Kirkollinen pääsiäinen ei ole raamatullinen, vaan se on Rooman kirkon asettama. Sen pohjana on muinaiset pakanatraditiot, joille on annettu "kristillinen" merkitys. Katolinen kirkko on buukannut pääsiäiseen paljon muistettavia merkkipäiviä ja se aloitetaan kirkkokunnasta riippuen 1-3 viikon mittaisella karnevaalilla ennen 40 päivän paastoa, jonka kirkko on asettanut edeltämään pääsiäistä.
Paastonaikaa edeltävät sunnuntait:
3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima)
2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima)
Laskiaissunnuntai (Esto mihi)
Paastonaika:
Tuhkakeskiviikko
1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)
2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere)
3. paastonajan sunnuntai (Oculi)
4. paastonajan sunnuntai (Laetare)
5. paastonajan sunnuntai (Judica)
Palmusunnuntai
Hiljaisen viikon maanantai
Hiljaisen viikon tiistai
Hiljaisen viikon keskiviikko
Kiirastorstai
Pitkäperjantai
Hiljainen lauantai
Kun Luther naulasi teesinsä katolista kirkkoa vastaan Wittenbergin kirkon oveen v. 1517, teki hän sen katolisena merkkipäivänä, Pyhäinmiesten päivänä, jolloin hän tiesi, että kirkkoon tulisi paljon ihmisiä. Hän nousi katolista kirkkoa vastaan ja julisti, että anekaupoilla ja omilla teoillaan ihminen ei tule Jumalan edessä vanhurskaaksi. Reformaatio puhdisti kirkkoa katolisista riiteistä ja syntyi myös Luterilainen kirkko. Nyt luterilaisessa kirkossa kaivetaan kertaalleen poistettuja noituuksia uudelleen esiin ja niitä esitellään "alkukirkon käytänteinä", jollaisina aarteina niitä myös vaalitaan.
RAAMATTU EI PUHU PÄÄSIÄISPAASTOSTA MITÄÄN
Pääsiäisen paastonaika on puhtaasti pakanallinen traditio. Tässä mennään merkilliseen lainalaisuuteen noudattamaan isien turhia perinnäissääntöjä, heikkoja ja köyhiä alkeisvoimia.
***
8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.
9 Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.
Gal. 4:8-11
***
Hislop kirjoittaa:
"Alun perin kristillistä pääsiäistä vietettiin samaan aikaan kuin juutalaisten pääsiäistä, jolloin Kristus ristiinnaulittiin. Tuo juhla ei ollut pakanallinen eikä sitä edeltänyt paasto. Marseillelainen munkki Cassianus kirjoitti 400-luvulla ja vertasi alkuseurakuntaa oman aikansa kirkkoon: "Neljänkymmenen päivän pituista paastoa ei ollut olemassakaan niin kauan kuin alkuseurakunta säilytti täydellisyytensä ja koskemattomuutensa".
***
LASKIAINEN
Suomenkielen sanan "laskiainen" alkuperäinen merkitys lienee "paastoon laskeutuminen" tai "paastopäivien laskeminen". Uskonpuhdistuksen myötä myös pääsiäispaasto jäi joksikin aikaa pois, mutta monet uskomukset ja kiellot ovat pysyneet kansan mielissä.
Katolista pääsiäispaastoa edeltävää karnevaalia (laskiainen) vietetään ympäri maailman ja tunnetuin niistä lienee Rion sambakarnevaali, jossa katoliset, lähes alastomat naiset esiintyvät höyhenissä ja kimalteissa. Katolisissa maissa juhlan nimi on Mardi Gras (rasvatiistai) ja karnevaalin huipennus on 46 päivää ennen kirkon eli Rooman pääsiäistä.
Laskiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai (ort. maitopyhälasku) sekä laskiaistiistai. Erityisesti ortodoksisissa maissa siihen kuuluu myös niiden väliin jäävä maanantai (Clean Monday). Monissa maissa juhla-aikaan sisältyy myös edeltävän viikon torstai, Fat Thursday (rasvatorstai), jolloin kaupallista karnevaalihumua riittää koko viikoksi.
Karnevaalin jälkeen alkavan neljänkymmenen päivän paaston "virallinen" aloituspäivä on laskiaistiistaita seuraava tuhkakeskiviikko (Ash Wednesday).
"Ortodokseille laskiainen merkitsee paaston alkamista. Karjalassa paasto alkoi sunnuntaista. Sitä edelsivät kolme valmistusviikkoa; viikkoa ennen on lihapyhälasku, jolloin liharuoka poistetaan ruokavaliosta ja laskiaissunnuntaina on maitopyhälasku, jolloin vastaavasti maito, voi ja munat poistetaan ruokavaliosta. Paasto jatkui seitsemän viikkoa. Se huipentui piinaviikkoon ja pitkäänperjantaihin."
http://www.luovutettukarjala.fi/perinne/vuotuisperinne/paasiainen.htm
***
RASVAISTA RUOKAA
Laskiaisena on ollut tapana syödä tukevasti liharuokaa, sian sorkilla ja/tai -päällä vahvistettua hernerokkaa ja rasvarieskaa. Mitä rasvaisempaa ruokaa, sen paremmin ajateltiin lehmien lypsävän ja possujen lihovan kuluvana vuotena. Seuraavan kerran lihaa sai syödä vasta pääsiäisenä paaston jälkeen. 1800-luvulla suomalaisten laskiaisherkuksi vakiintui myös Saksasta Ruotsin kautta tullut kermatäytteinen laskiaispulla.
***
KARNEVAALI
Karnevaaliperinteet ovat peräisin pakanajuhlista, kuten muinaisen Rooman Saturnalia-juhlasta, viinin ja juhlien jumalan, Dionysoksen ( Rooman Bacchus) pidoista sekä lähestyvän kevään, hedelmällisyyden ja uuden elämän juhlinnasta. Joulun lähelle ajoittuneessa Saturnalia-juhlassa roolit käännetiin päälaellleen; isännät ja orjat vaihtoivat osia karnevaalin ajaksi. Hulluttelu, naamioituminen ja äänekäs musiikki kuuluvat karnevaaliin.
Sana "karnevaali" tulee sanoista "carne vale" (jäähyväiset lihalle) tai latinan sanoista "carnem levare" (ottaa liha pois). Paastossa luovuttiin mm. lihasta sekä maallisista iloista pääsiäiseen asti. Karnevaalissa on "lupa" mässätä ja irroitella viimeisen kerran ennen pitkää paastoa.
Gay & lesbo-kansalle tällaiset karnevaalit ovat aivan erityistä nannaa ja he järjestävätkin mittavat Mardi Gras-juhlansa mm. Sydneyssa.
Karnevaalikulkueeseen liittyy yleensä myös karnevaalivaunu, "carrus navalis", jossa riehuvaa rooliasuihin pukeutunutta esiintyjäkaartia vedetään pitkin katuja. Penkkariajelussa on myös eräänlainen karnevaalivaunu.
Navigium Isidis (Isiksen laiva) oli antiikin Rooman juhla Isis-jumalattaren kunniaksi ja sitä vietetiin vuosittain 5.3. Rooman valtakunnassa sitä juhlittiin vielä Italiassa ainakin vuoteen 416. Kristityt tukahduttivat juhlan Egyptissä 500-luvulla.
***
KARNEVAALI KREIKASSA
Ortodokseina kreikkalaiset aloittavat Apokries (jäähyväiset lihalle) karnevaalikauden hyvissä ajoin ja juhlivat kolme viikkoa ennen ja paaston aloittamista.
Ensimmäinen viikko aloitetaan avaamalla Triodion, kirja, jossa on ortodoksien nk. Suuren Paaston jumalanpalvelustekstit. Ensimmäinen Triodion nykyisessä muodossaan julkaistiin Venetsiassa vuonna 1522.
Toisella viikolla (Tsiknopempti) grillataan lihaa ja syödään sitä koko viikko. Rasvatorstaina kreikkalaisilla on "Burnt Thursday", joka kuvaa hiillostettua lihaa. Maanantain jälkeen se onkin jo kiellettyä. Kolmas viikko on Juusto-viikko tai valkoinen viikko, jolloin kansa syö maitotuotteita ja munia. Naiset eivät pese hiuksiaan juustoviikon aikana, etteivät ne muuttuisi valkoisiksi.
Karnevaalihumu kestää kolme viikkoa alkaen ja päättyen sunnuntaina. Laskiaisviikon maanantai on ensimmäinen "puhdas" päivä. Puhdas maanantai on Kreikassa vapaapäivä ja heillä on silloin tapana lennättää leijoja.
***
VENÄJÄ
Venäjän kielisten keskuudessa juhla on nimeltään Maslenitsa (voiviikko). Sunnuntaista sunnutaihin kestävässä Maslenitsa-juhlassa remutaan ja syödään blinejä. Jokaiselle päivälle on omat erityiset riittinsä. Juhlan viimeisenä päivänä pyydetään toisiltaan anteeksi ja poltetaan talvea symboloiva olkinen Maslenitsa-nukke.
Muinaiset slaavit uskoivat, että vuodenaikojen vaihtelu oli hedelmällisyyden ja kevään jumalan, Jarilon, taistelua kylmyyden ja pimeyden pahaa henkeä vastaan. Ihmiset uskoivat, että he voivat auttaa Jariloa tuomaan kevään. Pyöreä, rasvainen ja kuuma blini symboloi aurinkoa ja kansa uskoi, että syömällä blinejä he saavat auringon voimaa, valoa ja lämpöä. Ensimmäinen blini laitettiin ikkunalle uhrina esivanhempien hengille. Laskiaisviikon viimeisenä päivänä blinejä poltettiin kokoissa uhrina jumalille.
http://russiapedia.rt.com/of-russian-origin/maslenitsa/
***
FAT THURSDAY (rasvatorstai)
Päivä, joka on omistettu syömiselle. Silloin mässätään kakkuja, leivoksia ja kaikkea sellaista, mikä paastoaikaan ei kuulu. Nurinkurista on, että se on juhlaa ennen edessä olevaa paastoa, jota ei käytännössä oikeasti edes toteuteta, mutta jota ei myöskään Raamattu tunne eikä velvoita.
Saksankielisissä maissa Fetter Donnerstag, Espanjassa Jueves Lardero, Puolassa Tłusty czwartek, Unkarissa torkos csütörtök, Italiassa Giovedì Grasso
Saksassa järjestetäään rasvatorstaina naisten karnevaali, Weiberfastnacht (lyylipaaston yö?), joka alkaa klo 11:11.
***
LASKIAISSUNNUNTAI
Ortodoksikirkossa laskiaissunnuntai on nimellä Sovintosunnuntai (maitopyhälasku), ja silloin kaikki pyytävät toisiltaan anteeksi. Jo ennen sovintosunnuntaita ortodoksit ovat on asteittain luopuneet ensin liharuuista ja nyt maitoruuista. Varsinainen paasto alkaa heillä seuraavana päivänä, siis maanantaina.
***
CLEAN MONDAY (puhdas maanantai)
Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä päivä on nimeltään Rosenmontag.
Ortodokseille puhdas maanantai symboloi sovintosunnutain synninpäästön jälkeistä tilaa, jolloin voi astua 'puhtaana' Suureen Paastoon. Itäisessä ortodoksikalenterissa on Clean Monday (puhdas maanantai) jonka jälkeen seuraa puhdas tiistai, puhdas keskiviikko jne.
Hall Monday, Nickanan Night
Jack o' Lent on "syntipukki", olkinukke, joka kivitettiin ja poltettiin Tuhkakeskiviikkona. Sen poltetut jäänteet pidettiin esillä palmusunnuntaihin asti. Jack o' Lent symboloi talvea ja sen polttaminen valmistaa tien kevään jumalan uudestisyntymälle.
http://www.cornishculture.co.uk/nick.htm
https://traditionalcustomsandceremonies.wordpress.com/2014/03/31/custom-demised-jack-o-lent/
***
LASKIAISTIISTAI
MARDI GRAS - SHROVE TUESDAY - PANCAKE DAY
Shrove Tuesday (Pancake-day),
"Mardi Gras", rasvatiistai nimitys viittasi aikaan ennen uskonpuhdistusta, jolloin oli tapana ahmia mahdollisimman rasvaisia ruokia ennen paastoviikkoja. Laskiaistiistai tunnetaan eri puolilla maailmaa myös "pannukakku-päivänä". Siis lätty, joka on pyöreä kuin aurinko.
Brittein saarilla, Australiassa ja Kanadassa Shrove Tuesday tunnetaan myös nimellä Pancake-day.
Katolisissa ja protestanttisissa maissa Fat tuesday;Mardi Gras (rasva tiistai), Italiassa Martedì Grasso. Saksankielisissä Fastnachtsdienstag, Fetter Dienstag, Ruotsissa Fettisdagen
Sana "shrove" tarkoittaa synninpäästöä ripin ja katumusharjoituksen kautta. Se on katolisten, lutereilaisten, anglikaanien ja metodistien itsetutkiselun päivä. Laskiaistiistai siis tarkoittaa synninpäästöä ennen paaston alkamista ja tämä rippitiistai on myös karnevaalikauden päätös.
http://en.wikipedia.org/wiki/Shrove_Tuesday
***
TUHKAKESKIVIIKKO
Idän kirkoissa ei ole tuhkakeskiviikkoa, koska heidän paastonsa on alkanut jo sunnuntaina.
Ash Wednesday, Aschermittwoch
Tuhkakeskiviikkoa vietetään läntisessä kristillisyydessä; katoliset, luterilaiset, metodistit, anglikaanit ja presbyteerit. Reformaatiossa POISTETUT katoliset riitit otetaan takaisin kirkkoihin, sillä nämä ovat palaamassa katoliseen "Äiti-kirkkoon". Lutherin työ on valumassa hukkaan.
"Suomessakin päivää sanottiin j o k e s k i a j a l l a tuhkakeskiviikoksi tai tuhkan ja säkin päiväksi (dies cineris, dies cinerum et cilicii). Myöhemmin nimitys u n o h t u i , mutta on viime aikoina tullut uudelleen käyttöön."
http://evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20150218
"Tuhkakeskiviikko (dies cinerum) on läntisen kristikunnan kirkkovuodessa juhla, joka aloittaa pääsiäistä edeltävän 40 päivän paastonajan ... Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä lännen kirkossa 1000-luvulla alkaneesta tavasta sirotella paastonajan aluksi ylleen tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi....
Nykyään katolisessa kirkossa diakoni tai pappi piirtää tavallisimmin tuhkan ja öljyn tai veden seoksella ristin katumuksentekijän otsaan lausuen samalla sanat: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”. . . . Luterilaisuudessa tuhkakeskiviikon viettäminen käytännössä lakkasi uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla tapa on uudestaan alkanut elpyä...."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuhkakeskiviikko
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2014-02-26/tuhkalla-merkitty
http://en.wikipedia.org/wiki/Ash_Wednesday
***
http://arvioikaa.com/2B12.html
http://www.xn--juhlapyht-22a.fi/laskiainen
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-laskiaisen-vietto-on-saanut-alkunsa-ja-miksi-sita-vietetaan
http://www.tunturisusi.com/laskiainen/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti