirit of life in Christ Jesus set me free from the law of sin and of death. (Green's literal)

1 There is therefore no condemnation, to them who, in Jesus Messiah, walk not after the flesh.
2 For the law of the spirit of life, which is in Jesus Messiah, hath emancipated thee from the law of sin and death. (engl. käännös Peshitta)

***

Pieni sana "pois" hämmentää; "kuollut pois synnistä" vaiko "kuollut synnille". King James-käännöksessä sitä ei käytetä ja vaikuttaa siltä, että se on kääntäjän lisäämä sana.

@

Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä synnille kuolleet, kuinka me vielä eläisimme siinä?
Room. 6:2

How shall we, that are dead to sin, live any longer therein? (KJV)

Me, jotka synnille kuolleet olemme, kuinkas meidän vielä pitäis siinä elämän? (biblia)

***

...sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room. 6:7

For he that is dead is freed from sin. (KJV)

Sillä se, joka kuollut on, hän on synnistä vanhurskaaksi tehty. (biblia)

***

Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Room. 6:10 

For in that he died, he died unto sin once: but in that he liveth, he liveth unto God. (KJV)

Sillä sen, kuin hän kuollut on, sen hän synnille kuoli yhden kerran; vaan sen, kuin hän elää, sen hän elää Jumalalle. (biblia)

***

...mutta nyt me olemme irti meidät on irrotettu (synnin) laista ja kuolleet pois siitä sille, mikä meidät piti vankeina meitä vallitsi, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa (Elämän Hengen laki) emmekä kirjaimen vanhassa.
Room. 7:6

Mutta nyt me olemme laista vapahdetut ja hänelle kuolleet, jossa me pidettiin kiinni: että me palvelisimme hengen uudistuksessa ja ei puustavin vanhuudessa. (biblia)

But now we are delivered from the law, that being dead wherein we were held; that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter. (KJV)

But now we have been set free from the law, having died to that in which we were held, so as for us to serve in newness of spirit, and not in oldness of letter. (Green's literal)


But now we are absolved from the law, and are dead to that which held us in its grasp: that we might henceforth serve in the newness of the spirit, and not in the oldness of the letter. (engl. käännös Peshitta)

***

Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista laille, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu
Gal. 2:19

Mutta minä olen lain kautta laista kuollut pois, että minä Jumalassa eläisin. (biblia)

For I through the law am dead to the law, that I might live unto God. (KJV)

For through law I died to law, that I might live to God. (Green's literal)


For I, by the law, have become dead to the law, that I might live to God; and I am crucified with the Messiah. (engl. käännös Peshitta)

***

20 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
21 ( "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
22 - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta ) ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Kol. 2:20-22

20 Jos te siis olette Kristuksen kanssa maailman säädyistä kuolleet, miksi te teitänne annatte säädyillä solmita, niinkuin te maailmassa eläisitte?
21 Älä siihen rupee, (sanovat ne,) älä maista, älä pitele,
22 Jotka kaikki kulumisessa hukkuvat, ja ihmisten käskyt ja opit ovat (biblia)

20 Wherefore if ye be dead with Christ from the rudiments of the world, why, as though living in the world, are ye subject to ordinances,
21 (Touch not; taste not; handle not;
22 Which all are to perish with the using;) after the commandments and doctrines of men? (KJV)

20 If, then, you died with Christ from the elements of the world, why are you under its decrees, as living in the world?
21 Do not handle, do not taste, do not touch,

22 These things are all to rot away in the using, according to the "injunctions and teachings of men." (Green's literal)

20 For if ye are dead with the Messiah from the rudiments of the world, why are ye judged as if ye were living in the world?
21 But, touch thou not, and taste thou not, and handle thou not:

22 for these things perish in the using; and they are the commandments and doctrines of men. (engl. käännös Peshitta)

***

...joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois synneille kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".
1. Piet. 2:24

Joka meidän syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun päällä, että me synneistä pois kuolleet eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet. (biblia)

Who his own self bare our sins in his own body on the tree, that we, being dead to sins, should live unto righteousness: by whose stripes ye were healed. (KJV)

who "Himself bore in His body our sins" onto the tree; that dying to sins, we might live to righteousness; of whom, "by His wound, you were healed. (Green's literal)


And he took away all our sins, and, in his body, lifted them to the cross; that we, when dead to sin, might live by his righteousness: for by his wounds, ye are healed. (engl. käännös Peshitta)

***

11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
Room. 6:11-13

***