Amalekilaiset olivat Iisakin pojan, Jaakobin kaksoisveljen, Eesaun pojan, Elifaan pojan jälkeläisiä.
Mutta Timna oli Elifaan, Eesaun pojan, sivuvaimo, ja hän synnytti Elifaalle Amalekin.
1. Moos. 36:12
amalekilainen - "asukas laaksossa"
Amalekilaiset olivat ensimmäinen kansa, joka julisti sodan Israelille.
Amalekilaiset olivat myös ensimmäinen kansa, jota vastaan Jumala julisti
sodan.
Eikö Eesau ollut Jaakobin veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin; ja minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa erämaan aavikkosusille.
Jos
Edom sanoo: "Me olemme ruhjotut, mutta me rakennamme rauniot jälleen",
niin Herra Sebaot sanoo näin: He rakentakoot, mutta minä revin maahan;
ja heidän nimensä olkoon: "jumalattomuuden maa" ja "kansa, johon Herra on vihastunut iankaikkisesti".
Mal. 1:2-4
Muista, mitä Amalek teki
sinulle matkalla, kun olit lähtenyt Egyptistä, kuinka hän, Jumalaa
pelkäämättä, tuli sinua vastaan tiellä, kun sinä olit väsynyt ja
uuvuksissa, ja eristi sinun yhteydestäsi kaikki heikommat, jotka
kulkivat jälkipäässä. Sentähden, kun Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun
päästä rauhaan kaikista ympärillä olevista vihollisistasi siinä maassa,
jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ottaaksesi sen
omaksesi, niin pyyhi pois Amalekin muisto taivaan alta. Älä tätä unhota.
5. Moos. 25:17-19
Jumala on täynnä armoa ja laupeutta, Hän on sama eilen, tänään ja
iankaikkisesti, mutta kuitenkin Hän vihasi amalekilaisia. Amalekilaiset
edustavat saatanan vihaa Kristusta ja Hänen maanpäällistä seurakuntaansa
kohtaan. Saatanan henki kävi sotaa Israelia vastaan ainoastaan yhdestä
syystä - tuhotakseen Aabrahamin siemenen, jonka kautta hänen oma
tuhoojansa, Jeesus, tulisi ilmestymään.
Sen vuoksi taistelu oli paljon enemmän kuin pelkkää lihaa ja verta
koskeva taistelu; sitä käytiin taivaan ja helvetin välillä. Tästä syystä
Jumalan kansa joutui taisteluun amalekilaisia vastaan kerta toisensa
jälkeen. Amalekilaiset ovat saatanan voima, ja tämä sota on ikuinen
konflikti, joka vallitsee tänäkin päivänä Jumalan omien ja helvetin
valtojen ja voimien välillä.
Sillä meillä ei ole taistelu
verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä
pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden
henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Ef.6:12
Israelin ensimmäinen taistelu amalekilaisia vastaan.
Sitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä. Niin Mooses sanoi Joosualle: "Valitse meille miehiä, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle, Jumalan sauva kädessäni." Ja Joosua teki, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle. Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua, olivat amalekilaiset voitolla. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa, ja hän istui sille, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti. Ja Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta". Ja Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: "Herra on minun lippuni". Ja hän sanoi: "Minä nostan käteni Herran istuinta kohden: Herra sotii amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen".
2. Moos. 17:8-16
Joosua kokosi armeijansa miehistä, joilla ei ollut minkäänlaista taistelukokemusta. He olivat sekalainen epäuskoisten napisijoiden joukko, jotka olivat paimenia ja tiilentekijöitä, eivät sotilaita. Heillä ei ollut aseita, kilpiä tai sotavaunuja. Heidän vastustajillaan sen sijaan oli kaikkea tätä ja lisäksi monen vuoden taistelukoulutus. Israelilla ei näyttänyt olevan paljonkaan mahdollisuuksia.
Tässä on opetus tätä päivää varten: vihollisen hyökätessä suurella voimalla meitä vastaan, Jumala käskee kansaansa; "Menen ja taistele, olipa vastassasi sitten minkälainen armeija tahansa." Voimme joko luottaa Jumala Henkeen, että Hän nostaa lipun meidän puolestamme tai sitten voimme antautua epäuskoon, jättäytyä vihollisen käsiin ja joutua hänen orjikseen.
Mitä teet, huokaatko, annatko vallan epätoivolle ja sanot "Tämä taistelu on minulle liian suuri"? Monet uskovat tekevät näin. He luovuttavat ja ajattelevat, että eivät pysty suoriutumaan ainoastakaan konfliktista. Herra sanoo meille kuitenkin selvästi: "Haluan, että taistelet hyvän uskon taistelun".
Tuomareiden kirjassa Eglon, Mooabin kuningas liittoutui amalekilaisten kanssa
Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Ja tämä kokosi luoksensa ammonilaiset ja amalekilaiset, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin. Ja israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, kahdeksantoista vuotta.
Tuom. 3:12-14
Gideon johti israelilaiset taisteluun amalekilaisia, midianilaisia ja idän miehiä vastaan.
Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä. Ja hän lähetti sanansaattajia koko Manasseen, niin että heidätkin kutsuttiin koolle seuraamaan häntä; samoin hän lähetti sanansaattajat Asseriin, Sebuloniin ja Naftaliin, ja nämä lähtivät vihollisia vastaan.
Tuom. 6:33-35
Amalekilaiset oli vihittävä tuhon omaksi. Profeetta Samuel sanoi kuningas Saulille:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä. Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
... Ja Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin. Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä. Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi.
1. Sam. 15:2-3,7-9
Ja Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: 'Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun'. Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?"
... Ja Samuel sanoi: "Tuokaa minun eteeni Agag, Amalekin kuningas". Ja Agag tuli iloisesti hänen eteensä; ja Agag sanoi: "Totisesti on katkera kuolema väistynyt pois". Mutta Samuel sanoi: "Niinkuin sinun miekkasi on tehnyt vaimoja lapsettomiksi, niin on myös sinun äitisi tuleva lapsettomaksi ennen muita vaimoja". Ja Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa.
1. Sam. 15:18-19,32-33
Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
1. Sam. 28:17-18
Daavid käski lyömään hengiltä amalekilaisen sanansaattajan, joka kertoi surmanneensa Saulin
Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid, voitettuaan amalekilaiset, oli palannut takaisin ja ollut Siklagissa pari päivää, tuli kolmantena päivänä eräs mies leiristä Saulin luota, vaatteet reväistyinä ja multaa pään päällä. Ja tullessaan Daavidin luo hän heittäytyi maahan ja osoitti kunnioitusta.
Daavid kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi hänelle: "Minä olen päässyt pakoon Israelin leiristä". Niin Daavid sanoi hänelle: "Miten on asiat? Kerro minulle." Hän vastasi: "Väki on paennut taistelusta, paljon väkeä on kaatunut ja kuollut; myöskin Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet". Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka kertoi tämän hänelle: "Mistä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet?"
Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulin sattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, ja sotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä. Hän kääntyi taakseen ja nähdessään minut hän huusi minua; minä vastasin: 'Tässä olen'. Niin hän kysyi minulta: 'Kuka olet?' Minä vastasin hänelle: 'Olen amalekilainen'. Sitten hän sanoi minulle: 'Astu luokseni ja surmaa minut, sillä minä olen kangistumassa, vaikka olenkin vielä täysin hengissä'. Niin minä astuin hänen luoksensa ja surmasin hänet, sillä minä käsitin, ettei hän sortumisensa jälkeen jäisi henkiin. Ja minä otin kruunun, joka oli hänen päässänsä, ja rannerenkaan, joka oli hänen käsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni."
Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin tekivät kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssansa. Ja he pitivät valittajaisia ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Joonatanin tähden ja Herran kansan tähden ja Israelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan. Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle kertonut tämän: "Mistä sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen täällä muukalaisena elävän amalekilaisen miehen poika". Daavid sanoi hänelle: "Kuinka et peljännyt ojentaa kättäsi tuhotaksesi Herran voidellun?" Ja Daavid kutsui yhden palvelijoistaan ja sanoi: "Käy tänne, lyö hänet kuoliaaksi". Ja hän iski hänet kuoliaaksi. 2. Sam. 1:1-15
Esterin kirjan Haaman oli myös amalekilainen.
Näiden tapausten jälkeen kuningas Ahasveros korotti agagilaisen Haamanin, Hammedatan pojan, ylensi hänet ja antoi hänelle ylimmän sijan kaikkien ruhtinasten joukossa, jotka olivat hänen luonansa.
... Ja Haaman sanoi kuningas Ahasverokselle: "On yksi kansa hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden kansojen, he eivät noudata kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä rauhaan.
... Ja juoksijain mukana lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin kirjeet, että oli hävitettävä, tapettava ja tuhottava kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, lapset ja vaimot, samana päivänä, kahdennentoista kuun, se on adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että oli ryöstettävä, mitä heiltä oli saatavana saalista.
Ester 3:9,13
Haamanin suunnitelma oli Jumalan valtaistuinta vastaan, yritys kitkeä pois tuleva Pelastaja, joka tulisi vapauttamaan Jumalan kansan saatanan vallasta. Haaman oli pelkkä työrukkanen, jota saatana käytti toteuttaakseen suunnitelmaansa. Yksikään juutalainen ei menettänyt henkeään, mutta Haaman hirtettiin hirsipuuhun, jonka hän oli teettänyt Mordokaita varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti