The nature of God
Jeff A. Benner
Moderni länsimainen näkemys Jumalasta jättää huomiotta heprealaisen tasapainon käsitteen, joka on olennainen osa muinaisten heprealaisten näkökulman siitä, kuka Jumala on.
Elohimin maskuliininen ja feminiininen luonto
Nykykulttuurissamme meillä on tapana nähdä Jumala maskuliinisin termein ja mielikuvin. Vaikkakin sana Elohim (#430) - yksikön substantiivin, elo’ah (#433) monikkomuoto - on maskuliinisubstantiivi, sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että Elohim on monikossa tai edes maskuliininen. Tämän havainnollistamiseksi huomaa, että sanaa Elohim käytetään naispuolisesta jumalattaresta seuraavassa jakeessa.
Niin Salomo lähti seuraamaan Astartea, siidonilaisten jumalatarta (elohiym), ja Milkomia, ammonilais-iljetystä.
1Kun 11:5
For Solomon went after Ash’toreth the goddess [Elohim] of the Sido’nians.
1Ki 11:5, RSV
1Moos 1. saamme ensimmäisen vilauksen Elohimin luonnon sukupuolesta.
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1Moos 1:27
So God created man in his own image, in the image of God created he him; male and female created he them.
Genesis 1:27, KJV
Tässä jakeessa kerrotaan, että Elohim loi ihmiset kuvakseen, ja määritteli sen jälkeen tämän kuvan mieheksi ja naiseksi. Tästä voimme päätellä, että Jumalan ominaisuudet ovat sekä maskuliinisia, että feminiinisiä. Voimme siten olettaa, että hän asetti maskuliiniset ominaisuutensa mieheen ja feminiiniset ominaisuutensa naiseen, ja kun mies ja nainen yhdistyvät ja tulevat yhdeksi (1Moos 2:24), heistä tulee yhdessä Elohimin kuva.
Toinen viittaus Jumalan maskuliiniseen ja feminiiniseen olemukseen löytyy seuraavista kohdista.
Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas. Sela.
Ps 24:10
Who is this King of glory? The LORD of hosts, he is the King of glory.
Psalms 24:10, KJV
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.
Ps 41:13
Blessed be the LORD God of Israel from everlasting, and to everlasting.
Psalms 41:13, KJV
Ensimmäisessä jakeessa on ilmaus LORD of hosts (Herra Sebaot), joka on hepreaksi Yahweh Tseva'ot. Sana tseva'ot on monikko sanasta tsava (#6635), substantiivin feminiini tarkoittaa force (voima). Kun kaksi substantiivia on asetettu yhteen, ne ovat rakennetilassa (construct state), joten se käännetään Yahweh of the forces (voimien Jahve).
Toisessa jakeessa on ilmaus LORD God (Herra Jumala), joka on hepreaksi Yahweh Elohim. Sana Elohim tarkoittaa one[s] of power and authority (valta ja auktoriteetti) tai yksinkertaisesti powers (valtuudet). Tämäkin ilmaisu koostuu kahdesta substantiivista, jotka yhdessä muodostavat käsitteen, joka tulisi kääntää Yahweh of the powers (valtuuksien Jahve). Huomautan tässä, että ilmaisu LORD God (Herra Jumala) ei jätä huomiotta ainoastaan heprealaista sanaa Yahweh, joka ei tarkoita lord (herra), vaan (jättää huomiotta) myös ilmaisun rakenteellisen luonteen. Heprean kieliopissa kaksi yhteenliitettyä substantiivia muodostavat aina rakenteen, joka tavallisesti tunnistetaan englannin kielessä sanalla "of". Tietääkseni missään muualla Raamatussa ei ole kahta substantiivia, joita ei ole käännetty tässä rakennetilassa.
Huomaa, että kaksi ilmaisua Yahweh Tseva’ot ja Yahweh Elohim ovat synonyymejä, joista toinen käyttää feminiininmonikkoa, sanaa, joka tarkoittaa forces (voimat), ja toinen maskuliininmonikkoa, sanaa, joka tarkoittaa powers (valtuudet).
Huomaa myös, että Yahweh ei ole se tseva’ot, vaan osa sitä. Yahweh on osa forces (voimia), jonka vuoksi sen käännös on LORD of hosts (sotajoukkojen Jahve, suom. Herra Sebaot). Samalla tavalla Yahweh ei ole Elohim, vaan osa sitä, osa powers (valtuudet). Mutta huomaa, että vaikka kääntäjät käyttävät johdonmukaisesti Yahweh Tseva'ot (sotajoukkojen Jahve), he eivät koskaan käytä LORD of powers (valtuuksien Herra) ilmaisusta Yahweh Elohim.
Ajatus yhdestä miespuolisesta jumalasta on ainutlaatuinen nykyaikanamme. Kaikissa muinaisissa kulttuureissa Elohim oli mies ja nainen. Egyptissä se oli Osiris (maskuliini) ja Isis (feminiininen). Kanaanissa se oli El ja Elat (tunnetaan myös nimellä Asherah). Kreikkalaisille se oli Zeus ja Hera, roomalaisille Jupiter ja Juno, saksalaisille Odin ja Frigg. En väitä, että Raamatun Elohimit olisivat jumala ja jumalatar, vaan että Elohimin ominaisuudet ovat sekä maskuliinisia, että feminiinisiä.
Elohimin positiivinen ja negatiivinen luonto
Kun puhun Elohimin positiivisesta ja negatiivisesta luonteesta, en tarkoita "moraalista" positiivista ja negatiivista, vaan positiiviset ja negatiiviset forces (voimat), aivan kuten magneetin kaksi napaa tai atomin voimat; protonit (positiiviset) ja elektronit (negatiiviset). Jumala on positiivisen ja negatiivisen täydellinen tasapaino: hyvä ja paha, valkeus ja pimeys, suuri ja pieni, rakentaa ja murskata, äänekäs ja hiljainen, kaukana ja lähellä, yksi ja monta, mies ja nainen jne.
Tämä tasapainon käsite on käytännöllisesti katsoen tuntematon länsimaisessa filosofiassamme, mutta se on hyvin tärkeä muinaisessa israelilaisten ja muiden muinaisten kansojen filosofiassa. Tästä muinaisesta näkökulmasta katsottuna tasapaino on järjestys ja mikä tahansa epätasapainoisuus on kaaosta. Seuraavissa kahdessa jakeessa näemme tämän positiivisen ja negatiivisen tasapainon Elohimin toiminnassa.
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
1Moos 1:1
In the beginning Elohim created the heavens and the earth.
Genesis 1:1, LT
katso, minä hävitän heidät ynnä maan.
1Moos 6:13
I (Elohim) will destroy all [flesh] with the earth.
Genesis 6:13, LT
Ensimmäisessä jakeessa näemme Elohimin luomassa (positiivinen) maailman, mutta toisessa jakeessa näemme hänen tuhoavan (negatiivinen) sen.
Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.
1Moos 1:3
And Elohim said, Let there be light, and there was light.
Genesis 1:3, LT
Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses lähestyi pimeyttä, jossa Jumala oli.
2Moos 20:21
And Moses drew near to the thick darkness where Elohim was.
Exodus 20:21, LT
Näissä kahdessa jakeessa näemme Elohimin yhdistettynä valkeuteen (positiivinen) ja pimeyteen (negatiivinen). On mielenkiintoista huomata, että juutalaiset ja kristityt yhdistävät Elohimin aina valkeuteen ja Saatanan pimeyteen. Kuitenkin melkein joka kerta kun Elohim ilmestyy israelilaisille, hän on pimeydessä.
1Moos 1:4 luemme, että "Elohim erotti valkeuden pimeydestä". Sana valkeus on feminiininen, kun taas sana pimeys on maskuliininen. Tämä jae ei koske vain valkeuden ja pimeyden tasapainoa, vaan myös maskuliinisuuden ja feminiinisyyden tasapainoa.
Kahdessa seuraavassa jakeessa näemme kaksi vastakkaista Jahven ominaisuutta, armo (positiivinen) ja kuluttava tuli (negatiivinen).
Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli
5Moos 4:24
Yahweh your Elohim is a consuming fire.
Deuteronomy 4:24, LT
Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala.
5Moos 4:31
Yahweh your Elohim is a merciful El.
Deuteronomy 4:31, LT
1Moos 1:26 huomaamme, että Elohimin kuva on mies (positiivinen) ja nainen (negatiivinen). 1Moos 3:5 ja 3:22 näemme, että Elohim on hyvä (positiivinen) ja paha (negatiivinen). Joosua 23:15 luemme, että Jahve tekee hyvää (positiivinen) ja pahaa (negatiivinen). 5Moos 30:1 Jahve siunaa (positiivinen) ja kiroaa (negatiivinen). Jesaja 45:7 kertoo, että Jumala tekee rauhan (positiivinen) ja pahuuden (negatiivinen).
Alla on yksi selvimmistä kohdista koko Raamatussa, joka osoittaa tämän antiikin filosofian positiivisen ja negatiivisen näkökulman.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Saarn 3:1-8
2 a time to be born, and a time to die; a time to plant, and a time to pluck up that which is planted;
3 a time to kill, and a time to heal; a time to break down, and a time to build up;
4 a time to weep, and a time to laugh; a time to mourn, and a time to dance;
5 a time to cast away stones, and a time to gather stones together; a time to embrace, and a time to refrain from embracing;
6 a time to seek, and a time to lose; a time to keep, and a time to cast away;
7 a time to rend, and a time to sew; a time to keep silence, and a time to speak;
8 a time to love, and a time to hate; a time for war, and a time for peace.
Ecclesiastes 3:1-8, ASV
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti