Kolminaisuusopista

Miksi juutalaisuus ei tunnusta kolminaisuusoppia?

AI-yhteenveto

Juutalaisuus on ehdottoman monoteistinen uskonto. Se ei tunnusta kolminaisuusoppia (triniteettiä), koska se rikkoo perusajatuksen Jumalan jakamattomasta ykseydestä ja on ristiriidassa heprealaisten pyhien kirjoitusten kanssa. 

Yksi ja jakamaton Jumala

Juutalaisen uskon ydin on Toorassa (5. Moos. 6:4) lausuttu uskontunnustus Šema Jisrael: ”Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi.” 

Absoluuttinen monoteismi: Jumala on täydellinen, ikuinen ja kaikkivaltias ykseys. Hänellä ei ole ruumista, eikä häntä voi jakaa osiin tai persooniin.

Ei inhimillisiä piirteitä: Juutalaisuuden mukaan Jumala ei voi syntyä ihmiseksi, kärsiä kuolemaa tai astua osaksi luomakuntaa, sillä Hän on transsendenttinen eli kaiken yläpuolella ja ulkopuolella oleva Luoja.

Tulkinta pyhistä kirjoituksista

Kristinuskon kolminaisuusoppi on rakentunut Jeesuksen ympärille. Juutalaisuuden näkökulmasta:

Jeesuksen asema: Juutalaisuus pitää Jeesusta korkeintaan tavallisena ihmisenä ja opettajana, eikä hyväksy häntä Messiaana, Jumalan Poikana tai osana jumaluutta.

Profeettojen lupaukset: Juutalaiset odottavat edelleen Messiaan tuloa, ja heidän mukaansa Vanhassa testamentissa (Tanakh) ei ole perusteita kolmiyhteiselle Jumalalle. Esimerkiksi heprean kielen monikkomuoto sanalle Jumala (Elohim) tulkitaan kieliopilliseksi kunnioituksen ilmaisuksi (mahtavuuden monikko), ei todisteeksi useammasta persoonasta. 

Yhteydenpito tapahtuu vain Jumalaan

Kolminaisuusopin hylkäämiseen liittyy myös vahvasti käsitys rukouksesta ja palvonnasta. Juutalaisuudessa rukous ja palvonta on osoitettu yksinomaan ja suoraan Jumalalle, ilman välikäsiä (kuten pyhimyksiä tai Jeesusta). Ajatus siitä, että Jumalaa lähestyttäisiin Pojan tai Pyhän Hengen kautta, on vieras ja ristiriidassa Tooran opetusten kanssa. 

https://share.google/aimode/qNyoXhkLufaiudLal

 

Miksi juutalaisen uskon ydin on Šema Jisrael: ”Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi.”?

AI-yhteenveto         

Šema Israel (”Kuule, Israel!”) on juutalaisuuden tärkein uskontunnustus ja päivittäisen rukouselämän ydin, sillä se kiteyttää juutalaisen monoteismin eli uskon yhteen ainoaan, jakamattomaan Jumalaan.

Tämä lause on juutalaisen uskon kulmakivi useasta syystä:

Yksijumalaisuuden julistus: Se tekee selväksi, että Jumala on kaiken luoja ja ylin auktoriteetti. Sana Echad (yksi) korostaa, että Jumala on ainutlaatuinen, ehdoton ykseys, eikä Hänen rinnalleen tai yläpuolelleen voida asettaa mitään muuta.

Kutsumus kuuliaisuuteen: Hepreankielinen sana Šema on käsky "kuulla" tai "kuunnella". Juutalaisessa perinteessä kuuleminen tarkoittaa myös ymmärtämistä ja toimimista: Jumalan sanan kuuleminen johtaa tekoihin ja Hänen käskyjensä noudattamiseen.

Elämän keskipiste: Lainauksena Toorasta (5. Moos. 6:4) Šema toimii velvoitteena. Siksi hurskaat juutalaiset lausuvat sen kahdesti päivässä – aamulla ja illalla – ja se on perinteisesti myös juutalaisen ihmisen viimeinen lause maan päällä.

Identiteetin symboli: Šeman sanoja pidetään niin pyhinä, että niitä säilytetään pienissä pergamenttikääröissä Mezuza-koteloissa kotien ovienpielissä ja Tefillin-koteloissa (rukoushihnoissa) uskovien otsalla ja käsivarressa.

Voit lukea lisää aiheesta My Jewish Learningin Šema-artikkelista tai perehtyä rukouksen merkitykseen tarkemmin Chabad.orgin päivittäisen uskonnollisen julistuksen oppaasta.

https://share.google/aimode/VPTum74lBtRRdVnRY

 

Juutalaisuus ei tunnusta kolminaisuusoppia koska sitä ei ole Vanhassa testamentissa?

AI-yhteenveto

Juutalaisuus ei tosiaan tunnusta kolminaisuusoppia, ja yksi keskeisimmistä syistä on juuri se, että oppia ei löydy Vanhasta testamentista (Tanakista).

Tässä on aiheesta muutama keskeinen pointti:

Tiukka monoteismi: Juutalaisuuden perusta on kuulla Israel -rukouksessa (Shema Jisrael): "Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin." Jumala nähdään jakamattomana ja yhtenäisenä olentona.

Toisenlainen tekstien tulkinta: Kristillisessä perinteessä Vanhan testamentin kohtia (kuten Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvun 18 vierailua) on tulkittu viittauksiksi kolminaisuuteen. Juutalainen eksegetiikka (tekstien selitys) ja perinne eivät tue näitä tulkintoja, vaan lukevat tekstejä kirjaimellisesti tai eri tavoin.

Jumalan persoona: Juutalaisuudessa Jumala ei tarvitse rinnalleen tai sisälleen persoonaa (kuten Jeesusta tai Pyhää Henkeä) ollakseen vuorovaikutuksessa maailman kanssa.

Messias-käsite: Juutalaisuudessa odotettu Messias on inhimillinen profeetta ja kuningas Daavidin sukua, ei jumalallinen olento tai osa kolminaisuutta.

https://share.google/aimode/yQdu5EHpOS2xswVXs


Milloin kolminaisuusoppi muotoiltiin?

AI-yhteenveto

Kolminaisuusoppi muotoiltiin pääosin 300-luvulla. Kirkko loi opin vastaamaan harhaoppeihin (kuten areiolaisuuteen) ja selventämään käsitystä siitä, että Jumala on yksi, mutta hänellä on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. 
Kehitys tapahtui seuraavien merkkipaalujen kautta:

325 jKr. (Nikean kirkolliskokous): Määritteli Pojan (Jeesuksen) olevan samaa olemusta (homoousios) Isän kanssa.

381 jKr. (Konstantinopolin kirkolliskokous): Laajensi ja vahvisti opin myös Pyhään Hengen asemaan, jolloin kolminaisuusoppi sai vakiintuneen muotonsa.

400-luku (Athanasiuksen uskontunnustus): Kiteytti opin lopullisesti: ”Me palvomme yhtä Jumalaa kolminaisuudessa ja kolminaisuutta ykseydessä.” 

Ennen näitä virallisia kirkolliskokouksia latinalaisen termin trinitas (kolminaisuus) kehitti teologi Tertullianus jo 200-luvun alussa. 

https://share.google/aimode/SlHZR7BXUZgvjJ9Kl


Ketkä muotoilivat kolminaisuusopin ja miksi?

AI-yhteenveto

Kolminaisuusopin muotoilivat varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisät ja ekumeeniset kirkolliskokoukset 300-luvulla. Tarkoituksena oli ratkaista kirkon sisäiset opilliset kiistat ja määritellä, että Jumala on yksi olemus, jolla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. 

Syyt opin muotoiluun

Vääräoppien torjuminen: Kirkko joutui vastaamaan tulkintoihin (kuten areiolaisuus), joiden mukaan Jeesus olisi ollut vain luotu olento eikä todellinen Jumala.

Pelastusvarmuus: Varhaiset teologit katsoivat, että jos Jeesus tai Pyhä Henki eivät ole täyttä jumaluutta, ihmiskunnan lunastus ja pelastus eivät voi toteutua.

Raamatun yhtenäisyys: Haluttiin luoda yhtenäinen selitys sille, kuinka sekä Vanha että Uusi testamentti puhuvat Jumalasta yhtenä, mutta samalla Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä jumalallisina toimijoina. 

Keskeiset henkilöt ja kokoukset

Nikean kirkolliskokous (325 jKr.): Keisari Konstantinuksen koollekutsuma kokous, jossa muotoiltiin ensimmäinen versio uskontunnustuksesta. Siinä määriteltiin Pojan olevan samaa olemusta (homoousios) Isän kanssa.

Konstantinopolin kirkolliskokous (381 jKr.): Laajensi ja vahvisti opin koskemaan myös Pyhää Henkeä. Tällöin syntyi lopullinen nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus, joka määrittää yhä kristillisen käsityksen kolminaisuudesta.

Athanasios (n. 296–373 jKr.): Aleksandrian piispa, joka puolusti voimakkaasti Kristuksen jumaluutta ja jonka nimiin on myöhemmin pantu ns. Athanasioksen uskontunnustusto. 

https://share.google/aimode/kk4Ntjfy0DJGB0Xdc


Milloin kolminaisuusoppi vahvistettiin?

AI-yhteenveto         

Kolminaisuusoppi vahvistettiin kahdessa varhaiskristillisessä kirkolliskokouksessa. Oppi muotoiltiin ja hyväksyttiin ensin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 ja sen jälkeen lopullisessa muodossaan Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381.

https://share.google/aimode/FudFHLi9gSNxT7gab