5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.
6 Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.
7 Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8 Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.
Sananl. 3:5-8
maanantai 26. helmikuuta 2018
lauantai 24. helmikuuta 2018
Jumalan Henki
1 Mutta mitä HENGELLISIIN LAHJOIHIN tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä
niistä tietämättöminä.
2 TE TIEDÄTTE, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin mykkien
epäjumalien luo, miten vain tahdottiin.
3 SENTÄHDEN (koska teitä ennen vietiin mykkien epäjumalien luo, ettekä itse sitä ymmärtäneet) minä teen
teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu JUMALAN (Jahve) HENGESSÄ, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan
voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi PYHÄSSÄ (=JUMALAN) HENGESSÄ.
4
Armolahjat ovat moninaiset, mutta HENKI (Jahve) ON SAMA;
5
ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta HERRA (Jahve) ON SAMA;
6
ja voimavaikutukset ovat moninaiset,
mutta JUMALA (Jahve), JOKA KAIKKI KAIKISSA VAIKUTTAA, ON
SAMA.
7 Mutta kullekin annetaan HENGEN ILMOITUS yhteiseksi hyödyksi.
8 Niinpä saa HENGEN KAUTTA toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat SAMAN HENGEN VAIKUTUKSESTA;
9 toinen saa uskon SAMASSA HENGESSÄ, toinen taas
terveeksitekemisen lahjat siinä YHDESSÄ
HENGESSÄ;
10 toinen lahjan tehdä voimallisia
tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen
eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
11 Mutta KAIKEN TÄMÄN VAIKUTTAA YKSI JA SAMA HENKI (=JUMALA), jakaen kullekin erikseen, NIINKUIN TAHTOO.
12 SILLÄ NIINKUIN RUUMIS ON YKSI ja siinä on monta jäsentä, mutta
kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, OVAT YKSI RUUMIS, niin on Kristuskin;
13 SILLÄ ME OLEMME KAIKKI YHDESSÄ HENGESSÄ
KASTETUT YHDEKSI RUUMIIKSI, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia,
orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda SAMAA HENKEÄ.
14
Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
15 Jos jalka sanoisi: "Koska
en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen
kuulumaton.
16 Ja jos korva sanoisi:
"Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi
ruumiiseen kuulumaton.
17 Jos koko ruumis olisi silmänä,
missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti?
18 Mutta nyt JUMALA ON ASETTANUT JÄSENET, itsekunkin niistä, ruumiiseen, NIINKUIN HÄN ON TAHTONUT.
19
Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
20
Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
21 Silmä ei saata sanoa kädelle:
"En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse
teitä".
22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet,
jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka
meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä,
joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
24
mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse.
Mutta JUMALA ON LIITTÄNYT RUUMIIN YHTEEN
niin,
että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
25 ettei ruumiissa olisi
eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen
toisestaan.
26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin
kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan
kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
27 Mutta TE OLETTE KRISTUKSEN RUUMIS ja kukin osaltanne HÄNEN JÄSENIÄNSÄ.
28 Niinpä JUMALA (=HENKI) ASETTI SEURAKUNTAAN ensiksi
muutamia
APOSTOLEIKSI, toisia PROFEETOIKSI, kolmansia OPETTAJIKSI, sitten HÄN (=JUMALA) ANTOI voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, halllita, puhua eri kielillä.
29 Eivät suinkaan kaikki ole
apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki
tee voimallisia tekoja?
30 Eihän kaikilla ole parantamisen
armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä
selittämään?
31 Pyrkikää osallisiksi
parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman
tien.
1.Kor. 12
torstai 22. helmikuuta 2018
Kunnia Jumalalle
1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli JUMALAN TAHDOSTA, ja veli Soostenes
2 Korintossa olevalle JUMALAN SEURAKUNNALLE, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat (epikaleomai; vetoavat) meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä (nimeen; hänen, joka on heidän ja meidän herramme)kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.
2 to the church of God which is at Corinth, to the people called and sanctified, who are sanctified in Jesus Messiah; and to all them, in every place, who invoke the name of our Lord Jesus Messiah, their and our Lord: (Peshitta)
epikaleomai 1941 (32)
1) to put a name upon, to surname
1a) to permit one's self to be surnamed
2) to be named after someone
3) to call something to one
3a) to cry out upon or against one
3b) to charge something to one as a crime or reproach
3c) to summon one on any charge, prosecute one for a crime
3d) to blame one for, accuse one of
4) to invoke
4a) to call upon for one's self, in one's behalf
4a1) any one as a helper
4a2) as my witness
4a3) as my judge
4a4) to appeal unto
5) to call upon by pronouncing the name of Jahve
5a) an expression finding its explanation in the fact that prayers addressed to God ordinarily began with an invocation of the divine name
3 Armo teille ja rauha JUMALALTA, MEIDÄN ISÄLTÄMME, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
4 MINÄ KIITÄN JUMALAANI aina teidän tähtenne siitä JUMALAN ARMOSTA, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,
5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,
6 sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,
7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä.
8 HÄN (=Jumala) on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
9 JUMALA ON USKOLLINEN, HÄN, jonka kautta te olette kutsutut HÄNEN POIKANSA Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
10 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia (schisma; jakautumista) keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
Suomen käännöksissä on käytetty ehdollista muotoa eli isi-päätettä; "olisitte...", suvaitsisi...", pysyisitte...", "olisi...", kun taas KJV ja muut englanninkieliset käännökset käyttävät suoraa ilmaisua; "olette..", "ette suvaitse..", pysytte..", "on..".
10 Now I beseech you, brethren, by the name of our Lord Jesus Christ, that ye all speak the same thing, and that there be no divisions among you; but that ye be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment. (KJV)
I urge you, my brothers and sisters, for the sake of the name of our Lord Jesus Christ, to agree to live in unity with one another and put to rest any division that attempts to tear you apart. Be restored as one united body living in perfect harmony. Form a consistent choreography among yourselves, having a common perspective with shared values. (TPT)
schisma 4978 (8) - repeämä, jaosto, erimielisyys
from 4977; schizo
1) a rent
2) metaph. a division, dissension
schizo (verbi) 4977 (10) - lohkaista erilleen, repiä, jakaa repimällä, jakaa kuppikuntiin, olla jakautunut
1) to cleave, cleave asunder, rend
2) to divide by rending
3) to split into factions, be divided
11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja (eris) keskuudessanne.
eris 2054 (9) - kanta, selkkaus, kiistel
1) contention, strife, wrangling
12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".
13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?
14 MINÄ KIITÄN JUMALAA, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on JUMALAN VOIMA.
Sama Jumalan voima on Jeesuksessa Messiaassa, mutta Jeesus ei ole Jumala. Jumala on hänet herättänyt ja asettanut oikealle puolelleen. Jumala ei voi kuolla, mutta Jeesus kuoli (apothnesko) ja oli kolme vuorokautta kuolleena (nekros), jonka jälkeen Jumala herätti Jeesuksen kuolleista (nekros).
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän (apollumi; tuhoan) viisasten (sophos) viisauden, ja ymmärtäväisten (sunetos; älyköiden) ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
19 For it is written, I will destroy the wisdom of the wise, and will bring to nothing the understanding of the prudent.
sophos 4680 (22) - viisas, ekspertti, hienostunut, oppinut, kreikkalaiset filosofit, juutalaiset teologit, kristityt opettajat
1) wise
1a) skilled, expert: of artificers
1b) wise, skilled in letters, cultivated, learned
1b1) of the Greek philosophers and orators
1b2) of Jewish theologians
1b3) of Christian teachers
1c) forming the best plans and using the best means for their execution
sunetos 4908 (4) - älykäs ymmärtävä, viisas, oppinut
1) intelligent, having understanding, wise, learned
Paavalin lainaanma kirjoitus on Jesajan kirjassa:
13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,
14 sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja - kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
Jes. 29:13-14
14 Therefore, behold, I will proceed to do a marvellous work among this people, even a marvellous work and a wonder: for the wisdom of their wise men shall perish, and the understanding of their prudent men shall be hid. (KJV)
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö JUMALA ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
So where is the wise philosopher who understands? Where is the expert scholar who comprehends? And where is the skilled debater of our time who could win a debate with God? Hasn’t God demonstrated that the wisdom of this world system is utter foolishness? (TPT)
21 Sillä kun, JUMALAN viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan JUMALAA, niin JUMALA näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, JUMALAN VOIMA ja JUMALAN VIISAUS.
25 Sillä JUMALAN hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja JUMALAN heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
For the “foolish” things of God have proven to be wiser than human wisdom. And the “feeble” things of God have proven to be far more powerful than any human ability. (TPT)
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne (mitä te olitte silloin kun Jumala kutsui teitä pelastukseen): ei ole monta inhimillisesti (ihmisten mittapuun mukaan) viisasta, ei monta mahtavaa (eliittiin kuuluvaa), ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen JUMALA VALITSI (ne, joita maailman pitää höpsöinä) saattaaksensa viisaat (ne, jotka pitävät itseään viisaina) häpeään, ja sen, mikä on heikkoa (joka on heikko ja vähäpätöinen) maailmassa, sen JUMALA VALITSI saattaaksensa sen, mikä väkevää (korkea ja voimakas) on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua (alhaiset, maailman silmissä naurettavat - jotka ovat "nobody", "ei kukaan"), sen JUMALA VALITSI, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi (syrjäyttämään, ottamaan sen paikan) sen, joka jotakin on (jota pidetään merkittävänä),
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
26 Brothers and sisters, consider who you were when God called you to salvation. Not many of you were wise scholars by human standards, nor were many of you in positions of power. Not many of you were considered the elite when you answered God’s call.
27 But God chose those whom the world considers foolish to shame those who think they are wise, and God chose the puny and powerless to shame the high and mighty.
28 He chose the lowly, the laughable in the world’s eyes — nobodies — so that he would shame the somebodies. For he chose what is regarded as insignificant in order to supersede what is regarded as prominent,
29 so that there would be no place for prideful boasting in God’s presence. (TPT)
30 Mutta HÄNESTÄ (=JUMALA) on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, (Jeesus on meidän viisautemme, meidän hyvyytemme, pyhyytemme ja lunastuksemme)
30 For it is not from man that we draw our life but from God as we are being joined to Jesus, the Anointed One. And now he is our God-given wisdom, our virtue, our holiness, and our redemption. (TPT)
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
23 Näin sanoo HERRA: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa;
24 VAAN JOKA KERSKAA, KERSKATKOON SIITÄ, ETTÄ HÄN on ymmärtäväinen ja TUNTEE MINUT: että MINÄ, HERRA, TEEN LAUPEUDEN, OIKEUDEN JA VANHURSKAUDEN MAAN PÄÄLLÄ. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo HERRA.
Jer. 9:23-24
Herra, Jahve, ei ole Jeesus, mutta Jumalan voimme tuntea ainoastaan Jeesuksen kautta. Me tarvitsemme Jeesusta välimiehenä, sillä hän on meidän elämämme, meissä itsessämme ei ole juurta eikä elämää. Pysykää hänessä, Jeesuksessa, niin pysytte Jumalassa.
VT:n "Herra" on Jeesuksen ja meidän JUMALA ja ISÄ. Hän ei muutu, vaan on aina sama. Hän vie työnsä päätökseen.
yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
Ef. 4:6
2 Korintossa olevalle JUMALAN SEURAKUNNALLE, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat (epikaleomai; vetoavat) meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä (nimeen; hänen, joka on heidän ja meidän herramme)
2 to the church of God which is at Corinth, to the people called and sanctified, who are sanctified in Jesus Messiah; and to all them, in every place, who invoke the name of our Lord Jesus Messiah, their and our Lord: (Peshitta)
epikaleomai 1941 (32)
1) to put a name upon, to surname
1a) to permit one's self to be surnamed
2) to be named after someone
3) to call something to one
3a) to cry out upon or against one
3b) to charge something to one as a crime or reproach
3c) to summon one on any charge, prosecute one for a crime
3d) to blame one for, accuse one of
4) to invoke
4a) to call upon for one's self, in one's behalf
4a1) any one as a helper
4a2) as my witness
4a3) as my judge
4a4) to appeal unto
5) to call upon by pronouncing the name of Jahve
5a) an expression finding its explanation in the fact that prayers addressed to God ordinarily began with an invocation of the divine name
3 Armo teille ja rauha JUMALALTA, MEIDÄN ISÄLTÄMME, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
"Herra" eli "pää" eli "isäntä". Hepreaksi "Adonai" ja "ba'al" . Baal-sanoja on useampia ja nr 1167 merkitys on "aviomies", "omistaja". (epäjumala; Ba`al 1168)
ba`al 1167 (82) - omistaja, aviomies, herra
from 01166
1) owner, husband, lord
1a) owner
1b) a husband
1c) citizens, inhabitants
1d) rulers, lords
1e) (noun of relationship used to characterise-ie, master of dreams)
1f) lord (used of foreign gods)
ba`al (verbi) 1166 (16) - avioitua, hallita, omistaa, olla herra, olla avioitunut
1) to marry, rule over, possess, own
1a) (Qal)
1a1) to marry, be lord (husband) over
1a2) to rule over
1b) (Niphal) to be married
Jeesus on meidän herramme; meidän "isäntämme" ja palvelemalla Jeesusta, me palvelemme välillisesti Jumalaa. Palvelija ei tee omaa tahtoaan, vaan on alamainen isännälleen. Jumala on Jeesuksen "pää" eli "isäntä" eli "Herra". Jeesuksella ei ole omaa agendaa, vaan maan päällä eläessään hän vietti yöt rukoillen saadakseen tietää, mitä Jumala tahtoi hänen tekevän seuraavana päivänä. Hän alisti oman tahtonsa Jumalan tahtoon ja oli ja on edelleen kaikessa alamainen Isälleen, Jumalalle. Hän on yhtä Isän kanssa koska hän on taivuttanut oman tahtonsa Jumalan tahtoon. Isä Jumala on antanut kaiken Jeesuksen hallintavallan alle, kunnes hän on alistanut kaiken jalkojensa alle (1Kor. 15:25). Kolminaisuusoppi, jossa Jumala on kolme samanarvoista tai eriarvoista yhdessä, on mahdoton. On vain yksi Jumala, kaiken olevaisen Luoja.
Mies on vaimon pää eli isäntä talossa. Kun miehellä ja vaimolla on yksi ja sama mieli, he ovat silloin yhtä, heillä on yksi pää ja yksi tahto. Raamattu sanoo, että mies on vaimon pää ja Messias on miehen pää - samalla siis myös vaimon pää. Vaimo palvelee välillisesti Jumalaa palvelemalla miestään ja toisaalta häpäisee Jumalaa niskuroimalla tai halllitsemalla miestään (Tit. 2:5). Tämä on meidän ajassamme outo käsite, mutta se on raamatullinen periaate.
Seurakunta on Jumalan seurakunta ja sen pää on Jeesus Messias. Me olemme Messiaan ruumis, ei morsian. Ruumiin ohjeet tulevat Päältä, ei demokratian kautta. Seurakunnalla on vain yksi pää, joka ei ole pastori, vaan Jeesus. Kenelläkään ei ole laillista oikeutta ottaa itselleen Jeesuksen paikkaa seurakunnan päänä. Raamatullista seurakuntaa johtavat "veljet" monikossa, ei "sisaret". Voimakkaat ja hallitsevat sisaret ovat yksi syy siihen, että seurakuntaruumiissa on niin paljon hajaannusta. Monet veljetkin, vaikka näennäisesti johtavat seurakunnassa, ovatkin itseasiassa vaimonsa tahdon ohjaamia eli taustalla hallitsee Iisebel.
VTn "Herra" on Jahve on Isä Jumala, ei Jeesus. Ut:n viittaukset VT:n "Herraan" tarkoittavat Jahvea, ei Jeesusta. Jeesus on hän "joka tulee Herran nimeen", Isänsä nimessä - Isä on antanut meille valtuudet rukoilla, puhua ja toimia "Jeesuksen nimessä". Ilman Jeesusta meillä ei ole elämää, ei mitään, eikä varsinkaan yhteyttä Isään. Sen vuoksi meidän tulee pysyä hänessä, sillä ainoastaan hänessä meillä on elämä ja toivo.
ba`al 1167 (82) - omistaja, aviomies, herra
from 01166
1) owner, husband, lord
1a) owner
1b) a husband
1c) citizens, inhabitants
1d) rulers, lords
1e) (noun of relationship used to characterise-ie, master of dreams)
1f) lord (used of foreign gods)
ba`al (verbi) 1166 (16) - avioitua, hallita, omistaa, olla herra, olla avioitunut
1) to marry, rule over, possess, own
1a) (Qal)
1a1) to marry, be lord (husband) over
1a2) to rule over
1b) (Niphal) to be married
Jeesus on meidän herramme; meidän "isäntämme" ja palvelemalla Jeesusta, me palvelemme välillisesti Jumalaa. Palvelija ei tee omaa tahtoaan, vaan on alamainen isännälleen. Jumala on Jeesuksen "pää" eli "isäntä" eli "Herra". Jeesuksella ei ole omaa agendaa, vaan maan päällä eläessään hän vietti yöt rukoillen saadakseen tietää, mitä Jumala tahtoi hänen tekevän seuraavana päivänä. Hän alisti oman tahtonsa Jumalan tahtoon ja oli ja on edelleen kaikessa alamainen Isälleen, Jumalalle. Hän on yhtä Isän kanssa koska hän on taivuttanut oman tahtonsa Jumalan tahtoon. Isä Jumala on antanut kaiken Jeesuksen hallintavallan alle, kunnes hän on alistanut kaiken jalkojensa alle (1Kor. 15:25). Kolminaisuusoppi, jossa Jumala on kolme samanarvoista tai eriarvoista yhdessä, on mahdoton. On vain yksi Jumala, kaiken olevaisen Luoja.
Mies on vaimon pää eli isäntä talossa. Kun miehellä ja vaimolla on yksi ja sama mieli, he ovat silloin yhtä, heillä on yksi pää ja yksi tahto. Raamattu sanoo, että mies on vaimon pää ja Messias on miehen pää - samalla siis myös vaimon pää. Vaimo palvelee välillisesti Jumalaa palvelemalla miestään ja toisaalta häpäisee Jumalaa niskuroimalla tai halllitsemalla miestään (Tit. 2:5). Tämä on meidän ajassamme outo käsite, mutta se on raamatullinen periaate.
Seurakunta on Jumalan seurakunta ja sen pää on Jeesus Messias. Me olemme Messiaan ruumis, ei morsian. Ruumiin ohjeet tulevat Päältä, ei demokratian kautta. Seurakunnalla on vain yksi pää, joka ei ole pastori, vaan Jeesus. Kenelläkään ei ole laillista oikeutta ottaa itselleen Jeesuksen paikkaa seurakunnan päänä. Raamatullista seurakuntaa johtavat "veljet" monikossa, ei "sisaret". Voimakkaat ja hallitsevat sisaret ovat yksi syy siihen, että seurakuntaruumiissa on niin paljon hajaannusta. Monet veljetkin, vaikka näennäisesti johtavat seurakunnassa, ovatkin itseasiassa vaimonsa tahdon ohjaamia eli taustalla hallitsee Iisebel.
VTn "Herra" on Jahve on Isä Jumala, ei Jeesus. Ut:n viittaukset VT:n "Herraan" tarkoittavat Jahvea, ei Jeesusta. Jeesus on hän "joka tulee Herran nimeen", Isänsä nimessä - Isä on antanut meille valtuudet rukoilla, puhua ja toimia "Jeesuksen nimessä". Ilman Jeesusta meillä ei ole elämää, ei mitään, eikä varsinkaan yhteyttä Isään. Sen vuoksi meidän tulee pysyä hänessä, sillä ainoastaan hänessä meillä on elämä ja toivo.
4 MINÄ KIITÄN JUMALAANI aina teidän tähtenne siitä JUMALAN ARMOSTA, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,
5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,
6 sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,
7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä.
8 HÄN (=Jumala) on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
9 JUMALA ON USKOLLINEN, HÄN, jonka kautta te olette kutsutut HÄNEN POIKANSA Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
8 He will keep you steady and strong to the very end, making your character mature so that you will be found innocent on the day of our Lord Jesus Christ.
9 God is forever faithful and can be trusted to do this in you, for he has invited you to co-share the life of his Son, Jesus, the Anointed One, our King! (TPT)
Suomen käännöksissä on käytetty ehdollista muotoa eli isi-päätettä; "olisitte...", suvaitsisi...", pysyisitte...", "olisi...", kun taas KJV ja muut englanninkieliset käännökset käyttävät suoraa ilmaisua; "olette..", "ette suvaitse..", pysytte..", "on..".
10 Now I beseech you, brethren, by the name of our Lord Jesus Christ, that ye all speak the same thing, and that there be no divisions among you; but that ye be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment. (KJV)
I urge you, my brothers and sisters, for the sake of the name of our Lord Jesus Christ, to agree to live in unity with one another and put to rest any division that attempts to tear you apart. Be restored as one united body living in perfect harmony. Form a consistent choreography among yourselves, having a common perspective with shared values. (TPT)
schisma 4978 (8) - repeämä, jaosto, erimielisyys
from 4977; schizo
1) a rent
2) metaph. a division, dissension
schizo (verbi) 4977 (10) - lohkaista erilleen, repiä, jakaa repimällä, jakaa kuppikuntiin, olla jakautunut
1) to cleave, cleave asunder, rend
2) to divide by rending
3) to split into factions, be divided
11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja (eris) keskuudessanne.
eris 2054 (9) - kanta, selkkaus, kiistel
1) contention, strife, wrangling
12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".
13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?
14 MINÄ KIITÄN JUMALAA, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on JUMALAN VOIMA.
Sama Jumalan voima on Jeesuksessa Messiaassa, mutta Jeesus ei ole Jumala. Jumala on hänet herättänyt ja asettanut oikealle puolelleen. Jumala ei voi kuolla, mutta Jeesus kuoli (apothnesko) ja oli kolme vuorokautta kuolleena (nekros), jonka jälkeen Jumala herätti Jeesuksen kuolleista (nekros).
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän (apollumi; tuhoan) viisasten (sophos) viisauden, ja ymmärtäväisten (sunetos; älyköiden) ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
19 For it is written, I will destroy the wisdom of the wise, and will bring to nothing the understanding of the prudent.
sophos 4680 (22) - viisas, ekspertti, hienostunut, oppinut, kreikkalaiset filosofit, juutalaiset teologit, kristityt opettajat
1) wise
1a) skilled, expert: of artificers
1b) wise, skilled in letters, cultivated, learned
1b1) of the Greek philosophers and orators
1b2) of Jewish theologians
1b3) of Christian teachers
1c) forming the best plans and using the best means for their execution
sunetos 4908 (4) - älykäs ymmärtävä, viisas, oppinut
1) intelligent, having understanding, wise, learned
Paavalin lainaanma kirjoitus on Jesajan kirjassa:
13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,
14 sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja - kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
Jes. 29:13-14
14 Therefore, behold, I will proceed to do a marvellous work among this people, even a marvellous work and a wonder: for the wisdom of their wise men shall perish, and the understanding of their prudent men shall be hid. (KJV)
So where is the wise philosopher who understands? Where is the expert scholar who comprehends? And where is the skilled debater of our time who could win a debate with God? Hasn’t God demonstrated that the wisdom of this world system is utter foolishness? (TPT)
21 Sillä kun, JUMALAN viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan JUMALAA, niin JUMALA näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, JUMALAN VOIMA ja JUMALAN VIISAUS.
25 Sillä JUMALAN hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja JUMALAN heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
For the “foolish” things of God have proven to be wiser than human wisdom. And the “feeble” things of God have proven to be far more powerful than any human ability. (TPT)
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne (mitä te olitte silloin kun Jumala kutsui teitä pelastukseen): ei ole monta inhimillisesti (ihmisten mittapuun mukaan) viisasta, ei monta mahtavaa (eliittiin kuuluvaa), ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen JUMALA VALITSI (ne, joita maailman pitää höpsöinä) saattaaksensa viisaat (ne, jotka pitävät itseään viisaina) häpeään, ja sen, mikä on heikkoa (joka on heikko ja vähäpätöinen) maailmassa, sen JUMALA VALITSI saattaaksensa sen, mikä väkevää (korkea ja voimakas) on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua (alhaiset, maailman silmissä naurettavat - jotka ovat "nobody", "ei kukaan"), sen JUMALA VALITSI, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi (syrjäyttämään, ottamaan sen paikan) sen, joka jotakin on (jota pidetään merkittävänä),
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
26 Brothers and sisters, consider who you were when God called you to salvation. Not many of you were wise scholars by human standards, nor were many of you in positions of power. Not many of you were considered the elite when you answered God’s call.
27 But God chose those whom the world considers foolish to shame those who think they are wise, and God chose the puny and powerless to shame the high and mighty.
28 He chose the lowly, the laughable in the world’s eyes — nobodies — so that he would shame the somebodies. For he chose what is regarded as insignificant in order to supersede what is regarded as prominent,
29 so that there would be no place for prideful boasting in God’s presence. (TPT)
30 Mutta HÄNESTÄ (=JUMALA) on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, (Jeesus on meidän viisautemme, meidän hyvyytemme, pyhyytemme ja lunastuksemme)
30 For it is not from man that we draw our life but from God as we are being joined to Jesus, the Anointed One. And now he is our God-given wisdom, our virtue, our holiness, and our redemption. (TPT)
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
23 Näin sanoo HERRA: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa;
24 VAAN JOKA KERSKAA, KERSKATKOON SIITÄ, ETTÄ HÄN on ymmärtäväinen ja TUNTEE MINUT: että MINÄ, HERRA, TEEN LAUPEUDEN, OIKEUDEN JA VANHURSKAUDEN MAAN PÄÄLLÄ. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo HERRA.
Jer. 9:23-24
Herra, Jahve, ei ole Jeesus, mutta Jumalan voimme tuntea ainoastaan Jeesuksen kautta. Me tarvitsemme Jeesusta välimiehenä, sillä hän on meidän elämämme, meissä itsessämme ei ole juurta eikä elämää. Pysykää hänessä, Jeesuksessa, niin pysytte Jumalassa.
VT:n "Herra" on Jeesuksen ja meidän JUMALA ja ISÄ. Hän ei muutu, vaan on aina sama. Hän vie työnsä päätökseen.
yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
Ef. 4:6
lauantai 10. helmikuuta 2018
Saarnaaja
Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.
Saarn. 7:25
Saarnaajan kirja päättyy sanoihin:
8 Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
Sovinto Jumalan kanssa ja puhdas elämä.
9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
11 Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
12 Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti
Saarn.9:1-12
Kaikki tulee Jumalan kädestä. Me emme tiedä päiviemme mittaa.
Saarn. 7:25
Saarnaajan kirja päättyy sanoihin:
Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä. Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.
Saarn. 12:13-14
Tämän suurimman totuuden tuo maailman viisain mies, Salomo, joutui oppimaan kantapään kautta. Jumala siunasi häntä enemmän kuin ketään hänen isänsä Daavidin tähden ja vallan makuun päästyään Salomo antautui rikkauden viettelykseen ja hemmotteli itseään kaikella, mitä tahtoi. Hän aloitti nöyränä uskossa, mutta vajosi omaan lihallisuuteensa. Vanhuudessaan, kun hän teki oman elämänsä tilinpäätöstä, hän summasi kaiken tutkimansa ja tuli siihen loppupäätelmään, että jäljelle jää vain yksi tavoiteltava totuus; Jumalan tunteminen.
Salomosta tuli koko Israelin kuningas n. 29-vuotiaana ja hän hallitsi Jerusalemissa koko Israelia 40 vuotta. Raamatussa luku 40 symboloi koetuksen aikaa, esim. Israelin 40 vuotta erämaassa tai Jeesuksen 40 päivän paasto. Salomo ei läpäissyt testiä elää siunauksissa, vaan hän antautui himojensa valtaan. Hän ei kieltänyt lihaltaan mitään maailman iloja.
Kuninkuutensa alkuaikoina Salomo oli nöyrä, joskin hän oli jo nainut faaraon tyttären ja uhrasi myös epäjumalien kukkuloilla.
1 Ja Salomo tuli faraon, Egyptin kuninkaan, vävyksi: hän otti faraon tyttären vaimokseen. Ja hän vei hänet Daavidin kaupunkiin, kunnes oli saanut rakennetuksi oman linnansa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin.
2 Mutta kansa uhrasi uhrikukkuloilla, koska niihin aikoihin ei vielä oltu rakennettu temppeliä Herran nimelle.
3 Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin käskyjen mukaan; kuitenkin hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla.
4 Niin kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula. Tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla.
Salomo uhrasi Gibeonissa ja Jumala ilmestyi hänelle siellä ja sanoi: "Ano mitä haluat".
5 Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: "Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin".
6 Salomo vastasi: "Sinä olet tehnyt suuren laupeuden palvelijallesi, minun isälleni Daavidille, koska hän vaelsi sinun edessäsi totuudessa ja vanhurskaudessa sekä vilpittömällä sydämellä sinua kohtaan. Ja sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren laupeuden ja antanut hänelle pojan, joka istuu hänen valtaistuimellansa, niinkuin on laita tänä päivänä.
7 Ja nyt, Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijasi kuninkaaksi minun isäni Daavidin sijaan; mutta minä olen kuin pieni poikanen: en osaa lähteä enkä tulla.
8 Ja palvelijasi on keskellä sinun kansaasi, jonka olet valinnut, niin monilukuista kansaa, että sitä ei voi laskea eikä lukea sen paljouden tähden.
9 Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?"
10 Herralle oli otollista, että Salomo tätä anoi.
11 Ja Jumala sanoi hänelle: "Koska sinä anoit tätä etkä anonut itsellesi pitkää ikää, et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä, vaan anoit itsellesi ymmärrystä kuullaksesi, mikä oikein on,
12 niin katso, minä teen, niinkuin sanot: katso, minä annan sinulle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei sinun vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi.
13 Ja lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan: sekä rikkautta että kunniaa, niin ettei koko elinaikanasi ole kuningasten joukossa oleva sinun vertaistasi.
14 Ja jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä suon sinulle pitkän iän."
1Kun. 3:1-14
Jumala antoi Salomolle ainutlaatuisen viisauden, ettei hänen vertaistaan ollut ennen, eikä tullut hänen jälkeensä. Saarnaajan kirja on Salomon tutkittua viisautta. Hän kertoo panneensa sydämensä viisaudella tutkimaan ja miettimään elämän asioita. Salomo ei ollut pelkästään saamansa viisauden varassa, vaan hänen luottamuksensa oli Jumalassa.
12 Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.
13 Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu...
16 ...Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.
17 Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.
Saarn. 1:12-13, 16-17
Saarnaajan kirja ei ole kevyttä sanailua, vaan maailman viisaimman, kaiken kokeneen ja turhautuneen miehen elämän ehtoonpuolen punnittua puhetta. Salomo ymmärsi käyttäneensä elämänsä ulkoisen asioiden tavoiteluun, hän etsi tyydytystä maailman nautinnoista. Hän oli tuntenut totuuden, mutta siitä huolimatta hän antautui elämään omien himojensa ohjaamana. Kuullostaako tutulta?
1 Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
2 Naurusta minä sanoin: "Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä se toimittaa?"
3 Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä - kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta - ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.
4 Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.
5 Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita.
6 Minä tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niistä metsiköitä, joissa puita kasvoi.
7 Minä ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneitäkin minulla oli; myös oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemmän kuin kenelläkään niistä, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.
8 Minä kokosin itselleni myöskin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.
9 Minä tulin suureksi ja yhä suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.
10 Enkä minä pidättänyt silmiäni mistään, mitä ne pyysivät, enkä kieltänyt sydämeltäni mitään iloa, sillä minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni. (33)
11 Mutta kuin minä katsoin kaikkia töitäni, jotka käteni tehneet olivat, ja vaivaa, jolla minä itseni vaivannut olin: ja katso, se oli kaikki turhuus ja hengen vaiva, ja auringon alla ei ole mitään muuta.(biblia)
Saarn. 2:1-11
Myös kansa eli mukavasti.
20 Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; he söivät ja joivat ja olivat iloisia.
21 Ja Salomo hallitsi kaikkia valtakuntia Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti. He toivat lahjoja ja palvelivat Salomoa, niin kauan kuin hän eli.
22 Ja Salomon jokapäiväinen muona oli: kolmekymmentä koor-mittaa lestyjä jauhoja ja kuusikymmentä koor-mittaa muita jauhoja,
23 kymmenen syöttöraavasta, kaksikymmentä laitumella käyvää raavasta ja sata lammasta; näitten lisäksi peuroja, gaselleja, metsäkauriita ja syötettyjä hanhia...
1Kun. 4:20-23
Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
Saarn. 10:19
26 ...Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta.
27 Ja maaherrat hankkivat, kukin kuukautenaan, elintarpeet kuningas Salomolle ja kaikille, joilla oli pääsy kuningas Salomon pöytään, antamatta minkään puuttua...
29 ...Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla,
30 niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus...
33 ...Hän puhui puista, Libanonin setripuusta alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista.
34 Ja Salomon viisautta tultiin kuulemaan kaikista kansoista, kaikkien maan kuninkaiden luota...
1Kun. 4:26-34
Jumala lisäsi Salomolle rikkautta ja viisautta - hänen viisautensa oli suurempi kuin idän miesten kaikkien egyptiläisten viisaus - mutta hänestä tuli vain nautinnonhaluisempi ja hän hemmotteli itseään, kaikella millä hän tahtoi. Silti Jumala oli vielä hänen kanssaan.
Salomo rakensi Jumalan temppeliä seitsemän vuotta, mutta oman linnaansa rakentamiseen hän käytti aikaa lähes tuplasti, 13 vuotta (1Kun. 6-7). Liitonarkki tuotiin Herran temppeliin ja Jumalan kirkkaus täytti sen. Jumala oli Salomon kanssa.
1 Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, kuningas Salomon luo Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista...
10 ...Ja kun papit lähtivät pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin,
11 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin....
54 ...Ja kun Salomo oli lakannut rukoilemasta ja anomasta Herralta kaikkea tätä, nousi hän Herran alttarin edestä, jossa hän oli ollut polvillaan kädet ojennettuina taivasta kohti,
55 astui esille ja siunasi koko Israelin seurakunnan...
1. Kun. 8
Rakennustöiden päätyttyä Jumala ilmestyi Salomolle toisen kerran.
3 ...Ja Herra sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.
4 Ja JOS sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
5 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti...
1Kun. 9:3-5
Salomo oli tunnettu naisistaan. Kaiken rotuisia vaimoja pakanakansoista. Salomo teki juuri päinvastoin, kuin mitä Jumala oli käskenyt tehdä. Vaikka Salomo oli hankkinut itselleen kaiken, mitä ikinä tahtoi, hänen sydämessään oli kuitenkin tyhjiö, jota ei rikkaus, valta eivätkä naiset kyenneet täyttämään. Vaimot taivuttivat hänen sydämensä epäjumaliin.
1 Mutta kuningas Salomolla oli paitsi faraon tytärtä monta muuta muukalaista vaimoa, joita hän rakasti: mooabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, siidonilaisia ja heettiläisiä,
2 niiden kansain naisia, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Älkää yhtykö heihin, älköötkä hekään yhtykö teihin; he varmasti taivuttavat teidän sydämenne seuraamaan heidän jumaliansa". Näihin Salomo kiintyi rakkaudella.
3 Hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista puolisoa ja kolmesataa sivuvaimoa; ja hänen vaimonsa taivuttivat hänen sydämensä.
4 Ja kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut...
6 ..Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niinkuin hänen isänsä Daavid...
8 ..hän teki kaikkien muukalaisten vaimojen mieliksi, jotka suitsuttivat ja uhrasivat jumalilleen.
9 Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle
10 ja nimenomaan kieltänyt häntä seuraamasta muita jumalia, ja koska hän ei ollut noudattanut Herran kieltoa.
1. Kun. 11:1-10
Salomolle tuotiin valtavat määrät maailman rikkauksia.
14 Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa...
16 ...Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa...
18 ...Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla...
21 ...Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.
22 Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
23 Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.
1. Kun. 10:14-23
666 talenttia kultaa. Se on pedon luku ja ihmisen luku. Lihallinen ihminen on peto. Salomo päällysti kaiken kullalla ja hänen ruoka- ja juoma-astiansa olivat puhdasta kultaa. Kultaa tuotiin hänelle niin paljon, että hän teetti siitä jopa kilpiä. Ylpeydessään hän teetti itselleen norsunluisen valtaistuimen ja päällysti senkin kullalla. Tarsiin-laivat toivat ylellisyystavaraa ja apinoita huvitukseksi.
Jeesuksen sanat Salomon loistosta voisivat olla: "turhuuksien turhuus".
28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Matt. 6:28-30
Pelkkää katoavaa maailmaa, ruohoa, joka uuniin heitetään, josta ei jää mitään jäljelle. Jeesus ei omistanut maailmasta mitään ja Paavalikin piti kaiken roskana Jeesuksen Messiaan tuntemisen rinnalla.
Kuitenkin kaikesta hankkitusta omaisuudesta on luovuttava kuoleman päivänä. Kuka sen perii ja hallitseeko hän sitä viisaasti vai heitteleekö tyhmyydessään kaiken taivaan tuuliin.
18 Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.
19 Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.
20 Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla....
24 ...Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
Saarn. 2:18-24
15 Ja minä ylistin iloa; koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.
16 Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja katsomaan työtä, jota tehdään maan päällä saamatta untakaan silmiin päivällä tai yöllä,
17 niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.
Saarn. 8:15-17
3 Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!...
Kaikilla on sama kohtalo; elämä maan päällä päättyy kuolemaan.
Tämän suurimman totuuden tuo maailman viisain mies, Salomo, joutui oppimaan kantapään kautta. Jumala siunasi häntä enemmän kuin ketään hänen isänsä Daavidin tähden ja vallan makuun päästyään Salomo antautui rikkauden viettelykseen ja hemmotteli itseään kaikella, mitä tahtoi. Hän aloitti nöyränä uskossa, mutta vajosi omaan lihallisuuteensa. Vanhuudessaan, kun hän teki oman elämänsä tilinpäätöstä, hän summasi kaiken tutkimansa ja tuli siihen loppupäätelmään, että jäljelle jää vain yksi tavoiteltava totuus; Jumalan tunteminen.
Salomosta tuli koko Israelin kuningas n. 29-vuotiaana ja hän hallitsi Jerusalemissa koko Israelia 40 vuotta. Raamatussa luku 40 symboloi koetuksen aikaa, esim. Israelin 40 vuotta erämaassa tai Jeesuksen 40 päivän paasto. Salomo ei läpäissyt testiä elää siunauksissa, vaan hän antautui himojensa valtaan. Hän ei kieltänyt lihaltaan mitään maailman iloja.
Kuninkuutensa alkuaikoina Salomo oli nöyrä, joskin hän oli jo nainut faaraon tyttären ja uhrasi myös epäjumalien kukkuloilla.
1 Ja Salomo tuli faraon, Egyptin kuninkaan, vävyksi: hän otti faraon tyttären vaimokseen. Ja hän vei hänet Daavidin kaupunkiin, kunnes oli saanut rakennetuksi oman linnansa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin.
2 Mutta kansa uhrasi uhrikukkuloilla, koska niihin aikoihin ei vielä oltu rakennettu temppeliä Herran nimelle.
3 Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin käskyjen mukaan; kuitenkin hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla.
4 Niin kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula. Tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla.
Salomo uhrasi Gibeonissa ja Jumala ilmestyi hänelle siellä ja sanoi: "Ano mitä haluat".
5 Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: "Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin".
6 Salomo vastasi: "Sinä olet tehnyt suuren laupeuden palvelijallesi, minun isälleni Daavidille, koska hän vaelsi sinun edessäsi totuudessa ja vanhurskaudessa sekä vilpittömällä sydämellä sinua kohtaan. Ja sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren laupeuden ja antanut hänelle pojan, joka istuu hänen valtaistuimellansa, niinkuin on laita tänä päivänä.
7 Ja nyt, Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijasi kuninkaaksi minun isäni Daavidin sijaan; mutta minä olen kuin pieni poikanen: en osaa lähteä enkä tulla.
8 Ja palvelijasi on keskellä sinun kansaasi, jonka olet valinnut, niin monilukuista kansaa, että sitä ei voi laskea eikä lukea sen paljouden tähden.
9 Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?"
10 Herralle oli otollista, että Salomo tätä anoi.
11 Ja Jumala sanoi hänelle: "Koska sinä anoit tätä etkä anonut itsellesi pitkää ikää, et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä, vaan anoit itsellesi ymmärrystä kuullaksesi, mikä oikein on,
12 niin katso, minä teen, niinkuin sanot: katso, minä annan sinulle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei sinun vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi.
13 Ja lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan: sekä rikkautta että kunniaa, niin ettei koko elinaikanasi ole kuningasten joukossa oleva sinun vertaistasi.
14 Ja jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä suon sinulle pitkän iän."
1Kun. 3:1-14
Jumala antoi Salomolle ainutlaatuisen viisauden, ettei hänen vertaistaan ollut ennen, eikä tullut hänen jälkeensä. Saarnaajan kirja on Salomon tutkittua viisautta. Hän kertoo panneensa sydämensä viisaudella tutkimaan ja miettimään elämän asioita. Salomo ei ollut pelkästään saamansa viisauden varassa, vaan hänen luottamuksensa oli Jumalassa.
12 Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.
13 Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu...
16 ...Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.
17 Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.
Saarn. 1:12-13, 16-17
Saarnaajan kirja ei ole kevyttä sanailua, vaan maailman viisaimman, kaiken kokeneen ja turhautuneen miehen elämän ehtoonpuolen punnittua puhetta. Salomo ymmärsi käyttäneensä elämänsä ulkoisen asioiden tavoiteluun, hän etsi tyydytystä maailman nautinnoista. Hän oli tuntenut totuuden, mutta siitä huolimatta hän antautui elämään omien himojensa ohjaamana. Kuullostaako tutulta?
1 Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
2 Naurusta minä sanoin: "Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä se toimittaa?"
3 Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä - kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta - ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.
4 Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.
5 Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita.
6 Minä tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niistä metsiköitä, joissa puita kasvoi.
7 Minä ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneitäkin minulla oli; myös oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemmän kuin kenelläkään niistä, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.
8 Minä kokosin itselleni myöskin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.
9 Minä tulin suureksi ja yhä suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.
10 Enkä minä pidättänyt silmiäni mistään, mitä ne pyysivät, enkä kieltänyt sydämeltäni mitään iloa, sillä minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni. (33)
11 Mutta kuin minä katsoin kaikkia töitäni, jotka käteni tehneet olivat, ja vaivaa, jolla minä itseni vaivannut olin: ja katso, se oli kaikki turhuus ja hengen vaiva, ja auringon alla ei ole mitään muuta.(biblia)
Saarn. 2:1-11
Myös kansa eli mukavasti.
20 Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; he söivät ja joivat ja olivat iloisia.
21 Ja Salomo hallitsi kaikkia valtakuntia Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti. He toivat lahjoja ja palvelivat Salomoa, niin kauan kuin hän eli.
22 Ja Salomon jokapäiväinen muona oli: kolmekymmentä koor-mittaa lestyjä jauhoja ja kuusikymmentä koor-mittaa muita jauhoja,
23 kymmenen syöttöraavasta, kaksikymmentä laitumella käyvää raavasta ja sata lammasta; näitten lisäksi peuroja, gaselleja, metsäkauriita ja syötettyjä hanhia...
1Kun. 4:20-23
Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
Saarn. 10:19
26 ...Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta.
27 Ja maaherrat hankkivat, kukin kuukautenaan, elintarpeet kuningas Salomolle ja kaikille, joilla oli pääsy kuningas Salomon pöytään, antamatta minkään puuttua...
29 ...Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla,
30 niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus...
33 ...Hän puhui puista, Libanonin setripuusta alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista.
34 Ja Salomon viisautta tultiin kuulemaan kaikista kansoista, kaikkien maan kuninkaiden luota...
1Kun. 4:26-34
Jumala lisäsi Salomolle rikkautta ja viisautta - hänen viisautensa oli suurempi kuin idän miesten kaikkien egyptiläisten viisaus - mutta hänestä tuli vain nautinnonhaluisempi ja hän hemmotteli itseään, kaikella millä hän tahtoi. Silti Jumala oli vielä hänen kanssaan.
Salomo rakensi Jumalan temppeliä seitsemän vuotta, mutta oman linnaansa rakentamiseen hän käytti aikaa lähes tuplasti, 13 vuotta (1Kun. 6-7). Liitonarkki tuotiin Herran temppeliin ja Jumalan kirkkaus täytti sen. Jumala oli Salomon kanssa.
1 Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, kuningas Salomon luo Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista...
10 ...Ja kun papit lähtivät pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin,
11 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin....
54 ...Ja kun Salomo oli lakannut rukoilemasta ja anomasta Herralta kaikkea tätä, nousi hän Herran alttarin edestä, jossa hän oli ollut polvillaan kädet ojennettuina taivasta kohti,
55 astui esille ja siunasi koko Israelin seurakunnan...
1. Kun. 8
Rakennustöiden päätyttyä Jumala ilmestyi Salomolle toisen kerran.
3 ...Ja Herra sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.
4 Ja JOS sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
5 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti...
1Kun. 9:3-5
Salomo oli tunnettu naisistaan. Kaiken rotuisia vaimoja pakanakansoista. Salomo teki juuri päinvastoin, kuin mitä Jumala oli käskenyt tehdä. Vaikka Salomo oli hankkinut itselleen kaiken, mitä ikinä tahtoi, hänen sydämessään oli kuitenkin tyhjiö, jota ei rikkaus, valta eivätkä naiset kyenneet täyttämään. Vaimot taivuttivat hänen sydämensä epäjumaliin.
2 niiden kansain naisia, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Älkää yhtykö heihin, älköötkä hekään yhtykö teihin; he varmasti taivuttavat teidän sydämenne seuraamaan heidän jumaliansa". Näihin Salomo kiintyi rakkaudella.
3 Hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista puolisoa ja kolmesataa sivuvaimoa; ja hänen vaimonsa taivuttivat hänen sydämensä.
4 Ja kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut...
6 ..Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niinkuin hänen isänsä Daavid...
8 ..hän teki kaikkien muukalaisten vaimojen mieliksi, jotka suitsuttivat ja uhrasivat jumalilleen.
9 Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle
10 ja nimenomaan kieltänyt häntä seuraamasta muita jumalia, ja koska hän ei ollut noudattanut Herran kieltoa.
1. Kun. 11:1-10
Salomolle tuotiin valtavat määrät maailman rikkauksia.
14 Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa...
16 ...Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa...
18 ...Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla...
21 ...Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.
22 Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
23 Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.
1. Kun. 10:14-23
666 talenttia kultaa. Se on pedon luku ja ihmisen luku. Lihallinen ihminen on peto. Salomo päällysti kaiken kullalla ja hänen ruoka- ja juoma-astiansa olivat puhdasta kultaa. Kultaa tuotiin hänelle niin paljon, että hän teetti siitä jopa kilpiä. Ylpeydessään hän teetti itselleen norsunluisen valtaistuimen ja päällysti senkin kullalla. Tarsiin-laivat toivat ylellisyystavaraa ja apinoita huvitukseksi.
Jeesuksen sanat Salomon loistosta voisivat olla: "turhuuksien turhuus".
28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Matt. 6:28-30
Pelkkää katoavaa maailmaa, ruohoa, joka uuniin heitetään, josta ei jää mitään jäljelle. Jeesus ei omistanut maailmasta mitään ja Paavalikin piti kaiken roskana Jeesuksen Messiaan tuntemisen rinnalla.
Kuitenkin kaikesta hankkitusta omaisuudesta on luovuttava kuoleman päivänä. Kuka sen perii ja hallitseeko hän sitä viisaasti vai heitteleekö tyhmyydessään kaiken taivaan tuuliin.
18 Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.
19 Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.
20 Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla....
24 ...Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
Saarn. 2:18-24
15 Ja minä ylistin iloa; koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.
16 Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja katsomaan työtä, jota tehdään maan päällä saamatta untakaan silmiin päivällä tai yöllä,
17 niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.
Saarn. 8:15-17
3 Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!...
Kaikilla on sama kohtalo; elämä maan päällä päättyy kuolemaan.
4 ...Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa (sakar) palkkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
sakar 7939 (28) - palkka
sakar 7939 (28) - palkka
1) hire, wages
1a) wages
1b) reward, pay
1c) fare, fee, passage-money
but the dead know not any thing, neither have they any more a reward; for the memory of them is forgotten. (KJV)
Siis: "Kuolleet eivät tiedä mitään eikä heillä ole enää palkkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu".
6 ...Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
Jumala antaa meille ruoan nautittavaksi kiitollisuudella. Syöminen ja juominen ovat elämän iloja, varsinkin yhdessä jakaen. Mässäys eli hillittömyys, kohtuuttomuus, on synti, joka johtaa lihomiseen.
6 ...Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
Jumala antaa meille ruoan nautittavaksi kiitollisuudella. Syöminen ja juominen ovat elämän iloja, varsinkin yhdessä jakaen. Mässäys eli hillittömyys, kohtuuttomuus, on synti, joka johtaa lihomiseen.
8 Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
Sovinto Jumalan kanssa ja puhdas elämä.
9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
11 Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
12 Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti
Saarn.9:1-12
Kaikki tulee Jumalan kädestä. Me emme tiedä päiviemme mittaa.
12 Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.13 Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Saarn. 3:9-13
Salomo kiteytti onnellisuuden tyytyväisyydeksi, elää yksinkertaista elämää Jumalan yhteydessä ja "nauttia ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan." (1Tim. 4:3). Sillä on selvä ero Sodoman syntiin, joka oli "huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys", sillä he eivät kunnioittaneet Jumalaa eivätkä antaneet Hänelle kiitosta kaikesta hyvästä.
Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle:
Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
1Tim. 6:6
Ilo Herrassa - Herran ilo meissä - on iloitsemista Jumalan huolenpidossa, siis sisäpuolella, ja tyytymistä siihen, mitä hän antaa, sillä kaikki, mitä meille tulee - tai on tulematta - tulee Jumalan kädestä. Ilo on heittäytymistä ja lujaa luottamusta Jumalan isälliseen huolenpitoon, Jumalan lapseutta. Hinta, jonka siitä maksamme, on kuuliaisuus, kuten lapsi Isälleen. Jumala kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat Häntä (1Sam. 2:30). Rakkaus Jumalaan on siinä, että pidämme Hänen käskynsä (1.Joh. 5:3).
Salomo puhui omasta kokemuksestaan. Kaikki oli hänen saatavillaan, mutta hän ei saanut maailman nautinnoista tyydytystä sydämeensä. Hän toteaa yhä uudestaan ja uudestaan; "Turhuuksien turhuus", pelkkää tyhjyyttä ja tuulen tavoittelua.
13 Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.
14 Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.
15 Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.
16 Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.
Saarn. 4:13-16
Saarnaajan kertoo kirjassaan omista vääristä valinnoistaan ja tekemistään huomioista ihmisluonnon perimmäisestä raadollisuudesta. Oliko Saarnaaja katkeroitunut? Minun mielestäni ei, vaan nöyrtynyt. Hän ei valita, vaan ennemminkin toteaa rehellisesti sen, mitä näkee ja ymmärtää katsoessaan elämäänsä taaksepäin. Saiko Salomo vielä armon Jumalan silmissä? Saarnaaja päättää saarnansa:
1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin-
3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
5 myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla-
6 ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!...
Hopealanka katkeaa. Ihmisen elämä ei ollut eläimen elämää pysyvämpi, jos hän ei eläessään saanut kiinni Jumalan tarjoamasta iankaikkisesta elämästä. Ohikiitävä hetki tyhjyydestä tyhjyyteen.
9 ...Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.
10 Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.
11 Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.
12 Ja vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.
13 Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
14 Sillä Jumala tuo KAIKKI TEOT TUOMIOLLE, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.
Saarn. 12
Jumalan poika, Jeesus, on AINOA välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Jeesus on ainoa tie totuuteen. Tee parannus, rukoile anteeksiantamusta ja sovitusta synneillesi. Jos teet sen kokosydämisesti, Jumala uudestisynnyttää sinut ja antaa sinulle uuden sydämen ja iankaikkisen elämän toison, jota kohti on turvallista vaeltaa Jeesuksen askelissa.
Ainoastaan vanhurskaat perivät iankaikkisen elämän ja luvatun Uuden Maan, jossa ei enää ole syntiä. Sitä me uskossa odotamme.
Saarn. 3:9-13
Salomo kiteytti onnellisuuden tyytyväisyydeksi, elää yksinkertaista elämää Jumalan yhteydessä ja "nauttia ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan." (1Tim. 4:3). Sillä on selvä ero Sodoman syntiin, joka oli "huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys", sillä he eivät kunnioittaneet Jumalaa eivätkä antaneet Hänelle kiitosta kaikesta hyvästä.
Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle:
Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
1Tim. 6:6
Ilo Herrassa - Herran ilo meissä - on iloitsemista Jumalan huolenpidossa, siis sisäpuolella, ja tyytymistä siihen, mitä hän antaa, sillä kaikki, mitä meille tulee - tai on tulematta - tulee Jumalan kädestä. Ilo on heittäytymistä ja lujaa luottamusta Jumalan isälliseen huolenpitoon, Jumalan lapseutta. Hinta, jonka siitä maksamme, on kuuliaisuus, kuten lapsi Isälleen. Jumala kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat Häntä (1Sam. 2:30). Rakkaus Jumalaan on siinä, että pidämme Hänen käskynsä (1.Joh. 5:3).
Salomo puhui omasta kokemuksestaan. Kaikki oli hänen saatavillaan, mutta hän ei saanut maailman nautinnoista tyydytystä sydämeensä. Hän toteaa yhä uudestaan ja uudestaan; "Turhuuksien turhuus", pelkkää tyhjyyttä ja tuulen tavoittelua.
13 Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.
14 Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.
15 Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.
16 Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.
Saarn. 4:13-16
Saarnaajan kertoo kirjassaan omista vääristä valinnoistaan ja tekemistään huomioista ihmisluonnon perimmäisestä raadollisuudesta. Oliko Saarnaaja katkeroitunut? Minun mielestäni ei, vaan nöyrtynyt. Hän ei valita, vaan ennemminkin toteaa rehellisesti sen, mitä näkee ja ymmärtää katsoessaan elämäänsä taaksepäin. Saiko Salomo vielä armon Jumalan silmissä? Saarnaaja päättää saarnansa:
1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin-
3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
5 myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla-
6 ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!...
Hopealanka katkeaa. Ihmisen elämä ei ollut eläimen elämää pysyvämpi, jos hän ei eläessään saanut kiinni Jumalan tarjoamasta iankaikkisesta elämästä. Ohikiitävä hetki tyhjyydestä tyhjyyteen.
9 ...Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.
10 Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.
11 Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.
12 Ja vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.
13 Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
14 Sillä Jumala tuo KAIKKI TEOT TUOMIOLLE, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.
Saarn. 12
Jumalan poika, Jeesus, on AINOA välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Jeesus on ainoa tie totuuteen. Tee parannus, rukoile anteeksiantamusta ja sovitusta synneillesi. Jos teet sen kokosydämisesti, Jumala uudestisynnyttää sinut ja antaa sinulle uuden sydämen ja iankaikkisen elämän toison, jota kohti on turvallista vaeltaa Jeesuksen askelissa.
Ainoastaan vanhurskaat perivät iankaikkisen elämän ja luvatun Uuden Maan, jossa ei enää ole syntiä. Sitä me uskossa odotamme.
maanantai 5. helmikuuta 2018
Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Luuk. 18:1-8
Jeesus opettaa tässä vertauksessa hellittämättömästä rukouksesta. Sellaisesta rukoilijasta joka luottaa siihen, että Jumala vastaa ja auttaa. Sellainen rukoilija on pannut koko luottamuksensa toivonsa Jumalaan, aivan kuten vertauksen leskivaimo oli pannut luottamuksensa tuomariin, joka antaisi hänelle oikeuden kunhan hän jaksaa sitä itsepintaisesti pyytää. Sellaisesta uskosta Jeesus sanoo: "kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Luuk. 18:1-8
Jeesus opettaa tässä vertauksessa hellittämättömästä rukouksesta. Sellaisesta rukoilijasta joka luottaa siihen, että Jumala vastaa ja auttaa. Sellainen rukoilija on pannut koko luottamuksensa toivonsa Jumalaan, aivan kuten vertauksen leskivaimo oli pannut luottamuksensa tuomariin, joka antaisi hänelle oikeuden kunhan hän jaksaa sitä itsepintaisesti pyytää. Sellaisesta uskosta Jeesus sanoo: "kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
lauantai 3. helmikuuta 2018
Siunattu olkoon Hän, Kuningas, joka tulee Herran nimessä
1 Senjälkeen Mooses ja Aaron menivät ja sanoivat faraolle: "Näin sanoo Herra (YHWH), Israelin Jumala (elohim): Päästä minun kansani viettämään minulle juhlaa erämaassa".
2 "Kuka on Herra (YHWH), jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa (YHWH) enkä päästä Israelia."
2. Moos. 5:1-2
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!" (1938)
Luuk. 19:37-38
Jeesus ei ole Jumala eikä Isä, vaan Jumala on Jeesuksen Herra (YHWH) ja Isä.
Jeesus on siunattu, koska hän tuli Herran (YHWH), Jumalan nimessä.
Jeesus ei ollut itsenäinen toimija, vaan "hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon" (Filipp.2:7)
Hän oli todellinen Herran (YHWH) palvelija maan päällä. Hän teki kaikessa Isän tahdon.
Hän, Jeesus, on meidän herramme, hänelle me olemme alamaiset.
Hän on saanut herrautensa Isältään, ylhäältä.
Minulla on vuonna 1913 painettu Biblian väliversio, vuoden 1776 Biblian ja 33/38 kirkkoraamatun väliltä. Siinä ajatus on muotoiltu selkeämmin ja pilkun kanssa:
"..Hän, Kuningas, joka.."
"Siunattu olkoon Hän, Kuningas, joka tulee Herran nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
saying, “Blessed is the King who comes in the name of the Lord! Peace in heaven and glory in the highest!” (ESV)
Saying, Blessed be the King that cometh in the name of the Lord: peace in heaven, and glory in the highest. (KJV)
Mitä siitä seuraa kun Jeesus tulee Kuninkaana Herran nimessä?
KJV sanoo sen kaksoispisteen kanssa; siitä seuraa ": peace in heaven, and glory in the highest.", "rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa".
19 Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä (Jeesus) asuisi
20 ja että hän (Jumala), tehden rauhan hänen (Jeesus) ristinsä veren kautta, hänen (Jeesus) kauttaan sovittaisi itsensä (Jumala) kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
Kol. 1:19-20
Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
2 "Kuka on Herra (YHWH), jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa (YHWH) enkä päästä Israelia."
2. Moos. 5:1-2
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!" (1938)
Luuk. 19:37-38
Jeesus ei ole Jumala eikä Isä, vaan Jumala on Jeesuksen Herra (YHWH) ja Isä.
Jeesus on siunattu, koska hän tuli Herran (YHWH), Jumalan nimessä.
Jeesus ei ollut itsenäinen toimija, vaan "hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon" (Filipp.2:7)
Hän oli todellinen Herran (YHWH) palvelija maan päällä. Hän teki kaikessa Isän tahdon.
Hän, Jeesus, on meidän herramme, hänelle me olemme alamaiset.
Hän on saanut herrautensa Isältään, ylhäältä.
Minulla on vuonna 1913 painettu Biblian väliversio, vuoden 1776 Biblian ja 33/38 kirkkoraamatun väliltä. Siinä ajatus on muotoiltu selkeämmin ja pilkun kanssa:
"..Hän, Kuningas, joka.."
"Siunattu olkoon Hän, Kuningas, joka tulee Herran nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
saying, “Blessed is the King who comes in the name of the Lord! Peace in heaven and glory in the highest!” (ESV)
Saying, Blessed be the King that cometh in the name of the Lord: peace in heaven, and glory in the highest. (KJV)
Mitä siitä seuraa kun Jeesus tulee Kuninkaana Herran nimessä?
KJV sanoo sen kaksoispisteen kanssa; siitä seuraa ": peace in heaven, and glory in the highest.", "rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa".
19 Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä (Jeesus) asuisi
20 ja että hän (Jumala), tehden rauhan hänen (Jeesus) ristinsä veren kautta, hänen (Jeesus) kauttaan sovittaisi itsensä (Jumala) kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
Kol. 1:19-20
Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
2. Kor. 5:18
37 As soon as he got to the bottom of the Mount of Olives, the crowds of his followers shouted with a loud outburst of ecstatic joy over all the mighty wonders of power they had witnessed.
38 They shouted over and over, “Highest praises to God for the one who comes as King in the name of the Lord! Heaven’s peace and glory from the highest realm now comes to us!”" (TPT)
Luuk. 19:37-38
Jumalalle korkein kunnia aina ja iankaikkisesti. Jeesus ei ole Jumala.
Maan päällä ei ole rauhaa ennenkuin Jeesus, Rauhanruhtinas palaa takaisin Isän säätämänä päivänä, Herran (YHWH) päivänä.
Se, miksi Jeesuksen seuraajat ylistivät Jumalaa, alkaa jo aiemmin. Jeesus oli matkalla Galileasta kohti Jerusalemia, jossa hänet tultaisiin ristiinnaulitsemaan. Luvun 18 lopussa kerrotaan, miten Jumala oli Jeesuksen kautta parantanut Jerikon tien reunassa istuneen sokean kerjäläisen, joka huusi Jeesuksen puoleen. "Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa" (18:42-43). Luvussa 19 jatketaan kertomalla, miten Jeesus seurueineen kulki Jerikon läpi, jolloin Sakkeus, rikas mies ja veronkerääjien päällikkö, kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen (j.4). Kun Jeesus tuli kohdalle, hän katsoi ylös Sakkeukseen ja sanoi "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi". Ympärillä olevat ihmiset paheksuivat Jeesusta sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan". Mutta Sakkeus teki täyden parannuksen kohdatessaan Jeesuksen. Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika; sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on" (j. 9-10).
11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.
"He luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä". Ei vielä ollut sen aika, se on vasta Jeesuksen toisessa tulemuksessa. Sen vuoksi Jeesus kertoi heille vertauksen. Edellisessä luvussa kerrotaan, miten he olivat matkalla kohti Jerusalemia, eivätkä opetuslapset ymmärtäneet mitä tulisi tapahtumaan.
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;
33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."
34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.
Luuk. 18:31-34
Jeesuksen kertoma vertaus luvussa 19:
12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies (Jeesus) lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.
14 Mutta hänen kansalaisensa (Israel) vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'EMME TAHDO TÄTÄ KUNINKAAKSEMME'.
15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.
17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.
18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.
19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;
23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
25 -Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. -
26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
27 Mutta VIHOLLISENI, JOTKA EIVÄT TAHTONEET MINUA KUNINKAAKSENSA, tuokaa tänne ja TELOITTAKAA MINUN EDESSÄNI.'"
28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
Ne, jotka eivät tahdo Jeesusta Kuninkaakseen, ovat siis hänen vihollisiaan. Heidän kohtalonsa on tulla teloitetuiksi hänen edessään eli he eivät peri iankaikkista elämää, vaan iankaikkisen kadotuksen Jumalan kasvoista eli läsnäolosta.
Saako Jeesus olla sinun Kuninkaasi ja herrasi?
Kuninkaalla on valta, valtakunta ja alamainen kansa.
Ymmärrätkö, mitä se tarkoittaa, että hän on sinun herrasi ja Kuninkaasi?
Se tarkoittaa, että sinä olet se vapaaehtoinen palvelija, joka on suostunut Jumalan tarjoamaan vaihtokauppaan ja sinun tulisi pysyä kuolleena lihasi pyyteille. Uudestisyntymän jälkeen me emme ole enää itsemme omat, vaan meidän ruumimme ja tahtomme kuuluu Jumalalle, vaikka lihallinen mielemme pyrkii koko ajan tekemään omaa tahtoaan. Se täytyy kuolettaa, sillä meidän itsekäs ja kaikkea himoitseva lihamme, jonka himoja ei mikään tyydytä, kuuluu ristille. Me jatkamme sitä tehtävää, jonka Jeesus aloitti. Meidän elämäämme tulee kirkastaa maailmalle Jeesusta, joka puolestaan kirkastaa Jumalaa.
19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
1Kor. 6:19-20
Jeesus on maksanut sinusta lunastushinnan verellään. Hän otti sinun paikkasi ristillä, että sinä saisit iankaikkisen elämän. Hän kuoli, että sinä saisit elää. Sinä olet velkaa hänelle elämäsi. Rakkaus maksetaan KUULIAISUUDELLA. Iankaikkinen elämä on ilmainen vastaanottaa, mutta sen kantaminen maksaa sinulle kaiken.
3 Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.
4 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
1. Joh. 2:3-6
Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.
Joh. 14:15
9 Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,
10 ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden.
2. Piet. 2:9-10
Elämme lopun ajassa ja meitä seulotaan. Jumalan kansa, uudestisyntyneet uskovat, jakaantuvat kahteen joukkoon; niihin, jotka vapaaehtoisesti luopuvat itsekkäästä maailmallisuudestaan ja lähtevät seuraamaan Jeesusta (lampaat) ja niihin, jotka pitävät kiinni omasta tahdostaan ja ovat itse oman elämänsä herroja (vuohet). Ensimmäisen ryhmän elämän valtaistuimen herrana hallitsee JEESUS ja jälkimmäisen valtaistuimella on SUURI MINÄ. Meidän tärkein tehtävämme on pitää lihamme kuolleena, jotta meidän elämämme; valintamme, tekomme ja sanamme voisivat kirkastaa Jeesusta maailmalle. Lihallisuutemme tuo esiin vain pöhöttyneen minämme itsekkäät motiivit ja maailma jää vaille pelastusta.
29 Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"
34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten KIITTÄMÄÄN JUMALAA suurella äänellä KAIKISTA VOIMALLISISTA TEOISTA, jotka HE OLIVAT NÄHNEET,
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas HERRAN NIMESSÄ; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
Maan päällä ei ole rauhaa ennenkuin Jeesus, Rauhanruhtinas palaa takaisin Isän säätämänä päivänä, Herran (YHWH) päivänä.
Se, miksi Jeesuksen seuraajat ylistivät Jumalaa, alkaa jo aiemmin. Jeesus oli matkalla Galileasta kohti Jerusalemia, jossa hänet tultaisiin ristiinnaulitsemaan. Luvun 18 lopussa kerrotaan, miten Jumala oli Jeesuksen kautta parantanut Jerikon tien reunassa istuneen sokean kerjäläisen, joka huusi Jeesuksen puoleen. "Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa" (18:42-43). Luvussa 19 jatketaan kertomalla, miten Jeesus seurueineen kulki Jerikon läpi, jolloin Sakkeus, rikas mies ja veronkerääjien päällikkö, kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen (j.4). Kun Jeesus tuli kohdalle, hän katsoi ylös Sakkeukseen ja sanoi "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi". Ympärillä olevat ihmiset paheksuivat Jeesusta sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan". Mutta Sakkeus teki täyden parannuksen kohdatessaan Jeesuksen. Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika; sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on" (j. 9-10).
11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.
"He luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä". Ei vielä ollut sen aika, se on vasta Jeesuksen toisessa tulemuksessa. Sen vuoksi Jeesus kertoi heille vertauksen. Edellisessä luvussa kerrotaan, miten he olivat matkalla kohti Jerusalemia, eivätkä opetuslapset ymmärtäneet mitä tulisi tapahtumaan.
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;
33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."
34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.
Luuk. 18:31-34
Jeesuksen kertoma vertaus luvussa 19:
12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies (Jeesus) lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.
14 Mutta hänen kansalaisensa (Israel) vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'EMME TAHDO TÄTÄ KUNINKAAKSEMME'.
15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.
17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.
18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.
19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;
23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
25 -Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. -
26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
27 Mutta VIHOLLISENI, JOTKA EIVÄT TAHTONEET MINUA KUNINKAAKSENSA, tuokaa tänne ja TELOITTAKAA MINUN EDESSÄNI.'"
28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
Ne, jotka eivät tahdo Jeesusta Kuninkaakseen, ovat siis hänen vihollisiaan. Heidän kohtalonsa on tulla teloitetuiksi hänen edessään eli he eivät peri iankaikkista elämää, vaan iankaikkisen kadotuksen Jumalan kasvoista eli läsnäolosta.
Saako Jeesus olla sinun Kuninkaasi ja herrasi?
Kuninkaalla on valta, valtakunta ja alamainen kansa.
Ymmärrätkö, mitä se tarkoittaa, että hän on sinun herrasi ja Kuninkaasi?
Se tarkoittaa, että sinä olet se vapaaehtoinen palvelija, joka on suostunut Jumalan tarjoamaan vaihtokauppaan ja sinun tulisi pysyä kuolleena lihasi pyyteille. Uudestisyntymän jälkeen me emme ole enää itsemme omat, vaan meidän ruumimme ja tahtomme kuuluu Jumalalle, vaikka lihallinen mielemme pyrkii koko ajan tekemään omaa tahtoaan. Se täytyy kuolettaa, sillä meidän itsekäs ja kaikkea himoitseva lihamme, jonka himoja ei mikään tyydytä, kuuluu ristille. Me jatkamme sitä tehtävää, jonka Jeesus aloitti. Meidän elämäämme tulee kirkastaa maailmalle Jeesusta, joka puolestaan kirkastaa Jumalaa.
19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
1Kor. 6:19-20
Jeesus on maksanut sinusta lunastushinnan verellään. Hän otti sinun paikkasi ristillä, että sinä saisit iankaikkisen elämän. Hän kuoli, että sinä saisit elää. Sinä olet velkaa hänelle elämäsi. Rakkaus maksetaan KUULIAISUUDELLA. Iankaikkinen elämä on ilmainen vastaanottaa, mutta sen kantaminen maksaa sinulle kaiken.
3 Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.
4 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
1. Joh. 2:3-6
Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.
Joh. 14:15
9 Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,
10 ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden.
2. Piet. 2:9-10
Elämme lopun ajassa ja meitä seulotaan. Jumalan kansa, uudestisyntyneet uskovat, jakaantuvat kahteen joukkoon; niihin, jotka vapaaehtoisesti luopuvat itsekkäästä maailmallisuudestaan ja lähtevät seuraamaan Jeesusta (lampaat) ja niihin, jotka pitävät kiinni omasta tahdostaan ja ovat itse oman elämänsä herroja (vuohet). Ensimmäisen ryhmän elämän valtaistuimen herrana hallitsee JEESUS ja jälkimmäisen valtaistuimella on SUURI MINÄ. Meidän tärkein tehtävämme on pitää lihamme kuolleena, jotta meidän elämämme; valintamme, tekomme ja sanamme voisivat kirkastaa Jeesusta maailmalle. Lihallisuutemme tuo esiin vain pöhöttyneen minämme itsekkäät motiivit ja maailma jää vaille pelastusta.
30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"
34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten KIITTÄMÄÄN JUMALAA suurella äänellä KAIKISTA VOIMALLISISTA TEOISTA, jotka HE OLIVAT NÄHNEET,
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas HERRAN NIMESSÄ; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)