perjantai 24. joulukuuta 2021

Rooma vainosi systemaattisesti alkuseurakunnan uskovia

...vuodesta 64 aina 300-luvulle.

Uskovien laajamittaisemmat vainot alkoivat Rooman palosta. 

Wikipedia: "Se oli kahdeksan päivää kestänyt suurpalo, jonka on suuruudessaan arvioitu koskettavan jokaista Rooman asukasta. Palosta hyötyi eniten keisari Nero, jota monet historioitsijat pitivät palon sytyttäjänä. Kristittyjen vainot alkoivat ja levisivät Roomassa, kun Nero syytti kristittyjä tuhopoltosta."

Kirkkohistoriassa on perinteisesti puhuttu kymmenestä kristittyjä vainonneesta keisarista, jotka olivat: 

Nero (54–68)
Domitianus (81–96)
Trajanus (98–117)
Marcus Aurelius (161–180)
Septimus Severus (193–211)
Maximinus Thrax (235–238)
Decius (249–251)
Valerianus (253–260)
Aurelianus (270–275)
Diocletianus (284–305)

Vainot olivat kuitenkin 200-luvulle saakka lähinnä paikallisia. 

250 Decius määräsi ensimmäisenä koko valtakunnassa toimeenpantavaksi järjestelmälliset vainot kristinuskon hävittämiseksi kokonaan. 

202-210 ankarat vainot, keisari Septimius Severus (193–211)

250 Decius 
määräsi järjestelmälliset vainot uskovien hävittämiseksi kokonaan ja vaati jokaiselta kansalaiselta viranomaisen todistuksen siitä, että oli uhrannut keisarin kuvalle.

304 Diocletianus (keisarina 284-305) 
sääti lain, joka pakotti uskovat uhraamaan roomalaisille jumalille.
Aloitettiin kaikkein ankarimmat vainot.

311 Galerius (305–311) jatkoi vainoa
mutta ennen kuolemaansa myönsi uskoville vapauden palvella Jumalaa ja sääti, että tulee suvaita kaikki uskonnot. Kuoli samana vuonna, ehkä syöpään. 

313 Milanon edikti, Rooman keisari Konstantinus Suuri (306–337) poisti lopullisesti esteet uskontojen harjoittamiselta ja lopetti uskovien vainot joksikin aikaa. Ei kai ole aivan sattumaa, että luku 313 on myös Aku ankan rekisterinumero.

Sen jälkeen kun alkuseurakunnan uskovien järjestelmälliset vainot virallisesti päättyivät, muotoutui Rooma parinsadan vuoden aikana valtionkirkoksi. Alettiin rakentaa kirkkoja vanhojen pakanatemppelien raunioille. Laadittiin jumalanpalveluksen kaava ja alettiin tehdä pakanoista kirkon jäseniä (pakko)kastamalla heitä. Heistä tuli kastettuja pakanoita. Traditio on jatkunut meidän aikoihimme asti, pakottaen, koska vauva ei kykene valitsemaan.

Kun Rooman imperiumi kukistui, niin sen raunioilta nousi kirkkolaitos siinä samassa hengessä. Merkittävä Rooman tunnus oli Raamatun sapatin vaihtaminen sunnuntaiksi v 321.

321 Konstantinus Suuri määräsi sunnuntain, 'Voittamattoman auringon' päivän, Rooman valtakunnan viralliseksi lepopäiväksi.

325 Nikean kirkolliskokous. 
Vahvistettiin kolminaisuusopin määritelmä ja pääsiäisen ajankohta. Nikean uskontunnustus.

354 'Voittamattoman auringon' juhla muutettiin Jeesuksen syntymäpäiväksi eli jouluksi.

364 Laodikean konsiili.  
Kehotettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta pyhittämään sunnuntai.

380 keisari Theodosius I Suuri (379–395) teki kristinuskonnosta valtionuskonnon. 

381 Konstantinopolin I kirkolliskokous. 
Nikean uskontunnustus täydennettiin.

392 Theodosius 
teki kristinuskonnosta ainoan sallitun uskonnon ja kielsi kaikki pakanakultit.

395 Rooman imperiumi (27eKr - 395) kaatui
valtakunta jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi

431 Efeson kirkolliskokous
Neitsyt Maria julistettiin 'Jumalansynnyttäjäksi'

476 Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin
Itä-Rooma jatkoi kukoistustaan Bysantin valtakuntana pitkälle keskiajalle.

538 perustettiin paavinistuin

1054 Rooma jakautui kahtia 
-> ortodoksikirkko erkaantui

1095 ristiretket ja miekkalähetykset

1184 inkvisitiolaitos
kirkon laitos harhaoppisuutta vastaan

1517  Reformaatio
Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen Kaikkien pyhien päivän (Pyhäin miesten nyk. pyhäinpäivä) aattona 31.10.1517.
 
1618–1648 Kolmikymmenvuotinen sota 
Euroopassa suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Alkusyynä olivat katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.
 
1648 Westfalenin rauha
Sarja rauhansopimuksia. Rauhan­sopimukset lopettivat pää­asiassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan alueella käydyn 30-vuotisen sodan sekä Espanjan ja Alankomaiden välillä käydyn 80-vuotisen sodan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti