Kun tänä aamuna heräsin, oli mielessäni sanat "totuutta noudattaen".
Ja hän antoi muutamat apostoleiksi,
toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja
opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön,
Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen
uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen
täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka
ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten
arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, TOTUUTTA NOUDATTAEN rakkaudessa,
kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko
ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla,
kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin
osalla on.
Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan
elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen
tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden
valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. Mutta
näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan, jos muutoin olette
hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on
Jeesuksessa: että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
Ef. 4:11-24
Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. 1Joh 1:5-6
maanantai 24. joulukuuta 2012
Totuutta noudattaen
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Ylpeys ja ennakkoasenteet
Sillä aika tulee, jolloin he eivät
kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä
haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja
kääntyvät taruihin.
2 Tim 4:3-4
Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli
taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me
olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Gal 1:8
Ylpeys ja ennakkoluulo-asenteet ovat ihmisen kaksi suurta ongelmaa. Ylpeys oli maailman ensimmäinen synti, johon lankesi ensin Lucifer, hänen jälkeensä Aadam ja Eeva, heidän jälkeensä joka ainoa ihminen. Ylpeys asuu ihmisessä. Ylpeä ihminen luottaa itseensä ja omaan arviointikykyynsä enemmän kuin Jumalaan ja Raamatun kirjoituksiin.
Jumala vihaa ylpeyttä.
Sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät. Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
2. Sam. 22:28-29
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Sananl. 14:12, 16:25
Apostolien teoissa kerrotaan, miten apostoli Paavali kohtasi juutalaisten raamatunselittäjien ylpeyden ja ennakkoluulon. Paavalin aloitti työnsä uudessa kaupungissa juutalaisten synagoogasta.
Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".
Apt 17:1-3
Synagoogissa juutalaiset tunsivat kirjoitukset ja tämä oli se lähtökohta, josta Paavali aloitti Kristuksen evankeliumin saarnaamisen.
Mutta juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen. Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet, ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan". Kun kansa ja hallitusmiehet tämän kuulivat, tulivat he levottomiksi.
Apt 17:5-8
He hylkäsivät Paavalin opetuksen oman ylpeytensä ja ennakkoasenteidensa vuoksi. He olivat jo etukäteen päättäneet mitä uskovat. Heillä oli omat ennakkoasenteensa Messiaasta ja Hänen tulemuksestaan, eikä heidän ylpeytensä antanut myöten tutkia asiaa uudelleen Raamatusta.
Mekin voimme ylpeyden ja ennakkoasenteiden vuoksi olla sokeita monien asioiden suhteen. Meillä on ennakkoasenne ja luotamme perinteiseen tulkintaan, emmekä silloin suostu ottamaan vastaan mitään siitä poikkeavaa. Oma ylpeytemme estää meitä uudelleenarvioimasta 'kiveenhakattuja' traditioita.
Onko meillä todellakin röyhkeyttä käyttäytyä niin, kuin meillä olisi 100% virheetön Raamatun tulkinta? Meidän täytyy jatkuvasti muistuttaa itseämme berealaisista, jotka
... olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
Apt. 17:11
Tessalonikan juutalaiset olivat täynnä ylpeyttä, koska heillä oli juutalainen tausta ja perintö, joka oli sokaissut heidät niin, etteivät he kyenneet vastanottamaan mitään heidän traditioistaan poikkeavaa.
Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet.
Mark 7:13
Tämä ei ainoastaan sulkenut heidän mieltänsä Raamatun oikealta tulkinnalta, vaan myös sai heidät tekemään kaikkensa estääkseen muitakin vastaanottamasta Paavalin opetuksia.
Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa.
Apt. 17:13
Meidän ei pidä elää ylpeyden ja ennakkoasenteiden kahleissa. Ainoa tapa päästä niiistä vapaaksi on Berean juutalaisten asenne: rehellinen ja ennakkoasenteeton Raamatun tutkistelu. Sitä mukaan kuin saamme lisää ymmärrystä, tulee meidän myös ojentautua sen mukaisesti, eikä jäädä polkemaan vanhojen traditioiden ja uskomusten kaviouraa.
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Room. 12:2
Ylpeys ja ennakkoasenteet vaikuttavat Raamatun tulkintaan silloin, kun päätämme uskoa omaa lihaamme miellyttävää tulkintaa. Se on helpompi ja kivuttomampi, mutta valitettavasti "mukava" tulkinta voi olla väärä!
Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
Matt. 15:13
Juurineen repiminen tekee kipeää, mutta se on ainoa tie hengelliseen kasvuun.
Monet haluavat uskoa, että lapsikaste ja kirkon jäsenyys ovat tie taivaaseen, koska traditio opettaa niin. Heidän oma ylpeytensä vastustaa Raamatun totuutta kiivaasti; eiväthän menneet sukupolvet ole voineet olla niin väärässä!
Väärä oppi koko ihmiskunnan pelastuksesta ilman ikuista rangaistusta on yksi esimerkki mukavasta uskomuksesta, joka on juurtunut jumalattomien ihmisten mieliin ennakkoasenteeksi. Jos he ylipäätään uskovat Jumalan olemassaoloon, niin he kuitenkin kieltäytyvät uskomasta sitä, että rakastava Jumala voisi sallia kenenkään joutuvan helvettiin; eiväthän menneet sukupolvet ole voineet olla niin väärässä!
Monille uskoon tulleille on suuri yllätys, että Raamatun mukaan Jumala loi ensimmäisen ihmisen vasta 6000 vuotta sitten. Me emme olekaan miljardien vuosien evoluution tulosta. Ihmisen ylpeys haluaa mieluummin pitää kiinni omasta viisaudestaan, kuin alistua Jumalan auktoriteetin alle; eiväthän menneet sukupolvet ole voineet olla niin väärässä!
Kyllä he ovat olleet väärässä.
Hautakynttilä
Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa
Luuk. 9:60
Joulutraditiot ovat tulleet Suomeen lähes poikkeuksetta Ruotsin kautta Saksasta. Luterilainen hautakynttilätraditio Suomessa on vielä melko nuori perinne, se alkoi 1920-luvulla, mutta koko kansan tavaksi se tuli vasta sotien jälkeen. Se sai astua ennaltavalmistetulle paikalle, vainajienpalvonnassa käytettyjen uhrilahjojen tilalle. Ortodokseilla uhrilahjat ovat selkeästi vieläkin käytössä, he käyvät jopa syömässä haudoilla (koliva - muistelupuuro). Katoliset ja ortodoksit myös rukoilevat vainajien puolesta säännöllisesti.
Nykyisin hautakynttilöitä pidetään kauniina tapana ja suorastaan velvollisuutena vainajaa kohtaan. Oletko koskaan miettinyt, miksi kuolleille täytyy viedä kynttilä tai kukka tiettyinä kalenteripyhinä, joita Raamattu ei edes tunne? Jeesus ei tällaiseen käytäntöön kehoittanut.
Kyseessä on oikeastaan sama asia kuin katolinen tai ortodoksinen reliikinpalvonta. Ero on vain siinä, että katolisilla ja ortodokseilla reliikki on lippaassa maan pinnan päällä ja kun taas luterilaisilla 'lipas' on kaivettu maahan. Reliikkiä käydään palvelemassa määräpäivinä erilaisin lahjoin ja suitsutuksin.
Traditiossa on kysymys siteestä vainajahenkiin. Suomessa myytävistä kynttilöistä neljäsosa on KUOLLEILLE POLTETTAVIA hautakynttilöitä. Eikö tämä pysäytä miettimään, miksi tällaisia tapoja vaalitaan? Uudestisyntyneiden uskovien pitäisi olla vapaita tyhjistä uskonnollisista traditioista?
Vainajat eivät meidän kynttilöitämme (uhrilahjojamme) tarvitse. Kukkaset ja kynttilät on parempi viedä eläville, jotka voisivat ilahtua huomionosoituksesta.
Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.
Jaak. 1:27
lauantai 22. joulukuuta 2012
Lampaat ja vuohet
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla
puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se
valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta
asti.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te
annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda;
minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte
minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin
vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37 Silloin vanhurskaat vastaavat
hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme
sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo
heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet
yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet
minulle'.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla
puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen
iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen
enkeleillensä.
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet
minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua;
sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44 Silloin hekin vastaavat sanoen:
'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai
alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo:
'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä
yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Matt.25
perjantai 21. joulukuuta 2012
Taivaan 20 kysymystä
1) Oletko tehnyt parannuksen kaikista synneistäsi? Oletko tehnyt parannuksen elämäntavoistasi?
2) Oletko antanut kaikille anteeksi kaikki asiat?
3) Onko oman tahdon elämäsi päättynyt? Annatko Kristuksen hallita elämääsi ja elää sinussa?
4) Oletko täysin täyttänyt Isän tahtoa elämässäsi?
5) Oletko rakastanut Jumalaa yli kaikkien ja kaiken, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi?
6) Oletko tilittänyt joka sentin kymmenyksistäsi? Tiedätkö rahasi
menevän oikealle henkilölle, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla,
täsmälleen miten Jumala sen tahtoo menevän?
7) Oletko kantanut hedelmää, jossa on todistus rakkaudesta, armosta, ilosta, rauhasta, ystävällisyydestä, ja kärsivällisyydestä.
8) Oletko tehnyt kaikki tekosi vapaaehtoisesti sydämesi halusta?
9) Onko Henki saanut johtaa sinun tekemisiäsi joka asiassa?
10) Teetkö sydämessäsi kompromisseja saavuttaksesi jotain?
11) Oletko kunnioittanut vanhempiasi?
12) Oletko pitänyt sapatin?
13) Pidätkö tänään kaikki Herran käskyt, periaatteet, määräykset ja sinulle annetut valtuutukset?
14) Näkyykö sinussa tänään täydellinen ajatusten, kielen ja luonteen hallinta?
15) Rakastatko vai vihaatko elämääsi tänään?
16) Elätkö tänään kasvattaaksesi omaa rikkauttasi vai Jumalan valtakuntaa?
17) Elätkö tänään täydessä kuuliaisuudessa?
18) Oletko tänään antautunut opiskelullesi, urallesi ja perheellesi Kristuksen tuntemisen sijaan?
19) Oletko tänään antautunut kirkastamaan Jeesuksen nimeä yli kaikkien muiden nimien?
20) Onko suussasi tänään todistus Jeesuksesta Kristuksesta?
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Amalekilaiset
Amalekilaiset olivat Iisakin pojan, Jaakobin kaksoisveljen, Eesaun pojan, Elifaan pojan jälkeläisiä.
Mutta Timna oli Elifaan, Eesaun pojan, sivuvaimo, ja hän synnytti Elifaalle Amalekin.
1. Moos. 36:12
amalekilainen - "asukas laaksossa"
Amalekilaiset olivat ensimmäinen kansa, joka julisti sodan Israelille.
Amalekilaiset olivat myös ensimmäinen kansa, jota vastaan Jumala julisti
sodan.
Eikö Eesau ollut Jaakobin veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin; ja minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa erämaan aavikkosusille.
Jos
Edom sanoo: "Me olemme ruhjotut, mutta me rakennamme rauniot jälleen",
niin Herra Sebaot sanoo näin: He rakentakoot, mutta minä revin maahan;
ja heidän nimensä olkoon: "jumalattomuuden maa" ja "kansa, johon Herra on vihastunut iankaikkisesti".
Mal. 1:2-4
Muista, mitä Amalek teki
sinulle matkalla, kun olit lähtenyt Egyptistä, kuinka hän, Jumalaa
pelkäämättä, tuli sinua vastaan tiellä, kun sinä olit väsynyt ja
uuvuksissa, ja eristi sinun yhteydestäsi kaikki heikommat, jotka
kulkivat jälkipäässä. Sentähden, kun Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun
päästä rauhaan kaikista ympärillä olevista vihollisistasi siinä maassa,
jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ottaaksesi sen
omaksesi, niin pyyhi pois Amalekin muisto taivaan alta. Älä tätä unhota.
5. Moos. 25:17-19
Jumala on täynnä armoa ja laupeutta, Hän on sama eilen, tänään ja
iankaikkisesti, mutta kuitenkin Hän vihasi amalekilaisia. Amalekilaiset
edustavat saatanan vihaa Kristusta ja Hänen maanpäällistä seurakuntaansa
kohtaan. Saatanan henki kävi sotaa Israelia vastaan ainoastaan yhdestä
syystä - tuhotakseen Aabrahamin siemenen, jonka kautta hänen oma
tuhoojansa, Jeesus, tulisi ilmestymään.
Sen vuoksi taistelu oli paljon enemmän kuin pelkkää lihaa ja verta
koskeva taistelu; sitä käytiin taivaan ja helvetin välillä. Tästä syystä
Jumalan kansa joutui taisteluun amalekilaisia vastaan kerta toisensa
jälkeen. Amalekilaiset ovat saatanan voima, ja tämä sota on ikuinen
konflikti, joka vallitsee tänäkin päivänä Jumalan omien ja helvetin
valtojen ja voimien välillä.
Sillä meillä ei ole taistelu
verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä
pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden
henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Ef.6:12
Israelin ensimmäinen taistelu amalekilaisia vastaan.
Sitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä. Niin Mooses sanoi Joosualle: "Valitse meille miehiä, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle, Jumalan sauva kädessäni." Ja Joosua teki, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle. Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua, olivat amalekilaiset voitolla. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa, ja hän istui sille, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti. Ja Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta". Ja Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: "Herra on minun lippuni". Ja hän sanoi: "Minä nostan käteni Herran istuinta kohden: Herra sotii amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen".
2. Moos. 17:8-16
Joosua kokosi armeijansa miehistä, joilla ei ollut minkäänlaista taistelukokemusta. He olivat sekalainen epäuskoisten napisijoiden joukko, jotka olivat paimenia ja tiilentekijöitä, eivät sotilaita. Heillä ei ollut aseita, kilpiä tai sotavaunuja. Heidän vastustajillaan sen sijaan oli kaikkea tätä ja lisäksi monen vuoden taistelukoulutus. Israelilla ei näyttänyt olevan paljonkaan mahdollisuuksia.
Tässä on opetus tätä päivää varten: vihollisen hyökätessä suurella voimalla meitä vastaan, Jumala käskee kansaansa; "Menen ja taistele, olipa vastassasi sitten minkälainen armeija tahansa." Voimme joko luottaa Jumala Henkeen, että Hän nostaa lipun meidän puolestamme tai sitten voimme antautua epäuskoon, jättäytyä vihollisen käsiin ja joutua hänen orjikseen.
Mitä teet, huokaatko, annatko vallan epätoivolle ja sanot "Tämä taistelu on minulle liian suuri"? Monet uskovat tekevät näin. He luovuttavat ja ajattelevat, että eivät pysty suoriutumaan ainoastakaan konfliktista. Herra sanoo meille kuitenkin selvästi: "Haluan, että taistelet hyvän uskon taistelun".
Tuomareiden kirjassa Eglon, Mooabin kuningas liittoutui amalekilaisten kanssa
Mutta israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska he tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. Ja tämä kokosi luoksensa ammonilaiset ja amalekilaiset, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin. Ja israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, kahdeksantoista vuotta.
Tuom. 3:12-14
Gideon johti israelilaiset taisteluun amalekilaisia, midianilaisia ja idän miehiä vastaan.
Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle. Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä. Ja hän lähetti sanansaattajia koko Manasseen, niin että heidätkin kutsuttiin koolle seuraamaan häntä; samoin hän lähetti sanansaattajat Asseriin, Sebuloniin ja Naftaliin, ja nämä lähtivät vihollisia vastaan.
Tuom. 6:33-35
Amalekilaiset oli vihittävä tuhon omaksi. Profeetta Samuel sanoi kuningas Saulille:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä. Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
... Ja Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin. Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä. Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi.
1. Sam. 15:2-3,7-9
Ja Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: 'Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun'. Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?"
... Ja Samuel sanoi: "Tuokaa minun eteeni Agag, Amalekin kuningas". Ja Agag tuli iloisesti hänen eteensä; ja Agag sanoi: "Totisesti on katkera kuolema väistynyt pois". Mutta Samuel sanoi: "Niinkuin sinun miekkasi on tehnyt vaimoja lapsettomiksi, niin on myös sinun äitisi tuleva lapsettomaksi ennen muita vaimoja". Ja Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa.
1. Sam. 15:18-19,32-33
Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
1. Sam. 28:17-18
Daavid käski lyömään hengiltä amalekilaisen sanansaattajan, joka kertoi surmanneensa Saulin
Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid, voitettuaan amalekilaiset, oli palannut takaisin ja ollut Siklagissa pari päivää, tuli kolmantena päivänä eräs mies leiristä Saulin luota, vaatteet reväistyinä ja multaa pään päällä. Ja tullessaan Daavidin luo hän heittäytyi maahan ja osoitti kunnioitusta.
Daavid kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi hänelle: "Minä olen päässyt pakoon Israelin leiristä". Niin Daavid sanoi hänelle: "Miten on asiat? Kerro minulle." Hän vastasi: "Väki on paennut taistelusta, paljon väkeä on kaatunut ja kuollut; myöskin Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet". Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka kertoi tämän hänelle: "Mistä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet?"
Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulin sattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, ja sotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä. Hän kääntyi taakseen ja nähdessään minut hän huusi minua; minä vastasin: 'Tässä olen'. Niin hän kysyi minulta: 'Kuka olet?' Minä vastasin hänelle: 'Olen amalekilainen'. Sitten hän sanoi minulle: 'Astu luokseni ja surmaa minut, sillä minä olen kangistumassa, vaikka olenkin vielä täysin hengissä'. Niin minä astuin hänen luoksensa ja surmasin hänet, sillä minä käsitin, ettei hän sortumisensa jälkeen jäisi henkiin. Ja minä otin kruunun, joka oli hänen päässänsä, ja rannerenkaan, joka oli hänen käsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni."
Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin tekivät kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssansa. Ja he pitivät valittajaisia ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Joonatanin tähden ja Herran kansan tähden ja Israelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan. Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle kertonut tämän: "Mistä sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen täällä muukalaisena elävän amalekilaisen miehen poika". Daavid sanoi hänelle: "Kuinka et peljännyt ojentaa kättäsi tuhotaksesi Herran voidellun?" Ja Daavid kutsui yhden palvelijoistaan ja sanoi: "Käy tänne, lyö hänet kuoliaaksi". Ja hän iski hänet kuoliaaksi. 2. Sam. 1:1-15
Esterin kirjan Haaman oli myös amalekilainen.
Näiden tapausten jälkeen kuningas Ahasveros korotti agagilaisen Haamanin, Hammedatan pojan, ylensi hänet ja antoi hänelle ylimmän sijan kaikkien ruhtinasten joukossa, jotka olivat hänen luonansa.
... Ja Haaman sanoi kuningas Ahasverokselle: "On yksi kansa hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden kansojen, he eivät noudata kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä rauhaan.
... Ja juoksijain mukana lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin kirjeet, että oli hävitettävä, tapettava ja tuhottava kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, lapset ja vaimot, samana päivänä, kahdennentoista kuun, se on adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että oli ryöstettävä, mitä heiltä oli saatavana saalista.
Ester 3:9,13
Haamanin suunnitelma oli Jumalan valtaistuinta vastaan, yritys kitkeä pois tuleva Pelastaja, joka tulisi vapauttamaan Jumalan kansan saatanan vallasta. Haaman oli pelkkä työrukkanen, jota saatana käytti toteuttaakseen suunnitelmaansa. Yksikään juutalainen ei menettänyt henkeään, mutta Haaman hirtettiin hirsipuuhun, jonka hän oli teettänyt Mordokaita varten.
torstai 13. joulukuuta 2012
Valinta
"Jos te vaellatte minun
säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja pidätte ne, annan
minä teille sateen ajallansa, niin että maa antaa satonsa ja kedon puut
kantavat hedelmänsä."
3. Moos. 26:3-4
Usko ei ole kerralla vastaanotettava valmistalo-paketti, vaan me kasvamme pelastukseen.
1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
Piet. 2:1-5.
Ymmärryksen tulee lisääntyä loppuun asti. Uskovina me olemme velvollisia jatkuvasti tutkimaan, mikä on Jumalan tahto. Jumala suojaa ainoastaan äskettäin uskoontulleita, jotka voivat olla vilpittömän tietämättömiä. Hän edellyttää meiltä jatkuvaa kasvua ja kiinnostusta Hänen Sanaansa ja tahtoaan kohtaan.
1 Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Room. 12:1-2
6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
7 Älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.
8 Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina
9 -sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä-
10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;
11 Älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
Ef. 5:6-11
Kun olemme jossain asiassa saaneet lukea tai kuulla totuuden, tulee meistä silloin myös vastuullisia sen suhteen Jumalan edessä. Sen jälkeen meillä on vapaus valita, toimimmeko Jumalan tahdon vai oman tahtomme mukaan.
Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
Luuk. 12:53
Oman tahdon valitseminen on ylpeyttä ja yhteisön tahdon valitseminen on lisäksi myös pelkuruutta. Kysymys on silloin tietoisesta valinnasta Jumalan tahtoa vastaan ja Jumalan tahdon halpana pitämisestä. Ihminen tuomitsee silloin itse itsensä. Haluammeko elää totuudessa vai valheessa?
"Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut."
Tit. 3:10-11
Itsevalitun ristin kantaminen on turhaa, samoin kuin maan hedelmistä kootun uhrin tuominen Jumalalle. Se voi näyttää ihmisten silmissä hurskaalta, mutta on Jumalan silmissä saastainen ja kauhistus, vaikka olisikin tehty hyvää tarkoittaen.
Tahdon nyt erityisesti tuoda esiin tulevaa seimenlapsen juhlaa. Jumala ei ole sellaista juhlaa meiltä pyytänyt ja Hän kääntää uskovankin tuoman uhrin yhdessä maailman tuoman uhrin kanssa suoraan riivaajille. Siltikin, vaikka uskovalla olisi vilpittömän hyvä tarkoitus ja hän ajattelisi Jeesusta katsellessaan koristeltua joulukuustaan. Pakanajuhla ei pyhity, vaikka sitä juhlisi uudestisyntynyt uskova.
19 Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotakin, tai että epäjumala on jotakin?
20 Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista.
21 Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä.
22 Vai tahdommeko herättää Herran kiivauden? Emme kaiketi me ole häntä väkevämmät?
1. Kor. 10:19-20
Valhe ei vakuuta. Perinnäissäännöissä roikkuva ja elämällään puolitotuutta julistava uskova on tekopyhä hurskastelija, jolla ei ole todistusvoimaa maailmassa, ja joka vieläpä saattaa koko Kristuksen ruumiin naurunalaiseksi.
Sinä olet Jumalan silmissä velvollinen selvittämään joulun totuuden itsellesi ja tekemään oman valintasi, asetutko totuuden vai valheen puolelle.
Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.
1. Joh. 5:21
http://jaritasanen.com/jari/
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
On aina oleva Karitsan kunnia
ylösnousseen kunniaa.
Ei oo vertaistaan,
ei Herraa kauniimpaa.
On aina oleva
Karitsan kunnia.
Polvistun iloiten,
näin Herraa palvoen.
ylösnousseen kunniaa.
Häntä runneltiin,
meidät sovitettiin.
On aina oleva
Karitsan kunnia.
Polvistun iloiten,
näin Herraa palvoen.
tiistai 11. joulukuuta 2012
Sama mieli ja ihmisen ylpeys
"Mutta minä kehoitan teitä,
veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki
olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia
keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja
sama ajatus. Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla,
veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
Tarkoitan sitä, että
yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä
Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".
Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän
edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?"
1. Kor. 1:10-13
"Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää."
Room. 15:5-6
Yksimielisyys ei synny siitä suvaitsevaisuudesta, että hyväksyisimme toinen toistemme lahkot ja niiden opinkappaleet. Jos näin olisi, joutuisimme mukauttamaan Raamattua, jotta se sopisi jokaisen lahkon opetuksiin. Sen sijaan meidän tulee ojentaa oma vaelluksemme Raamatun mukaan. Ekumenia on hirvittävä valhe.
Totuuden mittapuuna ei voi olla meidän oma ajattelumme. Mikä on totuus ja millä sitä mitataan, jos yksi on yhtä mieltä ja toinen toista mieltä. Totuus ei ole riippuvainen enemmistön mielipiteestä eikä kirkolliskokousten päätöksistä. Ihmismielipiteet vaihtelevat, mutta Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jos olisimme kaikki yhtä mieltä Jeesuksen kanssa, ei kiistoja olisi.
Meillä on Raamattu, kirjoitettu Jumalan Sana, joka on absoluuttinen totuus, edellyttäen, että se on oikein käännetty.
Jokaisen tulisi kammiossaan tutkia omaa elämäänsä Raamatun Sanan valossa ja vihkiä omat epäjumalansa tuhon omiksi ja ojentautua sen mukaan kuin on ymmärrystä saanut.
Olen huomannut, että monet kiivailevat jonkun Raamatun ulkopuolella olevan asian, opin, lahkon tai opillisen auktoriteetin puolesta. Ymmärrettävää on, jos kiivaillaan Raamatun Totuuden puolesta, mutta kun mennään kirjoitusten ulkopuolella oleviin asioihin, on hämmästyttävää, että kiivaus on usein jopa paljon kiihkeämpää ja näiden asioiden vuoksi myös loukkaannutaan syvästi. Kuten Kain hedelmäuhrinsa kanssa.
Kiivailun ja myös ylpeyden aiheita ovat mm:
- kirkolliskokoukset ja kirkkokalenteri juhlineen
- lahkolaisuus, siis eriseuraisuus ja sen traditiot; esimerkiksi luterilaisuus, helluntailaisuus, adventismi... voi olla monelle niin sydämenasia, ettei hän halua kuulla mitään arvostelua rakkaasta instituutiostaan
- kirkkorakennukset, papinpuvut, krusifiksit, ikonit, enkeli-, Jeesus- ja Maria-kuvat
- oppi-isät tai -äidit, esim. Luther, Branham, Ellen White... joiden opit voivat täyttää sydämen
- katekismus, Raamatun ulkopuolinen selitysteos
- lapsikaste, jonka arvostelu herättää valtaisan tunnemyllerryksen, samoin kuin
- joulu
Lutherkin oli yksi merkittävistä tienraivaajista, kiitos Jumalalle, että herätti hänet, mutta tänä päivänä meillä pitäisi olla valoa paljon enemmän. "Ei kaiketi Luther ole ristiinnaulittu teidän edestänne?"
2 Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;
3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4 Kun toinen sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", ja toinen: "Minä olen Apolloksen", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?
5 Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6 Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.
7 Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.
8 Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.
1. Kor. 3:1-8
Haureuden henki on eksyttäväinen ja varsinkin ihmisviisaus on erehtyväistä, mutta Jumala antaa lisää valoa, JOS ihminen nöyrtyy kyseenalaistamaan oman viisautensa. Ihmisen oma ylpeys on usein suurena esteenä ja mielenmuutos on todella vaikeaa, jos hän siihen asti on kiivailemalla kiivaillut väärien asioiden puolesta. Vaatii suurta nöyryyttä mennä itseensä ja hiljentyä, tunnustaa nämä syntinä ja ojentautua Raamatun Sanan mukaan. Se on kuitenkin ainoa tie hengelliseen kasvuun.
Ylpeys oli luotujen ensimmäinen synti ja se oli syy sekä Lusiferin, että Aadamin ja Eevan lankeemukseen. Aadamin ja Eevan kohdalla ylpeys johti tottelemattomuuteen; "minä osaan itse määritellä, mikä on hyvää ja mikä pahaa". Hedelmä näytti hyvältä.
"vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä"
1.Moos.3:6
Ylpeys osaa naamioitua salakavalasti ja on yksi viimeisistä "luolakuninkaista", jotka onnistuvat piilottelemaan sydämen sopukoissa, jopa vuosikymmeniä, ilman, että ihminen sitä itse edes huomaa.
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Hanukka
"Sitten oli temppelin
vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. Ja Jeesus käyskeli
pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä"
Joh. 10:22-23
"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään"
2. Piet. 1:3
Joulu on itsevalittu jumalanpalvelus, jonka uhri on Jumalalle kauhistus.
Nyt on puhdistuksen aika. Jokainen on itse vastuussa oman temppelinsä puhdistamisesta ja velvollinen itse vihkimään omat epäjumalansa tuhon omiksi. Hanukka on muistutus siitä, että temppeli täytyy puhdistaa.
"Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa."
1. Kor. 5:7-8
Hanukan historiallinen tausta
"Ymmärtääksemme tätä juhlaa meidän on mentävä Israelin historiassa
taaksepäin aina hellenistiselle ajalle asti, noin vuoteen 167 eKr.
Juutalaiset elivät tuolloin vieraan vallan puristuksessa. Muutamaa
sukupolvea aikaisemmin Kreikan maailmanvalta oli astunut maailman
kartalle Aleksanteri Suuren johdolla. Näytti siltä kuin koko silloin
tunnettu maailma olisi yhdistynyt yhden hallinnon ja hellenistisen
kulttuurin alaisuudessa.
Aleksanteri Suuren yllättävän kuoleman
jälkeen hänen luomansa maailmanvalta jaettiin hänen neljän kenraalinsa
kesken. Näistä kaksi: Ptolemaios ja Seleukos olivat juutalaisten
kannalta merkittäviä. Ptolemaios hallitsi Israelin eteläpuolella olevia
alueita, jotka käsittivät mm. Egyptin. Seleukoksella oli taas hallussaan
Israelin pohjoispuolella olevat alueet, mm. Syyria. Nämä kaksi
hallitsijaa ja heidän seuraajansa olivat usein sotajalalla keskenään ja
pieni juutalaisten asuttama alue heidän välissään oli jatkuvasti kiistan
kohteena. Lopulta seleukidit saivat Antiokus IV:n johdolla yliotteen
ptolemaioksista ja alistivat Israelin alueen ja juutalaiset valtaansa.
Saadakseen
valtaamansa kansat lujempaan otteeseensa Antiokus pyrki sulauttamaan ne
yhteen hellenistisen kulttuurin avulla. Välittämättä valloitettujen
kansojen omasta kulttuurista ja uskonnosta hän vaati, että kaikkien piti
omaksua kreikkalainen elämäntapa. Tämä vaatimus koski kaikkia elämän
alueita kieltä, taiteita ja jopa uskontoa myöten. Kaikkien oli määrä
yhdenmukaistua kreikkalaisten ”korkeamman tason” elämäntavan ja arvojen
kanssa.
Näytti siltä kuin hellenistinen politiikka olisi lyönyt
itsensä läpi ilman mitään suurempaa vastustusta. Jopa monet juutalaiset
kääntyivät hellenistiseen kulttuuriin ja puhuivat sen puolesta.
Kuitenkin oli merkittävä joukko perinteisiä juutalaisia, jotka
kauhistuivat yhteiskunnassaan tapahtuneita muutoksia. Antiokus ja
seleukidit muuttuivat entistä vihamielisemmiksi niitä juutalaisia
kohtaan, jotka eivät suostuneet kääntymään hellenismiin. Seurauksena oli
pakottaminen.
Lopulta annettiin uhkavaatimus: Juutalaisten on
kuolemanrangaistuksen uhalla luovuttava erityispiirteistään, joihin
kuuluivat mm. sapatti, elintapoja koskevat lait ja ympärileikkaus.
Antiokus marssitti joukkonsa Jerusalemiin ja häpäisi temppelin. Alttarit
saastutettiin, pyhät astiat ryöstettiin ja jopa kultainen lampunjalka
rikottiin. Mutta tämä oli vasta alkua!
Antiokus määräsi sian
uhrattavaksi pyhällä alttarilla ja kreikkalaisten pääjumalan, Zeuksen,
patsas piti pystyttää temppeliin uudeksi palvonnan kohteeksi. Hän kutsui
itseään lisänimellä ”Epifanes”, joka tarkoittaa ”Jumala ilmestyneenä”.
Tämä
hyökkäys juutalaisia ja heidän uskontoaan kohtaan ei voinut olla
herättämättä juutalaisten vastatoimia. Kapinallisia kannanottoja alkoi
kuulua eri puolilla Juudeaa, mutta ne kristallisoituivat pienessä
Moodeinin kylässä. Seleukidit astuivat tuohon pieneen kaupunkiin aikoen
pystyttää tilapäisen alttarin epäjumalanpalvelusta varten ja pakottaa
ihmiset osallistumaan uskonnolliseen seremoniaan, jonka kohokohtana oli
sianlihan syöminen!
Tässä kylässä asui vanha hurskas pappi
nimeltä Mattatias viiden poikansa kanssa. Kun seleukidisotilaat
valitsivat hänet johtamaan tuota pakanallista seremoniaa, Mattatias ja
hänen poikansa, täynnä pyhää vihaa, tappoivat sotilaat ja aloittivat
kapinan sortajia vastaan. Yksi pojista, Juudas, nousi kapinaliikkeen
johtohahmoksi ja sai lisänimen ”Makkabi”, ”Vasara”.
Vaikka
makkabilaisarmeijat olivat lukumäärältään vähäisiä ja heikosti
varustettuja, ne ryhtyivät sissisotaan, jossa menestyivät yllättävän
hyvin. Varmoina vakaumuksessaan, että Israelin Jumala on uskollinen,
makkabilaiset todistivat, että mahdoton on mahdollista. Heprealaisen
kislev-kuun aikana, joka vastaa suunnilleen joulukuuta, he karkottivat
seleukidit ja ottivat uudelleen haltuunsa Jerusalemin temppelin.
Nyt
heidän piti puhdistaa temppeli ja uudistaa jumalanpalvelus.
Temppelialue oli epäjumalanpalveluksen saastuttama. Makkabilaiset ja
heidän seuraajansa puhdistivat alttarit ja korjasivat pyhät kalusteet.
Erityisen tärkeä heille oli rikottu seitsenhaarainen lampunjalka, joka
symboloi Jumalan valoa. He korjasivat sen ja aikoivat sytyttää siihen
tulen, mutta oli yksi ongelma.
Juutalainen perimätieto kertoo,
että kun he etsivät erityisesti valmistettua pyhää öljyä, he löysivät
sitä vain yhden päivän tarpeeseen. Papit tiesivät, että uuden öljyn
valmistaminen kestäisi vähintään kahdeksan päivää.
He päättivät
kuitenkin sytyttää lamput, jotta Jumalan valo saataisiin palamaan
välittömästi. Mutta heidän hämmästyksekseen öljy ei palanut vain yhtä
päivää, vaan se riitti kahdeksaksi päiväksi, niin kauan, että lisää
öljyä oli ehtinyt valmistua!
Temppeli vihittiin uudelleen
käyttöön Israelin Jumalan kunniaksi. Kahdeksanpäiväisen hanukka-juhlan
vietto syntyi näiden merkittävien asioiden muistoksi. Joka vuosi,
kislev-kuun 25. päivästä alkaen kahdeksan päivää eteenpäin, juutalaiset
palauttavat mieleensä nämä kaksi ihmettä: sotilaallisen voiton
ylivoimaisesta vihollisesta ja öljyn yliluonnollisen riittämisen.
Jotkut
pitävät arveluttavana hanukka-juhlan sisällyttämistä raamatullisiin
juhliin, koska sitä ei mainita Kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 23.
Kuitenkin Danielin kirjassa on hämmästyttävän seikkaperäinen profetia
tapahtumista, joiden toteutumisen yhteydessä hanukka-juhla sai alkunsa:
"Ja
kauris on Jaavanin kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä
otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen
sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan
niin väkevää kuin hän"
Dan. 8:21-22
Tässä
kuvataan hellenistisen vallan nousua Aleksanteri Suuren johdolla ja myös
hänen valtakuntansa hajoamista hänen yllättävän kuolemansa jälkeen.
Neljä kenraalia, joita kauriin neljä sarvea kuvaavat, jakoivat
valtakunnan keskenään. Mutta Daniel antaa vielä yksityiskohtaisemman
kuvauksen seuraavissa jakeissa:
"Ja
heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan,
nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava. Ja väkevä on
hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen
paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee,
ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle.
Ja hänen
oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria
sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten
ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet
muserretaan"
Dan. 8:23-25
Tästä käy
ilmi, että tämän hellenistisen kuninkaan pääasiallinen tarkoitus olisi
vainota juutalaista kansaa. Hän olisi julma teoissaan ja röyhkeä
sanoissaan. Juuri tällainen oli Antiokus, joka kutsui itseään nimellä
Epifanes, ”Jumala ilmestyneenä”! Mutta hänen loppunsa tulisi aikanaan
ilman ihmiskättä. Kyseisessä tekstissä on siis ennustettu se, että
seleukidit vainoaisivat juutalaisia ja että juutalaiset vapautuisivat,
kun Jumala puuttuisi asioihin ihmeellisellä tavalla. Tässä on kysymys
hanukka-ihmeestä. Se on kuvattu niin tarkasti, että liberaaliteologit
sanovat Danielin kirjan syntyneen vasta näiden tapahtumien jälkeen eikä
Danielin kirja siis olisikaan profeetallinen ennustus tulevista
tapahtumista. Mutta me näemme tässä todisteen Jumalan Sanan
luotettavuudesta! On tärkeää, että ymmärrämme tämän ajanjakson
merkityksen juutalaisten historiassa. Hanukka-juhla palauttaa sen
mieleen."
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=15506
lauantai 8. joulukuuta 2012
Itketkö sinäkin Jumala?
Pilvilinnani murtuivat maahan,
enää väliä ei ole millään.
Mieskin saa itkeä, saahan,
kun on sydän särkymäisillään.
On sentään onneksi minulla työtä,
silloin unohdan kaatuneet haaveet,
mutta pelkään iltaa ja yötä,
sielussani apeat aaveet.
Itketkö sinäkin Jumala, kun näät
ettei rakkaasi piittaa?
Tältäkö tuntuu kun ojennat kätesi
ja ihminen kintaalla viittaa?
Vanhan pääsi painatko silloin
ja polttaako niin sydänalaa,
kun maantielle katselet illoin,
mutta tuhlaajapoika ei palaa.
Itketkö sinäkin Jumala, kun näät
ettei rakkaasi piittaa?
Tältäkö tuntuu kun ojennat kätesi
ja ihminen kintaalla viittaa?
Ties kuinka moni hammasta puree,
kun vastarakkautta hälle ei riitä.
Mut tuhat kertaa on enemmän niitä,
joiden tähden Jumala suree.
Itketkö sinäkin Jumala, kun näät
ettei rakkaasi piittaa?
Tältäkö tuntuu kun ojennat kätesi
ja ihminen kintaalla viittaa?
torstai 6. joulukuuta 2012
Kaksi profeetallista unta joulusta
.
When I fell asleep, I began to dream. In this dream, I was walking in a retail store. I wanted to make some extra money, and I noticed a large room in the back of the store. I began bringing in my own use merchandise and I sat it up in the back room, and I put up a garage sale sign in the parking lot. As people came to shop in the store they ended up coming to the back room to my sale. At the end of the day, I began to count up my money. I was surprised that I had made quite a lot of money.
.
As soon as I had counted the money, I was overcome with feelings of guilt, sorrow, and regret. I thought about how my boss at the store had trusted that I was doing my work for him. I was supposed to be selling his merchandise, yet I had been selling my own. I was deeply sorrowful and saddened that I had cheated on him.
.
Next the back room at the store turned into an empty class room. I saw all of my merchandise now piled up there. I don't know how it got transferred ther, but it was all packed up in trash bags. I was beside myself with worry. I thought, "My teacher is going to be very upset when he sees what i have done!" I began to look around the classroom in a panic, trying to find places to hide all of my merchandise. I saw students come into the classroom, and i even tried to offer them some of things for free, but no one would take it.
.
Next, the lunch bell rang, and everyone left all of the classrooms in the school to go to the cafeteria. When I walked out of the room, I noticed the hallways were extremly crowded, and packed with people everywhere. I went into the cafeteria along with everyone else, but I was thinking that I had to get back to the classroom very soon to hide my stuff before my my teacher got there. Soon, a second bell rang to end lunch, and I began to hurry back to the classroom. All I could see was row after row of classroom doors and they all looked the same. I couldn't figure out which one I had been in earlier. I was lost!
.
Next, I saw myself walking around on the outside of the building. The school was so big. I was overcome with a sinking feeling. I knew that I would never be able to find my merchandise and hide it before my teacher saw it. All of evidence of what I had done was locked away in a room somewhere, and I had no way of getting to it. My teacher was the only one who had access to it, and he was going to find it. He held the keys to that room. That was the end of the dream.
.
I saw this dream as a diar warning! I began to think really hard about the full meaning of what I saw. The first thing I thought of was that I was receiving something from others. I saw that I received quite a bit of money. Then I remembered my dream about Christmas back in June. I had seen that Christmas presents were catching fire as people handled them. They were burning people's hands. I remembered what I had learned after that dream...
.
The Wisemen didn't give each other gifts. They only gave gifts to Jesus because he was special. I felt the dream was a clear warning about people, who are disobedient to God. I saw that there will be no place to hide the evidence of one's sin."
.
"Vaikka pesisit itsesi saippualla ja käyttäisit paljon lipeätä, saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni, sanoo Herra, Herra."
Jer.2:22
.
"I saw material possessions that people give at Christmas time are not his. They were packed in trash bags. It is a tradition of their own making. People will feel panicked and fearful about facing their judgment. They will also feel deep regret about how they lived their lives. Judas is an example. He felt such deep guilt and regret that he hung himself."
.
Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
Hebr.10:31
.
"Once the bell rings as i saw in my dream or the trumpet blows, there will be no way to go back and change things. When the lunch bell rang or the trumpet was blown, everyone left - meaning the Rapture that comes at the end of the world. They went too the cafeteria or the Wedding Feast of the lamb. I saw people eating in the cafeteria (The Wedding Feast of Jesus.) Some will not be eating with him, but perhaps in fear of facing him for their sins and disobedience.
.
I saw that after the Rapture their sins remained and they could not go back and make things right. The movies on the "Left Behind" (Tim LaHaye: Viimeisten päivien vaellus) series are wrong. False teaching! I saw that the school bell rang for lunch and after that the hallways were empty, a symbol for the Rapture as well."
.
Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
1.Tess.4:16-17
.
"The Seventh Trumpet also signals the wrath of God on men. the las thing I saw in my dream was being outside the building or outside of Heaven. Which is a very serious warning.
.
I had asked Jesus what I should do about Christmas. I received this dream following my prayer, which I can only believe was his answer. I believe that he had seen ahead of time thet I might be putting myself in a situation where I would be offered and expected to accept Christmas gifts which was something he didn't want me to do. Jesus has warned me about these things just like a parent who sees his child reaching for a hot stove. A parent will scream, shout, and do just about anything that is necessary to save their child from harm. Jesus is not like a neglectful or absentee parent either. He is on top of things always to keep us safe from danger too.
.
He had warned me about Christmas months ago, and he was making sure I would be obedient to heed his warning. It was for my safety. We need constantly be asking him what is his will for our lives. He did give me an answer. He did not want me exchanging gifts and I didn't do it. Because I had asked him and received his answer ahead of time, I wasn't caught off guard, but I was preapared to do his will. We can always count on his honesty with us top tell us what is best for the good of our Salvation, and that is what real love is."
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
perjantai 30. marraskuuta 2012
Hapatus alkaa
Gal. 6:14
maanantai 26. marraskuuta 2012
lauantai 24. marraskuuta 2012
Betesda
"Sen jälkeen oli juutalaisten
juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. Ja Jerusalemissa on
Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja
sen reunalla on viisi pylväskäytävää. Niissä makasi suuri joukko
sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden
liikuttamista. Ajoittain näet astui enkeli alas lammikkoon ja kuohutti
veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä siihen
astui, se tuli tarveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa.
Ja siellä
oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta. Kun
Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa
sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?" Sairas
vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut
lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu
toinen sinne ennen minua". Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja
käy". Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se
päivä oli sapatti."
Joh 5:1-9
Taisteluleireillä on sairaaloita taisteluissa loukkaantuneiden sotilaiden hoitoa varten, mutta pastoraalinen matriakaatti on inhimillisen armon evankeliumin kautta kääntänyt seurakunnan Betesdan tapaiseksi hengellisesti kituvien uskovien joutomaaksi. Raajarikot ja sokeat uskovat odottivat Betesdan altaalla, että 'enkeli' tulisi sekoittamaan vesiä. Sana 'enkeli' tarkoittaa 'Jumalan sanasaattajaa', siis tämän päivän pastoreita ja kiertäviä julistajia, jotka käyvät 'kuohuttamassa vesiä' seurakunnissa. Aikamme uskovat ovat riippuvaisia pastoreista ja he tahtovat, että nimenomaan tietty pastori rukoilisi heidän puolestaan ja vapauttaisi heidät heidän vaivoistaan.
5. Moos 2:14-15
Jer. 17:5
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Valoja maailman
Valoja maailman mä nään,
loistavat niin ne väreissään.
Jokainen niistä mulle kai lupauksen tuo,
jos käyn vain niiden luo.
Himmenee valot tään maan,
kun katselen rakkauttaan,
niin paljon mä Herralta saanut oon.
En päivääkään vaihtaisi pois,
ei Jeesusta korvata vois,
tää maailma parhaimmillaan vaik ois.
Valoja maailman mä näin,
katsomaan niitä kerran jäin.
Huomata sain: Se kaikki on valhetta vain,
ja haihtuu matkallain.
Valoja maailman mä nään,
katsomaan en nyt enää jää.
Golgatan luona valo on ihmeellinen,
risti Jeesuksen.
torstai 8. marraskuuta 2012
Herodiaan tytär
18 ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa"
19 Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.
21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.
22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".
23 Ja hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani".
24 Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anon?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä".
25 Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään".
26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään.
27 Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään.
28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidillensä.
Mark. 6
Miellyttämisen kierre:
- Herodes halusii miellyttää ylhäisiä pöytävieraitaan
- Herodiaan tytär tanssi miellyttääkseen Herodesta ja tämän pöytävieraita
- Herodes tahtoi miellyttää tytärtä, ja käski tämän pyytää häneltä mitä tahansa, niin hän sen antaisi.
- Herodiaan tytär halusi miellyttää äitiään.
- Tytär kysyi äidiltään, mitä hän pyytäisi Herodekselta. Kun äiti käski häntä pyytämään Johannes Kastajan päätä lautasella, ei tytär pysähtynyt miettimään, oliko tällainen pyyntö moraalisesti oikein ja kohtuullinen.
Herodes ei olisi halunnut mestauttaa Johannesta, mutta hän halusi miellyttää sekä Herodiaan tytärtä, että pöytävieraitaan ja myös valansa velvoittamana hän käski tuoda Johannes Kastajan pään lautasella.
Tässä tanssitaan ihmisten pillin mukaan. Johannes Kastaja menetti päänsä tämän valheellisen mielistelyn ilmapiirin vuoksi.
Samoin on käynyt tänä päivänä Kristus-ruumiille.
Minulle tuli mieleen lapsikaste.
Uskovat eivät hyväksyneet sitä aikaisemmin, mutta sitten löytyi yhdistävä tekijä; ekumenia. Suurin osa seurakunnista on sitoutunut ekumeniaan ja he viettävät pitojaan ylimysten ja ensimmäisten miesten seurassa. Samalla kun he tunnustavat ekumenian jäsenkirkkojen jäsenet veljikseen ja sisarikseen, he sitoutuvat myös tunnustamaan heidän oppinsa oikeiksi. Tämän vuoksi he joutuvat olemaan mieliksi luterilaiselle, katoliselle ja ortodoksikirkolle, jotka 'vanhurskauttavat ' vauvan lapsikasteessa (puhumattakaan niiden muista traditioista, opeista ja katekismuksista).
Valheellisen mielistelyn ilmapiirin vuoksi lapsikaste on tabu, josta ei sovi puhua ja näin se hiljaisesti hyväksytään tasavertaisena pelastuksen tienä. 'Armo riittää ja tärkeintähän on rakkaus.'
Valtion kirkko, itseasiassa sen taustalla oleva katolinen äitikirkko, on saanut uskovat tanssimaan oman pillinsä mukaan.
Mieleeni nousi myös joulu.
Uskovat tietävät, että Jeesus ei syntynyt 25.12, vaan että se oli Baabelin aurinkojumalan syntymäpäivä. He myös tietävät, että Raamattu ei ilmoita Jeesuksen syntymän päivämäärää, eikä kehoita syntymäpäivän viettoon.
Keisarilla ei siis ole vaatteita, mutta, totuudesta viis, leikitään, että sillä on. Jatketaan tanssimista Baabelin pillin tahdissa.
Monet väittävät, että joulu on erinomaista aikaa 'evankeliointiin'. Totuus on kuitenkin se, että ainoastaan veren evankeliumissa on elämää synnyttävää voimaa. Jouluna on niin paljon touhua ja muistettavaa, lisäksi sen kaiken peittää paksu uskonnollisuuden vaippa, jonka läpi veren evankeliumi ei pääse.
Joulun oravanpyörästä ei niin vaan hypätäkään pois, jos vaikka tahtoisikin. Täytyy olla mieliksi niin moneen suuntaan.
seurakunta
- eletään ekumeniassa ja seurakunnassa täytyy järjestää joulujuhla, koska valtionkirkkokin juhlii
- muissakin seurakunnissa vietetään joulua, emmekä me voi poiketa käytännöstä
- seurakunnat eivät ole itsenäisiä, vaan niillä on oman lahkonsa katto-organisaatio, jonka sääntöjen puitteissa ne toimivat
- seurakuntalaiset odottavat ja tahtovat kuitenkin viettää joulua
- traditio velvoittaa
yksilö
- lasten vuoksi täytyy, sillä kouluissa valmistellaan ja vietetään joulujuhlaa
- lasten vuoksi täytyy, sillä muuten he pettyvät
- vanhempien vuoksi täytyy, sillä muuten he pettyvät
- sukulaisten vuoksi täytyy, sillä muuten he pettyvät
- jouluvieraiden vuoksi täytyy, sillä muuten he pettyvät
- traditio velvoittaa
Kuten Herodeskin kuunteli mielellään Johannes Kastajaa, samoin myös seurakunta mielellään kuuntelee Herraa, mutta valansa ja pöytävieraiden vuoksi, pää on leikattu lautaselle. Itseasiassa, monia seurakuntia ohjaileekin joko näkyvissä tai piilossa oleva matriarkka, Iisebel.
Ilman päätä kokoukset ovat kuolleita ja tyhjiä, vaikka ne näyttäisivätkin olevan iloa ja touhua täynnä.
KUOLLEET KALAT KELLUVAT VIRRAN MUKANA