Sama mieli ja ihmisen ylpeys

 "Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus. Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen". Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?"
1. Kor. 1:10-13

"Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää."
Room. 15:5-6

###

Yksimielisyys ei synny siitä suvaitsevaisuudesta, että hyväksyisimme toinen toistemme lahkot ja niiden opinkappaleet. Jos näin olisi, joutuisimme mukauttamaan Raamattua, jotta se sopisi jokaisen lahkon opetuksiin. Sen sijaan meidän tulee ojentaa oma vaelluksemme Raamatun mukaan. Ekumenia on hirvittävä valhe.

#



Totuuden mittapuuna ei voi olla meidän oma ajattelumme. Mikä on totuus ja millä sitä mitataan, jos yksi on yhtä mieltä ja toinen toista mieltä. Totuus ei ole riippuvainen enemmistön mielipiteestä eikä kirkolliskokousten päätöksistä. Ihmismielipiteet vaihtelevat, mutta Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jos olisimme kaikki yhtä mieltä Jeesuksen kanssa, ei kiistoja olisi.

Meillä on Raamattu, kirjoitettu Jumalan Sana, joka on absoluuttinen totuus, edellyttäen, että se on oikein käännetty.

Jokaisen tulisi kammiossaan tutkia omaa elämäänsä Raamatun Sanan valossa ja vihkiä omat epäjumalansa tuhon omiksi ja ojentautua sen mukaan kuin on ymmärrystä saanut.

 

#

Olen huomannut, että monet kiivailevat jonkun Raamatun ulkopuolella olevan asian, opin, lahkon tai opillisen auktoriteetin puolesta. Ymmärrettävää on, jos kiivaillaan Raamatun Totuuden puolesta, mutta kun mennään kirjoitusten ulkopuolella oleviin asioihin, on hämmästyttävää, että kiivaus on usein jopa paljon kiihkeämpää ja näiden asioiden vuoksi myös loukkaannutaan syvästi. Kuten Kain hedelmäuhrinsa kanssa.

Kiivailun ja myös ylpeyden aiheita ovat mm:

- kirkolliskokoukset ja kirkkokalenteri juhlineen
- lahkolaisuus, siis eriseuraisuus ja sen traditiot; esimerkiksi luterilaisuus, helluntailaisuus, adventismi...  voi olla monelle niin sydämenasia, ettei hän halua kuulla mitään arvostelua rakkaasta instituutiostaan
- kirkkorakennukset, papinpuvut, krusifiksit, ikonit, enkeli-, Jeesus- ja Maria-kuvat
- oppi-isät tai -äidit, esim. Luther, Branham, Ellen White... joiden opit voivat täyttää sydämen
- katekismus, Raamatun ulkopuolinen selitysteos
- lapsikaste, jonka arvostelu herättää valtaisan tunnemyllerryksen, samoin kuin
- joulu



Kaikki edellämainitut voivat olla epäjumalan asemassa ja vallata Jeesukselle kuuluvan paikan uskovan sydämessä. Eikä mikään niistä ole meille välttämätön; oikeastaan ne ovat vain sumentamassa suoraa tietä. Voimme siis elää uskovina tässä ajassa ja pelastua kadotukselta ilman, että olisimme koskaan tarvinneet em. asioita.

Lutherkin oli yksi merkittävistä tienraivaajista, kiitos Jumalalle, että herätti hänet, mutta tänä päivänä meillä pitäisi olla valoa paljon enemmän. "Ei kaiketi Luther ole ristiinnaulittu teidän edestänne?"

 

#



1 Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa.
2 Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;
3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4 Kun toinen sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", ja toinen: "Minä olen Apolloksen", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?
5 Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6 Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.
7 Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.
8 Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.
1. Kor. 3:1-8

 

#

Haureuden henki on eksyttäväinen ja varsinkin ihmisviisaus on erehtyväistä, mutta Jumala antaa lisää valoa, JOS ihminen nöyrtyy kyseenalaistamaan oman viisautensa. Ihmisen oma ylpeys on usein suurena esteenä ja mielenmuutos on todella vaikeaa, jos hän siihen asti on kiivailemalla kiivaillut väärien asioiden puolesta. Vaatii suurta nöyryyttä mennä itseensä ja hiljentyä, tunnustaa nämä syntinä ja ojentautua Raamatun Sanan mukaan. Se on kuitenkin ainoa tie hengelliseen kasvuun.

"Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois."

Matt. 15:13

Ylpeys oli luotujen ensimmäinen synti ja se oli syy sekä Lusiferin, että Aadamin ja Eevan lankeemukseen. Aadamin ja Eevan kohdalla ylpeys johti tottelemattomuuteen; "minä osaan itse määritellä, mikä on hyvää ja mikä pahaa". Hedelmä näytti hyvältä.

"vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä"
1.Moos.3:6

Ylpeys osaa naamioitua salakavalasti ja on yksi viimeisistä "luolakuninkaista", jotka onnistuvat piilottelemaan sydämen sopukoissa, jopa vuosikymmeniä, ilman, että ihminen sitä itse edes huomaa.

 

###