Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut oppinut taivasten valtakunnan kuningaskuntaan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa
Matt. 13:52
sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja. (biblia)
Therefore every scribe which is instructed (matheteuo) unto the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which bringeth forth out of his treasure things new and old. (KJV)
matheteuo 3100 (4)
1) to be a disciple of one
1a) to follow his precepts and instructions
2) to make a disciple
2a) to teach, instruct
***
s.31-32
". . . Ei ole siis mitään ihmettelemistä siinä juutalaisen Paavalin julistuksessa, että Messias on Jumalan salattu viisaus (1.Kor.2:7) ja että sana, jota me saarnaamme, käsittelee sitä ja että jokainen lunastettu ihminen on osoitus hänen viisaudestaan (1.Kor.1:30)
Maailma ei voi sitä käsittää, sille tämä kaikki on hulluutta. Emme edes me, lunastetut ja vapautetut, käsitä sitä täysin. Me nautimme Jumalan armon kyllyydestä uskon, toivon ja rakkauden kautta, mutta ymmärryksemme on hyvin hämärtynyt. Toisin kuin maailma, me ymmärrämme määrämittaan saakka, mutta emme täysin. Sen vuoksi meitä kehotetaan uskomaan. Elämme vasta pelastuksen ensi asteella. Tiedmme puolittain ja olemme pelastetukin vain puolittain. Kaikki, mitä meillä on, on "ennakkoa", ja sen on tarkoitus täydellistyä ja tulla täydellisesti omistetuksi Vapahtajamme palatessa taivaasta. Me ja koko luomakunta odotamme täydellistä lunastustamme ja huokaamme sisimmässämmesitä odottaessamme (Room.8:22-25).
Synti on vielä meissä. Me voimme vastustaa sitä ja voittaa sen, koska sen voima on heikentynyt Karitsan veren kautta, joka sinetöi meidät. Mutta silti on yhä totta, että jos sanomme: "Meissä ei ole syntiä, me petämme itsemme ja totuus (Messias) ei ole meissäja me teemme hänet (Jumalan) valhettelijaksi" (Joh.1:8-10).
Kuitenkin meidän osapelastuksemme on vakuutena täydellisestä pelastuksesta. Saamme astua sen siunattuun omistamiseen Messiaan palatessa. Silloin muuttuvat alennustilassa olevat ruumiimme Messiaan ruumiin, hänen kirkastetun ruumiinsa, kaltaisiksi, joko ylösnousemuksen tai muuttumisen kautta (1.Tess.4:13-18). Silloin hän muuttaa meidän huonon ja heikon saviastiamme ja muovaa sen oman ruumiinsa kaltaiseksi (Fil.3:21), ja me tulemme hänen kuvakseen (1.Joh.3:2) ja olemme synnittömiä, kivuttomia, sairauksista vapaita, kuolemattomia. Silloin usko muuttuu ymmmärtämiseksi (1.Kor.13:12). Halleluja!"
***
s.35-42
mowrashah 04181 (9)
1) a possession
2.Moos. 6:8
5.Moos. 33:4
Hes. 11:15, 25:4, 25:10, 33:24, 36:2, 36:3, 36:5
"Morashah on äärettömän tärkeä perusilmaus israelilaisessa ajattelutavassa. Kreikan sana kleru vastaa heprean sanaa morashah. Englannin heritage-sanan ensisijainen merkitys on "arpa" tai "arpaosa". Useimmiten se on käännetty "perintö". Franz Delitsvh käänsi sen sanalla nahalah. Mutta nahalah on morashah-sanan synonyymi eikä täysin vastaa sen merkitystä. Juutalainen Salkinson ymmärsi paremmin juutalaisen Paavalin ajatusmaailmaa ja käytti sopivampaa sanaa puhuessaan juutalaislle lukijoille. Messiaanisia juutalaisia, Jeshuan juutalaisia opetuslapsia, syytetään jatkuvasti siitä, että he ovat luopuneet Israelin perintöosasta (morashat Israel). Mitä on täsmennettynä "isien perintö"?
Lukiessani ensi kertaa tätä kohtaa ja kohdatessani sanan morashah muistin heti lauseen, joka minua oli opetettu toistamaan joka aamu heti vuoteesta noustuani, ennen kuin olin puhunut kenellekään, ennen kuin olin syönyt tai juonut. "Mooses antoi meille lain perintönä Jaakobin seurakunnalle" (5.Moos.33:4). Ei, emme ole luopuneet isien perinnöstä. Jeshuan, JHWH:n halveksitun ja hylätyn palvelijan, kautta olemme astuneet täydellisempään perintöosan nauttimiseen, sillä hän on pleroma, Tooran täyttymys. Eräs Messiaalle määrätyistä tehtävistä oli Tooran (lain) korottaminen ja kohottaminen, sen arvovallan ja vaikutuksen (Jes. 42:21) lisääminen. Hänen tuli toteuttaa se uuden liiton puitteissa, kun Toora kaiverretaan Israelin sydämeen (Jer.31:32). Eikö olekin merkityksellistä, että hän aloitti Tooran korottamisen vuorisaarnassa sanoessaan nuo tunnetut sanansa: "En tullut Tooraa (lakia) kumoamaan vaan korottamaan" (suom.täyttämään; Matt.5:17). Toora annettiin vuorella ja hän korotti sen vuoren huipulta. Tämä katkaisee siivet kristikunnan suosimalta opilta, jonka mukaan Toora on kumottu ja poistettu tieltä ja sen tilalle on annettu uusi, parempi Toora kuin Siinailla saatu. Tämä "kristillinen dogma" ei ainoastaa tue meitä vastustavien veljien kiistahalua, vaan saattaa Messiaan itsensä valehtelijaksi. Hän sanoi: "Minä en ole tullut Tooraa (lakia) kumoamaan." Mutta dogma todistaa, että hän on sen kumonnut.
Se tekee myös JHWH:sta, Herrasta, valehtelijan, sillä hän julisti, että Messias korottaa ja vahvistaa lain eikä alenna ja mitätöi sitä. . .
. . . Mutta morashah ei koske ainoastaan Tooraa, vaan myös maata (2.Moos.6:8). Toora ja Erets Israel muodostavat perintömme. Me messiaaniset juutalaiset pidämme kiinni perinnöstämme emmekä ole hyljänneet Tooraa emmekä myös oikeuttamme Erets Israeliin. . .
13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Ef.1:13-14
Kun Ef. 1:12 asettaa israelin valokeilaan, nämä kaksi jaetta tuovat esille ei-juutalaiset. Selventävä suomentajan käännös tästä: "Häneen te myös uskoitte, kun kuulitte totuuden sanan, evankeliumin sanan, te pelastuitte ja uskoitte häneen ja te olette sinetöidyt Pyhällä Hengellä hänen lupauksensa mukaan".
Pyhä Henki on meidän perintömme vakuutena, kunnes perintö tulee lunastetuksi ja meidän omaisuudeksemme, JHWH:n kirkkauden ylistykseksi.
Viisi kertaa mainittu sana "te" viittaa ei-juutalaisiin uskoviin. Kahdesti mainitu sana "meidän" sisältää sekä juutalaiset että ei-juutalaiset uskovat ja kirjoittajan itsensä.
Pelastava usko tai pelastava luottamus syntyy Jumalan sanan kuulemisesta, evankeliumin sanan, totuuden sanan (Room. 10:17). Tämän kuulemisen täytyy aktivoitua Jumalan sanalla, niinkuin jakeen jälkimmäisessä osassa sanotaan.
Totta on, että pelastus on seurausta Messiaan kuuliaisuudesta, kuuliaisuudesta joka merkitsi sijaiskuolemaa Israelin ja maailman tähden. Mutta se tulee meissä toimivaksi, sinussa ja minussa, uskottuamme totuuden sanan. Emme voi hyötyä siitä mitään muuta tietä. Usko ilmenee tottelemisena ja totteleminen tekemisenä, ja tekeminen on kuulemisen tulemista täydelliseksi.
Kuulemalla sanan - tässä kahtalaisessa merkityksessä - sinä uskot Messiaaseen, koska evankeliumin sana perusolemukseltaan on Messiaan sanaa. Kun uskot häneen, sinut hänen sanansa mukaan sinetöidään Pyhällä Hengellä.
JATKUVA TAPAHTUMA
"Luottaminen" tai "uskominen" on jatkuva tapahtuma eikä mikään kertakaikkinen uskontapahtuma. Samoin on "sinetöiminen". Sekin on jatkuvaa tapahtumaa. Uskosi täytyy uudistua päivittäin, "aamu aamulta". Sinetöiminen on merkki omistusoikeudesta. Sinetöity henkilö kuuluu Jumalalle aivan erityisellä tavalla. Se on myös merkki suojeluksesta ja turvallisuudesta. Se on perintömme pantti ja ennakko. Olemme Jumalan perillisiä ja Messiaan kanssaperillisiä (Room.8:17).
MORASHAH - PERINTÖOSA
Opimme edellä, että morashah (perintö) sisältää Tooran ja maan, mutta siihen sisältyy paljon muutakin. Se käsittää
- maailman (Room.4:13)
- lupaukset (Hepr.6:17)
- pelastuksen (Hepr. 1:14)
- uskon vanhurskauden (Hepr.11:7)
- kuningaskunnan (Jaak.2:5)
- elämän armon (1.Piet. 3:7)
- kaikki asiat (Hepr. 1:2)
Perintö on "toisen" hallussa ja odottaa vielä lupausta, ennen kuin se voi tulla meidän omaisuudeksemme. Maailma, kosmos, taas on pahan vallassa (1.Joh.5:19). Lupauksista useimmat eivät tulleet lunastetuiksi Messiaan ensimmäisessä tulemuksessa, ja ne odottavat hänen toista tulemustaan tullakseen "lihaksi", historiaksi. Pelastuksesta me taas iloitsemme ainoastaan toivossa. Pelastuksemme on yhäti toivossa, silllä henkemme vielä huokaa ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiin lunastusta (Room.8:23-24). Vanhurskaudesta iloitsemme nyt yksilöinä Messiaan vanhurskauden ansioista, mikä on seurausta henkilökohtaisesta uskostamme. Maailma kokonaisuutena kuitenkin on paha ja epävanhurskas."
***
s.76-77
Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä
Ef. 3:14
"Paavali ei kirjoita "Pojan edessä" tai "Jeesuksen edessä". Hän polvistui JHWH:n edessä, Isän, joka on taivaissa. Kristityt korottavat ja ylistävät väärää henkilöä. Protestantit korottavat Pojan Isän edelle, ja katolilaiset asettavat Marian Pojan yläpuolelle. Isä on pantu jonnekin huomaamattomalle sijalle. Tämän vuoksi ei heidän rukouksiinsa vastata, ja ne vastaukset joita he luulevat saavansa, ovat vääriiä vastauksia.
Jeshua Messias ei anastanut Isän paikkaa ja asemaa. Hän ei koskaan ohjannut opetuslapsiaan rukoilemaan itseään. Kun he pyysivät häntä opettamaan, kuinka tulee rukoilla, hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä meidän, joka olet taivaissa..." (Matt.6:9). Samarialaiselle naiselle hän sanoi: "Tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa" (Joh.4:33). Hän ei sanonut, että totistet rukoilijat rukoilevat Poikaa, "Jumalan Poikaa" tai "Ihmisen Poikaa".
23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.
24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.
25 Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä.
26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;
27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä.
Joh.16:23-26
Hän kehotti opetuslapsiaan rukoilemaan Isää hänen nimessään (Joh.16:23-24,26; 15:16). Rukoukset, jotka osoitetaan Isälle hänen nimessään, otetaan huomioon ja niihin myönnytään. Hän, Jeshua, kantaa heidän rukouksensa isälle, nimessään, omissa rukouksissaan Isälle. Hän itse sanoi: "Isä on minua suurempi" (Joh.14:28). "
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti