Riisu kengät, maa, jolla seisot on Herran,
pyhää ja puhdasta maata.
Katso ja kuuntele hiljaa,
vaikka paljon et ymmärtää saata.
Paina pääsi, maa, jolla seisot on Herran.
Hän itse puhuu ja kuulee,
koskettaa meitä kuin viljaa,
sillä Jumalan pelloilla tuulee.
Joskus ajaton kohtaa ajan, silloin Jumalan aavistaa.
Joskus rajaton rikkoo rajan, silloin pyhä koskettaa.
Riisu kengät, maa, jolla seisot on Herran...
Joskus palavan pensaan lailla Luoja kasvonsa paljastaa.
Joskus puhuu Hän sanoja vailla, silloin pyhä koskettaa.
Riisu kengät, maa, jolla seisot on Herran...
Joskus kaatuvat vanhat kaavat, Tuomas Mestarin nähdä saa.
Tarttuu käteen ja tuntee haavat, silloin pyhä koskettaa.
- Pekka Simojoki
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti