lauantai 10. helmikuuta 2018

Saarnaaja

Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.
Saarn. 7:25

Saarnaajan kirja päättyy sanoihin:

Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä. Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa. 
Saarn. 12:13-14

Tämän suurimman totuuden tuo maailman viisain mies, Salomo, joutui oppimaan kantapään kautta. Jumala siunasi häntä enemmän kuin ketään hänen isänsä Daavidin tähden ja vallan makuun päästyään Salomo antautui rikkauden viettelykseen ja hemmotteli itseään kaikella, mitä tahtoi. Hän aloitti nöyränä uskossa, mutta vajosi omaan lihallisuuteensa. Vanhuudessaan, kun hän teki oman elämänsä tilinpäätöstä, hän summasi kaiken tutkimansa ja tuli siihen loppupäätelmään, että jäljelle jää vain yksi tavoiteltava totuus; Jumalan tunteminen.

Salomosta tuli koko Israelin kuningas n. 29-vuotiaana ja hän hallitsi Jerusalemissa koko Israelia 40 vuotta. Raamatussa luku 40 symboloi koetuksen aikaa, esim. Israelin 40 vuotta erämaassa tai Jeesuksen 40 päivän paasto. Salomo ei läpäissyt testiä elää siunauksissa, vaan hän antautui himojensa valtaan. Hän ei kieltänyt lihaltaan mitään maailman iloja.

Kuninkuutensa alkuaikoina Salomo oli nöyrä, joskin hän oli jo nainut faaraon tyttären ja uhrasi myös epäjumalien kukkuloilla.

1 Ja Salomo tuli faraon, Egyptin kuninkaan, vävyksi: hän otti faraon tyttären vaimokseen. Ja hän vei hänet Daavidin kaupunkiin, kunnes oli saanut rakennetuksi oman linnansa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin.
2 Mutta kansa uhrasi uhrikukkuloilla, koska niihin aikoihin ei vielä oltu rakennettu temppeliä Herran nimelle.
3 Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin käskyjen mukaan; kuitenkin hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla.
4 Niin kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula. Tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla.

Salomo uhrasi Gibeonissa ja Jumala ilmestyi hänelle siellä ja sanoi: "Ano mitä haluat".

5 Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: "Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin".
6 Salomo vastasi: "Sinä olet tehnyt suuren laupeuden palvelijallesi, minun isälleni Daavidille, koska hän vaelsi sinun edessäsi totuudessa ja vanhurskaudessa sekä vilpittömällä sydämellä sinua kohtaan. Ja sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren laupeuden ja antanut hänelle pojan, joka istuu hänen valtaistuimellansa, niinkuin on laita tänä päivänä.
7 Ja nyt, Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijasi kuninkaaksi minun isäni Daavidin sijaan; mutta minä olen kuin pieni poikanen: en osaa lähteä enkä tulla.
8 Ja palvelijasi on keskellä sinun kansaasi, jonka olet valinnut, niin monilukuista kansaa, että sitä ei voi laskea eikä lukea sen paljouden tähden.
9 Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?"
10 Herralle oli otollista, että Salomo tätä anoi.
11 Ja Jumala sanoi hänelle: "Koska sinä anoit tätä etkä anonut itsellesi pitkää ikää, et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä, vaan anoit itsellesi ymmärrystä kuullaksesi, mikä oikein on,
12 niin katso, minä teen, niinkuin sanot: katso, minä annan sinulle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei sinun vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi.
13 Ja lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan: sekä rikkautta että kunniaa, niin ettei koko elinaikanasi ole kuningasten joukossa oleva sinun vertaistasi.
14 Ja jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä suon sinulle pitkän iän."
1Kun. 3:1-14

Jumala antoi Salomolle ainutlaatuisen viisauden, ettei hänen vertaistaan ollut ennen, eikä tullut hänen jälkeensä. Saarnaajan kirja on Salomon tutkittua viisautta. Hän kertoo panneensa sydämensä viisaudella tutkimaan ja miettimään elämän asioita. Salomo ei ollut pelkästään saamansa viisauden varassa, vaan hänen luottamuksensa oli Jumalassa.

12 Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.
13 Ja minä käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu... 
16 ...Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa.
17 Ja minä käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja minä tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelemista.
Saarn. 1:12-13, 16-17

Saarnaajan kirja ei ole kevyttä sanailua, vaan maailman viisaimman, kaiken kokeneen ja turhautuneen miehen elämän ehtoonpuolen punnittua puhetta. Salomo ymmärsi käyttäneensä elämänsä ulkoisen asioiden tavoiteluun, hän etsi tyydytystä maailman nautinnoista. Hän oli tuntenut totuuden, mutta siitä huolimatta hän antautui elämään omien himojensa ohjaamana. Kuullostaako tutulta?

1 Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
2 Naurusta minä sanoin: "Mieletöntä!" ja ilosta: "Mitä se toimittaa?"
3 Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä - kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta - ja noudattaa tyhmyyttä, kunnes saisin nähdä, mikä olisi ihmislapsille hyvä, heidän tehdäksensä sitä taivaan alla lyhyinä elämänsä päivinä.
4 Minä tein suuria töitä: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.
5 Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita.
6 Minä tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niistä metsiköitä, joissa puita kasvoi.
7 Minä ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneitäkin minulla oli; myös oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemmän kuin kenelläkään niistä, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.
8 Minä kokosin itselleni myöskin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.
9 Minä tulin suureksi ja yhä suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.
10 Enkä minä pidättänyt silmiäni mistään, mitä ne pyysivät, enkä kieltänyt sydämeltäni mitään iloa, sillä minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni. (33)
11 Mutta kuin minä katsoin kaikkia töitäni, jotka käteni tehneet olivat, ja vaivaa, jolla minä itseni vaivannut olin: ja katso, se oli kaikki turhuus ja hengen vaiva, ja auringon alla ei ole mitään muuta.(biblia)
Saarn. 2:1-11

Myös kansa eli mukavasti.

20 Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; he söivät ja joivat ja olivat iloisia.
21 Ja Salomo hallitsi kaikkia valtakuntia Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti. He toivat lahjoja ja palvelivat Salomoa, niin kauan kuin hän eli.
22 Ja Salomon jokapäiväinen muona oli: kolmekymmentä koor-mittaa lestyjä jauhoja ja kuusikymmentä koor-mittaa muita jauhoja,
23 kymmenen syöttöraavasta, kaksikymmentä laitumella käyvää raavasta ja sata lammasta; näitten lisäksi peuroja, gaselleja, metsäkauriita ja syötettyjä hanhia...
1Kun. 4:20-23

Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
Saarn. 10:19

26 ...Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta.
27 Ja maaherrat hankkivat, kukin kuukautenaan, elintarpeet kuningas Salomolle ja kaikille, joilla oli pääsy kuningas Salomon pöytään, antamatta minkään puuttua...
29 ...Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla,
30 niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus...
33 ...Hän puhui puista, Libanonin setripuusta alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista.
34 Ja Salomon viisautta tultiin kuulemaan kaikista kansoista, kaikkien maan kuninkaiden luota...
1Kun. 4:26-34

Jumala lisäsi Salomolle rikkautta ja viisautta - hänen viisautensa oli suurempi kuin idän miesten kaikkien egyptiläisten viisaus - mutta hänestä tuli vain nautinnonhaluisempi ja hän hemmotteli itseään, kaikella millä hän tahtoi. Silti Jumala oli vielä hänen kanssaan.

Salomo rakensi Jumalan temppeliä seitsemän vuotta, mutta oman linnaansa rakentamiseen hän käytti aikaa lähes tuplasti, 13 vuotta (1Kun. 6-7).  Liitonarkki tuotiin Herran temppeliin ja Jumalan kirkkaus täytti sen. Jumala oli Salomon kanssa.

1 Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, kuningas Salomon luo Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista...
10 ...Ja kun papit lähtivät pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin,
11 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin....
54 ...Ja kun Salomo oli lakannut rukoilemasta ja anomasta Herralta kaikkea tätä, nousi hän Herran alttarin edestä, jossa hän oli ollut polvillaan kädet ojennettuina taivasta kohti,
55 astui esille ja siunasi koko Israelin seurakunnan...
1. Kun. 8

Rakennustöiden päätyttyä Jumala ilmestyi Salomolle toisen kerran.

3 ...Ja Herra sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.
4 Ja JOS sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
5 niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti...
1Kun. 9:3-5

Salomo oli tunnettu naisistaan. Kaiken rotuisia vaimoja pakanakansoista. Salomo teki juuri päinvastoin, kuin mitä Jumala oli käskenyt tehdä. Vaikka Salomo oli hankkinut itselleen kaiken, mitä ikinä tahtoi, hänen sydämessään oli kuitenkin tyhjiö, jota ei rikkaus, valta eivätkä naiset kyenneet täyttämään. Vaimot taivuttivat hänen sydämensä epäjumaliin.

1 Mutta kuningas Salomolla oli paitsi faraon tytärtä monta muuta muukalaista vaimoa, joita hän rakasti: mooabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, siidonilaisia ja heettiläisiä,
2 niiden kansain naisia, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Älkää yhtykö heihin, älköötkä hekään yhtykö teihin; he varmasti taivuttavat teidän sydämenne seuraamaan heidän jumaliansa". Näihin Salomo kiintyi rakkaudella.
3 Hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista puolisoa ja kolmesataa sivuvaimoa; ja hänen vaimonsa taivuttivat hänen sydämensä.
4 Ja kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut...
6 ..Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niinkuin hänen isänsä Daavid...
8 ..hän teki kaikkien muukalaisten vaimojen mieliksi, jotka suitsuttivat ja uhrasivat jumalilleen.
Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle
10 ja nimenomaan kieltänyt häntä seuraamasta muita jumalia, ja koska hän ei ollut noudattanut Herran kieltoa.
1. Kun. 11:1-10

Salomolle tuotiin valtavat määrät maailman rikkauksia.

14 Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa...
16 ...Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa...
18 ...Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla...
21 ...Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.
22 Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
23 Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.
1. Kun. 10:14-23

666 talenttia kultaa. Se on pedon luku ja ihmisen luku. Lihallinen ihminen on peto. Salomo päällysti kaiken kullalla ja hänen ruoka- ja juoma-astiansa olivat puhdasta kultaa. Kultaa tuotiin hänelle niin paljon, että hän teetti siitä jopa kilpiä. Ylpeydessään hän teetti itselleen norsunluisen valtaistuimen ja päällysti senkin kullalla. Tarsiin-laivat toivat ylellisyystavaraa ja apinoita huvitukseksi.

Jeesuksen sanat Salomon loistosta voisivat olla: "turhuuksien turhuus".

28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Matt. 6:28-30

Pelkkää katoavaa maailmaa, ruohoa, joka uuniin heitetään, josta ei jää mitään jäljelle. Jeesus ei omistanut maailmasta mitään ja Paavalikin piti kaiken roskana Jeesuksen Messiaan tuntemisen rinnalla.

Kuitenkin kaikesta hankkitusta omaisuudesta on luovuttava kuoleman päivänä. Kuka sen perii ja hallitseeko hän sitä viisaasti vai heitteleekö tyhmyydessään kaiken taivaan tuuliin.

18 Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.
19 Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.
20 Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla....
24 ...Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
Saarn. 2:18-24

15 Ja minä ylistin iloa; koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.
16 Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja katsomaan työtä, jota tehdään maan päällä saamatta untakaan silmiin päivällä tai yöllä,
17 niin minä tulin näkemään kaikista Jumalan teoista, että ihminen ei voi käsittää sitä, mitä tapahtuu auringon alla; sillä ihminen saa kyllä nähdä vaivaa etsiessään, mutta ei hän käsitä. Ja jos viisas luuleekin tietävänsä, ei hän kuitenkaan voi käsittää.
Saarn. 8:15-17

3 Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!...

Kaikilla on sama kohtalo; elämä maan päällä päättyy kuolemaan. 

4 ...Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa (sakar) palkkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.

sakar 7939 (28) - palkka
1) hire, wages
1a) wages
1b) reward, pay
1c) fare, fee, passage-money

but the dead know not any thing, neither have they any more a reward; for the memory of them is forgotten. (KJV)

Siis: "Kuolleet eivät tiedä mitään eikä heillä ole enää palkkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu".

6 ...Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.

Jumala antaa meille ruoan nautittavaksi kiitollisuudella. Syöminen ja juominen ovat elämän iloja, varsinkin yhdessä jakaen. Mässäys eli hillittömyys, kohtuuttomuus, on synti, joka johtaa lihomiseen.

Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.

Sovinto Jumalan kanssa ja puhdas elämä.

9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
11 Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
12 Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti
Saarn.9:1-12

Kaikki tulee Jumalan kädestä. Me emme tiedä päiviemme mittaa.

12 Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.13 Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Saarn. 3:9-13

Salomo kiteytti onnellisuuden tyytyväisyydeksi, elää yksinkertaista elämää Jumalan yhteydessä ja "nauttia ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan." (1Tim. 4:3). Sillä on selvä ero Sodoman syntiin, joka oli "huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys", sillä he eivät kunnioittaneet Jumalaa eivätkä antaneet Hänelle kiitosta kaikesta hyvästä.

Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle:

Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
1Tim. 6:6

Ilo Herrassa - Herran ilo meissä - on iloitsemista Jumalan huolenpidossa, siis sisäpuolella,  ja tyytymistä siihen, mitä hän antaa, sillä kaikki, mitä meille tulee - tai on tulematta - tulee Jumalan kädestä. Ilo on heittäytymistä ja lujaa luottamusta Jumalan isälliseen huolenpitoon, Jumalan lapseutta. Hinta, jonka siitä maksamme, on kuuliaisuus, kuten lapsi Isälleen. Jumala kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat Häntä (1Sam. 2:30). Rakkaus Jumalaan on siinä, että pidämme Hänen käskynsä (1.Joh. 5:3).

Salomo puhui omasta kokemuksestaan. Kaikki oli hänen saatavillaan, mutta hän ei saanut maailman nautinnoista tyydytystä sydämeensä. Hän toteaa yhä uudestaan ja uudestaan; "Turhuuksien turhuus", pelkkää tyhjyyttä ja tuulen tavoittelua.

13 Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.
14 Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.
15 Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.
16 Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.
Saarn. 4:13-16

Saarnaajan kertoo kirjassaan omista vääristä valinnoistaan ja tekemistään huomioista ihmisluonnon perimmäisestä raadollisuudesta. Oliko Saarnaaja katkeroitunut? Minun mielestäni ei, vaan nöyrtynyt. Hän ei valita, vaan ennemminkin toteaa rehellisesti sen, mitä näkee ja ymmärtää katsoessaan elämäänsä taaksepäin. Saiko Salomo vielä armon Jumalan silmissä? Saarnaaja päättää saarnansa:

1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin-
3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
5 myös peljätään mäkiä, ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja heinäsirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla-
6 ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy ja vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.
7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!...

Hopealanka katkeaa. Ihmisen elämä ei ollut eläimen elämää pysyvämpi, jos hän ei eläessään saanut kiinni Jumalan tarjoamasta iankaikkisesta elämästä. Ohikiitävä hetki tyhjyydestä tyhjyyteen.

9 ...Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.
10 Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja, oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.
11 Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.
12 Ja vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.
13 Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
14 Sillä Jumala tuo KAIKKI TEOT TUOMIOLLE, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa. 
Saarn. 12

Jumalan poika, Jeesus, on AINOA välimies ihmisen ja Jumalan välillä. Jeesus on ainoa tie totuuteen. Tee parannus, rukoile anteeksiantamusta ja sovitusta synneillesi. Jos teet sen kokosydämisesti, Jumala uudestisynnyttää sinut ja antaa sinulle uuden sydämen ja iankaikkisen elämän toison, jota kohti on turvallista vaeltaa Jeesuksen askelissa.

Ainoastaan vanhurskaat perivät iankaikkisen elämän ja luvatun Uuden Maan, jossa ei enää ole syntiä. Sitä me uskossa odotamme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti