'Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!' Matt.23:15
lauantai 31. joulukuuta 2011
Käännytys
perjantai 23. joulukuuta 2011
Yksinäisyys
'Joulua pidetään ja markkinoidaan juhlana, jolloin vietetään aikaa läheisten ja sukulaisten kesken. Tällöin yksinäiseksi itsensä tuntevan yksinäisyys korostuu entisestään.'
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/valtakunnallisesta_kriisipuhelimesta_apua_yksinaisyyteen.html
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6970-palveleva-puhelimeen-kerrotaan-yksinaisen-joulun-pelosta
Vapaaehtoinen, hetkellinen yksinäisyys voi olla nautinto, mutta silloin kun yksinäisyys ei olekaan vapaa, oma valinta, tuo se jossain vaiheesssa mukanaan myös ahdistuksen ja masennuksen.
On nurinkurista, että Jeesuksen 'syntymäjuhlana' vietettävässä joulussa vaikuttavat massiiviset pimeyden henkivallat. Joulunviettäjien odotukset ovat korkealla ja lapsuuden kultaisia muistoja on mahdotonta saavuttaa. Joulun tunnelma jää kaikesta satsauksesta huolimatta aina jotenkin vajaaksi.
Joulussa on vielä se merkillinen puoli, että vaikka sitä ei viettäisikään, joulun henki, henkivalta vaikuttaa ihmiseen siitä huolimatta, sillä ympäröivä maailma on sen vallassa. Joulua viettävät kaikki, uskontoon katsomatta, jopa muslimitkin.
Jouluna ahdistutaan, juodaan, tapellaan, pelätään, tapetaan ja tehdään itsemurhia, vaikka kaikilla pitäisi olla keskinäinen rakkaus ja hyvä tahto, onhan meille taas kerran syntynyt lapsi seimeen. Seurakuntien rukousillat ovat joulutauolla vuodenvaihteen molemmin puolin pari viikkoa, ja sen kyllä huomaa; saatana saa mellastaa vapaasti.
Yksinäisyys korostuu jouluna ja pitkät pyhät ovat masennukseen taipuvaiselle yksinäiselle raskaita viettää. Joulu on näennäisesti 'rakkauden' juhla, jolloin perheet kokoontuvat yhteen. Silloin muistetaan työkavereita, suvun vanhuksia, sairaita, ehkä jopa naapureitakin, pikkulintuja ja tietysti myös vainajia. Kerran vuodessa on maailmanlaajuinen 'joulurauha'.
Yksinäisiäkin muistetaan ennen kuin sulkeudutaan oman perheen kesken pyhien viettoon. Postilaatikkoon pudotettu tai tekstiviestinä lähetetty joulutervehdys tai ovenraosta ojennettu joulukukka tai konvehtirasia ei tosin lohduta yksinäisyydestä kärsivää ihmistä. Mikä on saanut ihmiset, uskovatkin, luulemaan, että he ovat rakkaudellisia toimiessaan näin?
On ironista, kun yksinäiselle, jolla on edessään useamman pyhän ahdistava koitos, toivotetaan rauhallista joulua. Joulu on taatusti rauhallinen, silloin kun kukaan ei tule käymään. Meillä tulisi olla lähimmäisenrakkaus joka päivä, eikä vain jouluun keskittyneenä.
Mitä tekee yksinäinen pitkinä joulupyhinä? Vetää päänsä täyteen? Tuijottaa telkkaria, nettiä? Syö itsensä turvoksiin? Todellisuutta voi paeta myös nukkumalla. Ahdistus painaa raskaana päälle, montako päivää vielä on jaksettava rämpiä läpi, ennekuin pääsee taas normaaliin elämään? Paha olo velloo, mutta onneksi on edes kriisipuhelimet, jotta on edes joku, joka kuuntelee.
Sen sijaa, että seurakunnat sulkevat ovensa ja rauhoittuvat joulun viettoon, tulisi niillä jouluna olla 24h päivystys! Niin paljon on epätoivoa, pelkoa ja ahdistusta juuri joulun pyhinä. Siihen ei seimi tuo apua, vaan risti.
Rukoilkaa, uskovat, yksinäisten puolesta tänä jouluna!
tiistai 20. joulukuuta 2011
Syntymäpäivä 25.12
Jeesus eli aikana, jolloin Rooman valtakuntaan kuuluivat kaikki Välimeren alueen maat, suuri osa Eurooppaa ja Vähä-Aasia. Imperiumi näytti poliittisesti vakaalta ja suvaitsi alueellaan monenlaisia uskontoja. Hellenismi asetti samanarvoisiksi kreikkalaiset, roomalaiset ja itämaiset jumalat. Siitä voidaan lukea myös Raamatusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_Kreikan_uskonto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalainen_mytologia#Uskonto_Roomassa
maanantai 19. joulukuuta 2011
Kukistakaa heidän alttarinsa
Ja Herran enkeli tuli Gilgalista ylös Bookimiin. Ja hän sanoi: "Minä johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka minä valalla vannoen olin luvannut teidän isillenne, ja sanoin: 'Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä. Te taas älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.' Mutta te ette ole kuulleet minun ääntäni. Mitä olettekaan tehneet! Niinpä minä nyt sanon teille: Minä en karkoita heitä teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ahdistajat, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi." Ja kun Herran enkeli oli puhunut nämä sanat kaikille israelilaisille, korotti kansa äänensä ja itki. Tuom.2:1-3
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Jumalankuvat
1. Turhia olivat luonnostaan kaikki ihmiset, joilta puuttui Jumalan tuntemus, ja jotka eivät voineet siitä hyvästä, mikä näkyy, tuntea häntä, joka on, eivätkä tekoja katselemalla havainneet tekijää,
2. vaan pitivät maailmaa hallitsevina jumalina joko tulta tai tuulta tai nopeata ilmaa tai tähtien rataa tai väkeviä vesiä tai taivaan valoja.
3. Jos he olivat niin ihastuneita näiden kauneuteen, että luulivat niiden olevan jumalia, olisi heidän tullut tietää, kuinka paljon parempi näitä on niiden hallitsija; sillä hän, joka on kauneuden alkusyy, on ne luonut.
4. Jos taas heitä hämmästytti niiden voima ja vaikutus, olisi heidän niistä pitänyt ymmärtää, kuinka paljoa väkevämpi on hän, joka ne on valmistanut.
5. Sillä luotujen suuruudesta ja kauneudesta voidaan vertailemalla havaita, millainen on niiden aikaansaaja.
6. Kuitenkaan ei heitä voi paljon moittia, sillä hekin varmaan etsivät Jumalaa ja tahtovat hänet löytää, vaikka eksyvätkin.
7. Sillä vaeltaessaan hänen tekojensa keskellä he niitä tarkoin tutkivat, ja niitten katseleminen valtaa heidät, koska se, mitä he näkevät, on kaunista.
8. Mutta toisaalta he eivät ole myöskään syyttömiä.
9. Sillä jos he voivat tajuta niin paljon, että saattoivat tarkoin tutkia maailman, kuinka he eivät pikemmin löytäneet häntä, joka on niitten hallitsija?
10. Surkuteltavia ovat ja kuolleisiin esineihin panevat toivonsa kaikki ne, jotka nimittävät jumaliksi ihmiskätten tekoja, kultaa ja hopeaa, taiteellisesti muovailtua, eläinten kuvia tai arvotonta kiveä, muinaisajan käden työtä.
11. Tai entä puuseppä? Hän sahaa puusta kappaleen, helpon liikutella, kuorii sen tottuneesti yliyltään, käsittelee sitä taitavasti ja valmistaa siitä hyödyllisen astian jokapäiväisen elämän tarpeisiin.
12. Ja sitä tehtäessä jääneet tähteet hän käyttää valmistaakseen ruokansa ja tulee ravituksi.
13. Mutta sen jätteen, joka ei kelpaa mihinkään hyödylliseen, väärän ja oksaisen puunkappaleen, hän ottaa ja veistää taiten joutohetkinänsä, muotoilee sen mielijohteensa mukaan ja tekee siitä ihmisen kuvan
14. tai valmistaa sen jonkin mitättömän eläimen kaltaiseksi, sivelee sen mönjällä, punaa sen pinnan ihomaalilla ja sivelee peittoon kaikki sen tahrat.
15. Sitten hän valmistaa sille asunnon, sen arvolle sopivan, ja kiinnittää sen raudalla lujasti seinään.
16. Sillä hän pitää jo ennakolta huolta, ettei se putoaisi, koska hän tietää, ettei se itse voi itseänsä auttaa; sillä sehän on vain kuva ja tarvitsee apua.
17. Ja hän rukoilee sitä tavarainsa, vaimojensa ja lastensa puolesta, eikä häpeä puhutella hengetöntä esinettä. Hän anoo terveyttä voimattomalta,
18. rukoilee elämää kuolleelta, pyytää apua neuvottomimmalta, johdatusta matkalle siltä, joka ei voi astua askeltakaan;
19. ja menestystä hankkeissa, toiminnassa ja kätten töissä hän rukoilee siltä, jonka käsissä ei ole voiman hiventäkään.
Viis. 13
1. Kun taas joku hankitsee merimatkaa, ja aikoo kulkea halki rajujen aaltojen, niin hän huutaa avuksensa puuta, joka on hauraampi kuin se laiva, joka häntä kuljettaa.
2. Sillä laivan on suunnitellut ansaitsemisen halu, ja mestari Viisaus on sen rakentanut.
3. Ja sinun huolenpitosi, oi Isä, ohjaa sen kulkua, sillä sinä olet valmistanut mereenkin tien ja aaltoihin varman polun
4. osoittaaksesi, että sinä voit pelastaa kaikesta, vaikka joku purjehdustaidotonkin astuisi laivaan.
5. Ja sinä tahdot, etteivät viisautesi teot olisi tehottomia. Siksi ihmiset uskaltavatkin henkensä mitättömän puun varaan ja kulkevat vauriotta meren aallokon halki pienellä aluksella.
6. Sillä kun ylpeät jättiläiset muinoin hukkuivat, niin hän, joka oli maailman toivo, pelastui haahdessa ja jätti maailmalle uuden sukukunnan siemenen, kun sinun kätesi ohjasi hänen kulkunsa.
7. Sillä siunattu on se puu, jonka kautta vanhurskaus tulee.
8. Mutta käsillä tehty olkoon kirottu, niin hyvin se itse kuin sen tekijä; jälkimmäinen, koska hän on sen tehnyt, edellinen, koska sitä kutsutaan jumalaksi, vaikka se on katoavainen kappale.
9. Sillä Jumala vihaa yhtäläisesti jumalatonta kuin hänen jumalattomuuttansakin;
10. myös saa teko rangaistuksen yhdessä tekijäin kanssa.
11. Sentähden tulee kosto myös pakanain epäjumalille, koska ne ovat tulleet kauhistukseksi Jumalan luomakunnassa ja langetukseksi ihmisten sieluille ja paulaksi ymmärtämättömien jaloille.
12. Sillä ajatus hahmotella kuvia on luopumuksen alku, ja niiden keksiminen on elämän turmio.
13. Sillä ei niitä alusta alkaen ollut, eikä niitä ole oleva ainaisesti,
14. vaan ihmisten turhasta kuvittelusta ne ovat tulleet maailmaan; sentähden on myös niille säädetty äkillinen loppu.
15. Sillä liian aikaisen surun kalvamana teetti isä kuvan äkisti poistemmatusta lapsestansa ja alkoi nyt jumalana kunnioittaa kuollutta ihmistä, ja sääti niille, jotka olivat hänen alaisiansa, salaisia menoja ja vihkimyksiä.
16. Sitten tuo jumalaton tapa aikaa myöten yhä vahvistui ja sitä alettiin noudattaa lakina. Myös hallitsijain käskystä ruvettiin palvelemaan veistettyjä kuvia.
17. Sillä kun ihmiset eivät voineet kasvojen edessä osoittaa kunnioitustaan kaukana asuville, niin he kuvasivat tuon kaukana asuvan ulkomuodon ja tekivät näkyvän kuvan kunnioittamastaan kuninkaasta imarrellaksensa harrastuksellaan tuota poissa olevaa, ikäänkuin hän olisi läsnä.
18. Ja taiteilijan kunnianhimo yllytti yhä innokkaampaan palvelemiseen niitäkin, jotka eivät tunteneet kuvattua itseänsä.
19. Joku ehkä tahtoi päästä hallitsijan suosioon ja ponnisti taitoaan saadakseen aikaan kaunistellun yhdennäköisyyden.
20. Mutta rahvas, jota veistoksen kauneus viehätti, alkoi nyt pitää jumaloitavana häntä, jota vielä äsken kunnioitettiin pelkkänä ihmisenä.
21. Ja tästä tuli paula elämälle, sillä joko onnettomuuden tai julman hallituksen pakottamina ihmiset tällöin antoivat kivelle ja puulle nimen, joka niille ei kuulu.
22. Mutta ei riittänyt heille se, että eksyivät pois Jumalan tuntemisesta, vaan vieläpä he, vaikka heidän elämänsä on suurta sotaa, heidän ymmärtämättömyytensä tähden, nimittävät tällaista pahaa rauhaksi.
23. Sillä viettäessään uhrijuhlia, joissa lapsia surmataan, taikka muita kätkettyjä salamenoja tai hillittömiä juominkejaan eriskummaisine tapoineen
24. he eivät enää välitä hengestä eivätkä avioliiton puhtaudesta, vaan toinen raivaa toisen tieltänsä salakavalasti ja tuottaa hänelle kärsimystä viettelemällä hänen vaimonsa.
25. Kaikkialla vallitsee sekaisin verenvuodatus ja murha, varkaus ja petos, turmelus ja uskottomuus, metelit, valapattoisuus, hyvien ahdistaminen,
26. kiittämättömyys, sielujen saastutus, luonnoton sukupuoliyhteys, avioliittojen sekasorto, haureus ja irstaus.
27. Sillä noiden epäjumalain palvelu, joita ei sovi edes nimeltä mainita, on kaiken pahan alku, syy ja täyttymys.
28. He näet joko riehuvat ilon hurmiossa tai profetoivat valhetta tai elävät väärämielisesti tai kerkeästi vannovat väärin.
29. Sillä kun he luottavat hengettömiin epäjumalankuviin, eivät he odota joutuvansa kärsimään mitään pahaa, vaikka ovatkin vannoneet väärin.
30. Mutta molemmista tulee heille kosto: niinhyvin siitä, että ovat ajatelleet pahaa Jumalasta pitäytymällä epäjumalankuviin, kuin siitäkin, että vilpillisesti ovat vannoneet väärin, pitäen halpana sen, mikä pyhää on.
31. Sillä ei niitten voima, joiden nimeen vannotaan, vaan synnintekijälle tuleva kosto kohtaa aina väärämielisten rikkomusta.
Viis. 14
1. Mutta sinä, meidän Jumalamme, olet hyvä ja totinen; sinä olet pitkämielinen ja hallitset kaikkea laupeudella.
2. Sillä vaikka me teemmekin syntiä, olemme kuitenkin sinun, koska me tunnemme sinun voimasi. Mutta me emme tahdo syntiä tehdä, koska tiedämme, että meidät luetaan sinun omiksesi.
3. Sillä sinun tuntemuksesi on täydellinen vanhurskaus, ja sinun voimasi tuntemus on kuolemattomuuden juuri.
4. Sillä meitä ei ole eksyttänyt se, mitä ihmiset ovat keksineet pahanilkisyydessään, ei myöskään maalarien hedelmätön vaiva: kuva, tuhrittu eri väreillä,
5. joiden näkeminen koituu häpeäksi ymmärtämättömälle, sillä hänessä herää halu kuolleen kuvan hengettömään muotoon.
6. Pahaa rakastavia ja omiansa tuonkaltaisia toivomaan ovat niinhyvin kuvan valmistajat kuin ne, jotka sitä halajavat, ynnä myös sen palvelijat.
7. Savenvalaja näet vatkaa suurella vaivalla pehmeää maata ja muodostaa kaikkea meidän tarpeeksemme. Mutta samasta savesta hän muovaa niin hyvin ne astiat, jotka palvelevat puhtaita toimia, kuin nekin, joita käytetään päinvastoin, kaikki samalla tapaa. Mutta minkä käytön mikin niistä saa, sen määrää savityöntekijä.
8. Ja niin hän, huonosti käyttäen vaivannäkönsä, muodostaa samasta savesta voimattoman jumalan, hän, joka itse vastikään syntyi maasta ja pian taas menee sinne, mistä hänet on otettu, kun lainaksi annettu sielu vaaditaan häneltä takaisin.
9. Mutta se ei tuota hänellä huolta, että hän on vaipuva kuolemaan, eikä se, että hänen elämänsä on lyhyt; vaan hän kilpailee kultatyöntekijäin ja hopeaseppien kanssa ja jäljittelee vaskenvalajia ja pitää kunnianansa valhekuvien valmistamista.
10. Tuhkaa on hänen sydämensä, ja hänen toivonsa on vähemmän arvoinen kuin multa, ja hänen elämänsä on savea arvottomampi,
11. koska hän ei tunne sitä, joka on hänet valmistanut ja puhaltanut häneen toimivan sielun ja vuodattanut häneen elävän hengen,
12. vaan pitää elämäämme leikkinä ja elinaikaamme voittoa tuottavina markkinoina; sillä - niin hän sanoo - täytyy hankkia voittoa mistä vain, vaikka pahastakin.
13. Hän tietää itse paremmin kuin muut, että hän tekee syntiä tehdessään samasta maisesta aineesta hauraita astioita ja jumalankuvia.
14. Mutta he ovat kaikki ylen järjettömiä ja viheliäisempiä kuin älytön lapsi, nuo sinun kansasi viholliset, jotka sitä ovat sortaneet.
15. Sillä he ovat pitäneet jumalina kaikkia pakanain epäjumalankuvia, joilla kuitenkaan ei ole silmiä, joilla voisi nähdä, ei nenää, jolla voisi hengittää ilmaa, ei korvia kuulemista varten, ei käsissä sormia koskettamista varten; eivätkä niiden jalat kykene käymään.
16. Sillä ihminen on ne tehnyt ja lainaksi annettu henki ne valmistanut. Mutta ei yksikään ihminen voi valmistaa Jumalasta kuvaa, joka olisi hänen näköisensä.
17. Koska ihminen on kuolevainen, niin on kuollutta se, mitä hän syntisillä käsillään tekee. Sillä hän on itse parempi kuin ne, joita hän palvelee, koska hän itse elää, mutta nämä eivät.
18. Sitten vielä he palvelevat eläimistä pahimpia. Sillä muihin verraten ne ovat järjettömyydessä vielä viheliäisempiä.
19. Eivät ne myöskään ole kauniita, niin että niihin voisi mieltyä, niinkuin muihin eläimiin niitä katseltaessa. Päinvastoin, ne eivät ole saaneet kiitosta eikä siunausta Jumalalta.
Viis. 15
Teksti on Raamatun apokryfikirjoihin kuuluvasta Viisaudenkirjasta.
lauantai 3. joulukuuta 2011
Pukki poroksi
Ruotsin Gävlessä on jo 45 vuoden ajan ollut traditiona pystyttää
jouluajaksi jättikokoinen olkipukki - joka myös lähes joka vuosi
tuhopoltetetaan. Niin kävi myös tänä juhlavuotena 2.12 - kaikista
varotoimenpiteistä huolimatta.
Pukki on vanha pakanallinen hedelmällisyysriitin hahmo, josta on tehty
joulukoriste. Gävlen jättipukki on siis, suoraan sanoen, pakanallinen
epäjumalapatsas.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/gavle_yrittaa_taas_torjua_tuhopolttajat__nyt_olkipukki_jaadytetaan_3047570.html
Tänä vuonna on Suomessakin jättipukki; rannikon ruotsinkielinen
Kristiinankaupunki on julistautunut joulukaupungiksi ja kaupunkiin on
rakennettu melkein yhtä komea havupukki. Tuleekohan sen polttamisesta
Kristiinankaupunkiin uusi joulutraditio?
perjantai 2. joulukuuta 2011
Jeesus pois joulusta!
Häntä ei olisi alunperinkään pitänyt siihen yhdistää, sillä Hänellä ei ole mitään tekemistä mithralaisen karnevaalijuhlan kanssa!!
Kysymys ei ole edes siitä, että joulun merkitys on kaupallistunut, vaan Raamatun totuudesta; siellä ei puhuta joulusta eikä sen ajankohdasta mitään. Kaikki jouluun liittyvä on lähtöisin pakanauskontojen riiteistä.
Uskovien tulee ottaa Raamatun totuus sellaisena kuin se on kirjoitettu,
siihen mitään lisäämättä, mitään poistamatta tai muokkaamatta sitä
omien mieltymystemme mukaiseksi. Totuudesta tinkiminen murentaa uskovan
todistusvoimaa maailmassa.
Minä uskon, että suuri osa ateistiseen elämänkatsomukseen päätyneistä ihmisistä ovat niin fiksuja, että he tutkivat myös taustat. He eivät ole löytäneet Jumalaa, vaan uskontojen valheet ja ovat pettyneinä kääntyneet pois. Kirkkohan on täynnä valheita, ihmisoppeja ja isien perinnäisssääntöjä, alkaen lapsikasteesta päätyen hautaansiunaamiseen, ja kaikkea siltä väliltä. Myös joulu on asia, joka ei kestä lähempää tarkastelua. Uskovat tekevät itsensä, ja vielä pahempaa, Jumalan pilkan aiheeksi roikkumalla kiinni valheissa ja isien perinnäissäännöissä. Uskovien joulu on lihan voitto hengestä.
Joulujuhlan syntyminen 300-luvulla liittyi Sol Invictuksen eli Voittamattoman Auringon eli Mithran palvontaan. Pakanoilla se oli ollut kaksi viikkoa kestävä auringon voittojuhla pimeyden vallasta talvipäivän seisauksen jälkeen. Pakanat viettivät myös sankariensa syntymäpäiviä ja koska Jeesuksen syntymäpäivää ei tiedetty, eikä Raamatussa ollut mitään velvoitetta sitä juhlia, yhdisti kirkko ajatuksen Kristuksen syntymästä jouluun.
Idässä pakanat juhlivat tammikuun 6. päivänä neitsyttä, joka oli synnyttänyt valon Aion-jumalan muodossa (epifaniajuhla), kun taas lännessä juhlittiin 25.12. "voittamattoman auringon syntymäpäivää".
###
"Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä". 1. Piet. 1:14-16
###
"Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme." Gal. 5:24-25
###
"Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. . . Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää." Room. 8:5-8,12-13
###
"Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä." 1. Joh. 2:15
###
###
Konstantinus I Suuri (Rooman keisari 306–337) laillisti kristinuskon Rooman valtakunnassa v.313 ja määräsi samalla kristittyjen vainot lopetettavaksi. Konstantinus oli itsekin ennen sitä Sol Invictuksen kannattaja, siis mithralainen, eikä hän elämänsä aikana siitä kokonaan luopunut.
Vuotta aikaisemmin, v 312, Konstantinus marssi Galliasta Italiaan noin 8000 ratsumiehen ja 90 000 jalkaväkisotilaan voimin ja kohtasi Maxentiuksen joukot Via Flaminianvarrella. Ennen taistelua
Konstantinus näki taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: "Tässä merkissä olet voittava." Konstantinuksen joukot kukistivat Maxentiuksen joukot täydellisesti Mulviuksen sillan taistelussa. Maxentius oli itse kaatuneiden joukossa ja hänen päätänsä kannettiin keihään nokassa, kun Konstantinus valtasi Rooman. Kunnioittaakseen Konstantinusta Rooman senaatti rakennutti Colosseumin lähelle riemukaaren. Siihen kirjoitettiin, että Konstantinus oli voittanut 'jumalaisen johdatuksen avulla'. Konstantinuksesta tuli ensimmäinen keisari, joka 'kääntyi' kristinuskoon. Hän antoi kuitenkin kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan, johtuen uskomuksesta, että kaste puhdistaisi synneistä; mitä lähempänä kuolemaa sen otti, sen puhtoisempana täältä sai lähteä - minne sitten lähtikin.
Lataa ja kuuntele: http://tasanen.com/jari/kasetit/213.mp3
torstai 1. joulukuuta 2011
Usko vai uskonto III
Jumala on asettanut ihmisen sisimpään kaipauksen yhteyteensä. Se on
sisäänrakennettuna meissä jokaisessa, ja kaikkien saaatavilla, mutta
kaikki eivät sitä löydä, koska etsivät vääristä lähteistä.
Synti erottaa ihmisen Jumalasta, eikä luonnollisessa, syntisessä
tilassaan oleva ihminen ole vanhurskas, Jumalalle kelpaava. Jumala, joka
on kaiken luonut, on oikeudenmukaisuudessaan myös valmistanut meille
ihmisille kaikille samanlaisen pelastustien Jeesuksessa. Hän on ainoa
tie pelastukseen, Jumalan taivaaseen. Kaikki muut tiet ovat feikkiä,
jäljitelmää, valhetta, petosta.
Jäsentelin hieman uskonnollisia termejä ja uskontojen välisiä yhtäläisyyksiä.
Vastakkain on kaksi käsitettä:
TEISMI eli jumalausko - ATEISMI eli jumalankieltäminen
1. TEISMI eli jumalausko jakaantuu sen mukaan uskotaanko yhteen vai useampaan jumalaan
monoteismi: yksijumalainen (kristinusko, islam, jehovan todistajat, mormonit, harekrishnalaisuus, bahai . . . )
polyteismi; monijumalainen (jotkut hindulaisuuden suunnat, šintolaisuus, antiikin Kreikan ja Rooman uskonnot)
panteismi; kaikkeuden pitäminen
pyhänä, jumala kaikkialla. Panteististen uskontojen kannattajat ovat
usein myös kasvissyöjiä ja heidän aatteeseensa kuuluu myös korostetusti
pasifismi, eläinsuojelu ja maapallon pelastaminen.
a) animismi; sielu-usko, uskomus luonnonhenkiin kivissä, kasveissa, puissa jne. (saamenusko, suomenusko, astrologia . . . )
b) luonnonuskonto; luonnonpalvonta, ihminen on osa luontoa, ei sitä ylempänä tai alempana. (jainalaisuus, aasainusko, wicca, šamanismi, drudismi, suomenusko, kansanuskot . . . )
2. ATEISMI - ei jumalaa/jumaluuksia. Ei taivasta eikä helvettiä, kuolemassa ihminen vain lakkaa olemasta. (vapaa-ajattelijat, jotkut buddhalaisuuden suunnat . . . )
SYNKRETISMI tarkoittaa monien uskontojen yhteensulautumisesta muodostuneita uskontoja. (gnostilaisuus, teosofia, ruusuristiläisyys, kristosofia, antroposofia, kristinyhteisö, ihmisyyden tunnustajat, bahai, scientologia, manikealaisuus, vapaamuurarius, AA-liike . . . )
Sitten vielä petollinen valheoppi jälleensyntymisestä, joka myös kieltää kuoleman ja helvetin olemassaolon. Kyllä se on olemassa, opista huolimatta.
JÄLLEENSYNTYMISOPPI eli reinkarnaatio tarkoittaa uskomusta ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa (uskonnosta riippuen myös eläimeksi tai kasviksi syntyminen ovat mahdollisia). Karman lain mukaan, edellisen elämän hyvät ja pahat teot tulevat ihmisen osaksi seuraavassa elämässä. Päämääränä on joskus vapautua uudestisyntymien kierrosta, samsarasta täydellisyyteen (nirvanaan). (buddhalaisuus, hindulaisuus, sikhiläisyys, kabbala, teosofia, ruusuristiläisyys, kristosofia, antroposofia, kristinyhteisö, ihmisyyden tunnustajat . . . )
Usko ja uskonto edellyttävät USKOA YLILUONNOLLISEEN;
Jumala, jumalat, voimat, enkelit, pyhimykset, henget, haltiat..
Kaikille uskonnoille yhteisiä asioita ovat:
- pyrkimys yhteisöllisyyteen
He, jotka kääntyvät etsinnässään Jeesuksen puoleen, saavat vastauksen kaipaukseensa ja kysymyksiinsä. He saavat syntinsä anteeksi ja siitä on seurauksena sydämenrauha ja pelastusvarmuus. Kun Pyhä Henki tulee sydämeen, ihminen saa silloin myös ymmärryksen elämän tarkoituksesta, kuolemasta ja maailmanajasta. Uskova saa elää elämänsä Jumalan yhteydessä ja myös luottamuksen Hänen Isälliseen huolenpitoonsa ja ohjaukseensa kaikilla elämänalueilla.
- uudesti syntyneiden uskovien absoluuttinen totuus on Raamatun Sanassa. Se on Jumalan ilmoitus ihmisille, luotettava, muuttumaton ja aikakausista riippumaton, sillä Jumala ei muutu.
Uskonnollinen hapuilija taas lähtee etsimään itselleen omille mieltymyksilleen sopivinta ideologiaa, tapoja, yhteisöä ja ympäristöä. Kriteereinä saattaa olla esim. arkkitetuurinen ja taiteellinen kauneus, mystisyys, suuruus, perinteet . . . inhimillisin aistein havaittavat ja mitattavat asiat.
- uskontojen totuus on sidoksissa lahkojen oppeihin, jolloin kullakin ryhmällä on oma 'totuutensa' ja katekismuksensa.
Jotkut päätyvät vaatimaan konkreettisen ja järjellisen selityksen kaikkeen ja kääntyvät mieluummin tieteen kuin uskonnon puoleen.
- ihmisviisauteen uskovien totuus löytyy tieteellisin menetelmin tehtyjen tutkimusten tuloksista. Perimmäisiä kysymyksiä elämän ja maapallon alkuperästä sekä tarkoituksesta ei kuitenkaan kukaan pysty todistettavasti selvittämään.
Useimmille uskonnoille yhteisiä mutta kullekin ominaisia asioita ovat:
- näkyvät pyhät asiat; pyhät kuvat ja patsaat, sakramenttiesineet, papinpuvut . . .
- pyhät rakennukset; kirkot, temppelit, pyhäköt . . .
- tuli; kynttilät, roviot, kekäleet . . .
- vainajienpalvonta, uhrilahjat; reliikit, pyhimykset, uhriruoat, uhrikynttilät ja suitsutukset . . .
- rakennetut alttarit ja rukouspaikat, pyhät luonnonpaikat, seitakivet . . .
- papillinen hierarkia
- paasto ja asketismi, luostarit, pylväspyhimykset, fakiirit . . .
- rukous, meditointi, mantrat . . .
- pyhät kirjoitukset, kalevala, veda, koraani, gilgamesh . . .
- pyhät laulut
- pyhän kokemukset ja tunteet, transsi, käsien kuumotus. . .
- pyhä leipä
- pyhät symbolit, tunnukset, amuletit, talismaanit, krusifiksit . . .
Aatteet ja toimintatavat:
- usko ihmisen perushyvyyteen
- uskomukset; opilliset käsitykset jumalasta ja perimmäisistä asioista
- etiikka; moraaliset arvot, uskonnon määritelmä oikeasta ja väärästä
- initaatio, siirtymäriitit ja pyhät toimitukset. kaste-konfirmaatio-häät-hautajaiset, uskonnolliseen yhteisöön liittyminen, pyhiinvaellukset
- jumalanpalveluksen menot ja kaavat. liturgiat
- pyhän palveluksen tavat; polvilleen meneminen, kädet ristiin, ristinmerkin tekeminen, kumarrukset, suitsukkeet, rukous jumalankuvan edessä
- pyhät kulkueet joissa kannetaan symboleja ja jumalankuvia
- pyhät traditiot
- pyhät juhlapäivät, kalenterijuhlat sekä niihin liityvät symbolit, riitit ja ruoat, vuodenajan tasaus- ja seisauspäiviin ajoittuvat juhlat, (joulu, pääsiäinen, juhannus, kekri) uskonnollisten gurujen syntymä- ja kuolinpäivät . . .
"Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää." Room. 7:18
"Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme." Tiit. 3:3
"Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin;" Ef. 2:1-3
Lopussa kaikkien uskontojen kannattajat joutuvat Jeesuksen eteen viimeiselle tuomiolle. Silloin Hän ei enää tarjoa pelastusta, vaan on lahjomaton tuomarisi. Silloin ratkaisee ainoastaan se, kelpasiko sinulle Jumalan tarjoma pelastustie Jeesuksessa? Otitko elämäsi aikana Jeesuksen vastaan syntiesi sovittajana ja pelastajana. Jos et, niin kohtalosi on päättymätön ikuisuus kadotuksen tulessa. Armon ovi on vielä auki, valitse pelastus Jeesuksessa.
lauantai 19. marraskuuta 2011
Usko vai uskonto II
USKO
Me tarvitsemme USKOA JEESUKSEEN pelastuaksemme ikuiselta kadotukselta, helvetiltä.
Minun elämäni muuttui täysin uskoontulon myötä. Sain rauhan sydämeeni
ja minun on hyvä ja turvallista olla, kun tiedän, että näkymätön
Jumala johdattaa minun elämääni. Vaikka minä en Häntä fyysisillä
silmilläni näe, niin tiedän, että Hän näkee minut ja tuntee kaikki
ajatuksenikin jo etukäteen.
"Herra, sinä tutkit minua ja tunnet
minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun
ajatukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki
minun tieni ovat sinulle tutut. Sillä, katso, ei ole sanaa minun
kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne. Sinä olet saartanut
minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. Senkaltainen
tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen. Minne
minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun
kasvojesi edestä? Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä;
jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. Jos
minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi
minuun. Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus
minun ympärilläni tulkoon yöksi", niin ei pimeyskään olisi sinulle
pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon
äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen
ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä
tietää." Psalmi 139:1-14
Tiedän myös, että Hänen tahtonsa minua kohtaan on hyvä ja saan
Häneltä kaiken mitä tarvitsen. Saan rukoilla Jumalalta apua
päivittäisiin asioihini ja voin luottaa siihen, että apu minulle tulee
Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
"Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti."
Psalmi 121
Jumala lähetti Poikansa, ei joulun lapseksi, vaan opettamaan Jumalan valtakunnasta ja kuolemaan ristillä synnittömänä ja puhtaana uhrikaritsana meidän syntiemme edestä. eikä Jeesus jäänyt hautaan, vaan Jumala herätti hänet kolmantena päivänä kuolleista; Hän elää!
Jeesus on välimies, avainhenkilö, jota ilman ei ketään pelastu helvetin kadotukselta. Taivaaseen on mahdotonta mennä omia polkuja pitkin.
Meidät on jo sovitettu Jumalan kanssa Jeesuksessa, joten sinun täytyy ottaa vastaan tämä sovitus henkilökohtaisesti. Kutsu pelastukseen tulee aina Jumalalta, joka antaa ihmisen elämään etsikonaikoja, jolloin hengelliset asiat tulevat useammin ajatuksiin. Uskonratkaisu on tehtävä tämän meille annetun yhden ainoan elämän aikana. Kuka tahansa voi kuolla milloin tahansa, ja silloin se on myöhäistä.
USKONTO
Tarvitsemmeko uskontoa . . . ?
Jumala on luonut ihmisen sellaiseksi, että meidän jokaisen sydän on valmistettu Jumalan yhteyttä varten. Jos ihminen ei löydä yhteyttä Jumalaan, tulee saatana väliin ja täyttää sydämen uskonnolla ja maailman himoilla. Jokainen uskoo joskus johonkin 'korkeampaan voimaan'. Hädän hetkellä, kuoleman lähellä, kun kaikki keinot on käytetty, eikä mikään inhimillinen taho voi enää auttaa, viimeisenä oljenkortenaan ihminen kääntyy lopulta Jumalan puoleen. Moni on tullut elävään uskoon vakavan sairauden tai jonkun henkilökohtaisen romahduksen seurauksena.
Uskonto on sidoksissa ihmisen aisteihin
Alusta asti ihminen on halunnut tehdä itselleen näkyvän jumalan, puisen tai kivisen jumalankuvan tai ainakin näkyvän alttarin, joka pyhitetään rukouksen paikaksi. Monet ripustavat kotinsa seinille ja hyllyille kullattuja jumalankuvia, ikoneja tai krusifiksejä.
Rautaseppä ottaa työaseen ja työskentelee hiilten hehkussa, muodostelee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa väellä; hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodaksensa, ja hän nääntyy. Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimella, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan, inhimillisen kauneuden mukaan, huoneeseen asumaan. Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puitten seassa, istuttaa lehtikuusen, ja sade kasvattaa sen suureksi. Se on ihmisillä polttopuuna; hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen. Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan ääressä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi; hän myöskin lämmittelee itseänsä ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, minä näen valkean". Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani".
Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä. Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt; tekisinkö tähteestä kauhistuksen, lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!" Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: "Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?" Jes. 44:9-20
Uskontoa harjoittaessaan ihminen haluaa palvella jumalaansa (vai omaa uskonnollisuuttaan?) käsin tehdyissä temppeleissä, parhaimmista materiaaleista valmistetussa ja koristetussa tilassa, jumalan- ja enkelten kuvien keskellä. Hän haluaa tarjota jumalalleen (vai itselleen?) hienointa musiikkia, haistaa 'pyhyyden', kynttilän ja suitsutuksen. Hän haluaa palvella vainajiaan viemällä 'jumalten lahjoja' heidän haudoilleen. Saatana on mestari antamaan uskonnon harjoittajalle myös uskonnollisia tunnekokemuksia ja suggestioita.
"Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista." Apt. 17:24-31
Ennenkaikkea, uskonnollinen ihminen on kiinnittänyt sydämensä näennäistä turvaa tuoviin riitteihin. Ihminen haluaa teoillaan ostaa jumalansa mielisuosiota. Riitit ovat itsevalittua uskontoa tai kasvatuksen myötä opittuja 'isien perinnäissääntöjä' (kuten lapsikaste), jotka kulkevat suvuissa, heimoissa ja kansoissa. Ihminen on luonut itse itselleen säännöstön, jonka hän ajattelee miellyttävän jumalaansa ja raja okkultismiin on häilyvä.
Ortodoksisessa kirkossa riitit ovat oleellinen osa uskonnonharjoitusta. Ne ovat tarkasti määriteltyjä, tiettyyn aikaan tehtäviä maahankumarruksia, ristimerkkejä, kuvien kunnioitusta suutelemalla, tuohuksen sytyttämistä määrättynä aikana ja määrättyyn paikkaan ym. ym. Myös katolisessa kirkossa on mahtipontiset seremoniat.
Silloin kun Jumala kutsui minua pelastukseen, laittoi Hän minut ihmettelemään, miksi ortodoksit tekevät ristinmerkkejä ja kumarruksia, sytyttelevät tuohuksia kun taas esim. luterilaiset eivät sitä tee. Muistan miten mietin pääsiäisyönä, kiertäessäni ortodoksikirkon ympäri kulkueen mukana, että vaatiiko Jumala todella meiltä kaikkea tätä rekvisiittaa ja riittien osaamista ja joutuvatko ne kadotukseen, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ortodoksikirkkoon oppimaan näitä seremonioita. Pääseekö taivaaseen ilman ristinmerkkien tekemistä, ja jos, niin onko niiden tekeminen sitten turhaa...?
Uskoontultuani erosin välittömästi ortodoksikirkosta, sillä sain silloin ymmärryksen, että kyse on uskonnollisuudesta ilman sydämen uskoa.
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake
torstai 17. marraskuuta 2011
Usko vai uskonto?
USKO tarkoittaa Jumalan antamaa uskoa, joka on syntynyt Jumalan
Hengestä sydämen uudestisyntymisen kautta, kääntymystä, jonka saa aikaan
Jumalan antama synnintunto ja sen seurauksena tehty tietoinen
kääntyminen syntisenä Jeesuksen, syntien sovittajan puoleen. Uskova
ihminen on saanut Jeesuksen ristin sovitukseen uskomalla ja luottamalla
anteeksi koko syntielämänsä ja hän on saanut sydämeensä Jumalan antaman
rauhan. Hänestä on tullut uusi luomus Kristuksessa.
"Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut." 2. Kor. 5:17
USKONTO on saatanan luoma Jumalan uskon valhekuva, ikäänkuin
peilikuva. Saatana haluaa tehdä meistä uskonnollisia. Kääntymättömän
maailman silmissä uskonto näyttääkin uskolta. Sisuksen puuttuessa
uskonnossa korostetaan sitä, mikä on aistein havaittavissa, asioita, jotka inhimillisesti katsoen mielletään pyhiksi, hyveellisiksi ja arvokkaiksi.
Uskonnoissa tärkeitä ovat kirkkokunnat opinkappaleineen, kullatut 'pyhät' rakennukset ja temppelit, 'pyhät' kuvat,
pyhimykset, reliikit, patsaat, alttarit, papinpuvut, sakramentit
esineistöineen, kynttilät, haudat . . . ja varsinkin kirkolliset
kalenterijuhlat, kuten lähestyvä joulu. Vatikaanin kirkko paaveineen on
falskia uskontoa äärimmilleen vietynä. Suomen kirkoissa voimme nähdä
aivan saman, joskin pienemmässä mittakaavassa.
Yksi syy siihen, että maailman ihmiset pysyvät pimeydessä on se, että uskontoa harjoittamalla
he mieltävät itsensä uskoviksi. Toisaalta, he näkevät uskonnon
ristiriitaisuuden ja vetävät siitä johtopäätöksen, että 'papitkaan'
eivät elä niinkuin opettavat, joten ei sillä ole niin väliä, miten
täällä eletään. Tämän ajan sekaannuksessa, baabelissa, tuodaan vielä
homotkin kirkon suojelukseen ja 'Jumalan rakkauden' syliin.
Mistä löytyy totuus, ellei sitä itse vaivaudu Raamatusta etsimään? Lahkojen mielipiteistäkö?
Kunpa ihmiset saisivat ymmärtää, että papin virka ei edellytä
uudestisyntymistä, vaan teologista tutkintoa. Suomen ja koko maailman
kirkkoja sekä massojen uskonnollista elämää johtavat kääntymättömät
miehet ja naiset.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
Suvaitsevaisuuden päivä
Tänään, 16 marraskuuta, on vietetty 'kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää', joka on YK:n vuonna 1996 julistama vuosittain vietettävä teemapäivä.
Rauhanteemaan liittyen; tänään on vietetty myös ensimmäistä 'Ahtisaari-päivää'. Tulevina vuosina Ahtisaari-päivää on tarkoitus viettää aina Martin päivän tienoilla marraskuussa.
'Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille.'
'Julistuksessa todetaan, että suvaitsevaisuus ei ole vain vaalittava arvo, vaan myös e d e l l y t y s rauhalle sekä yleiselle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.'
Tasan 50 vuotta aikaisemmin, 16.11.1945 perustettiin myös UNESCO. Lieneekö ajankohdalla jotain numerologista merkitystä? Ainakin UNESCOn ensimmäinen pääjohtaja vuosilta 1946–1948, Sir Julian Huxley oli korkeimman asteen vapaamuurari (vrt. Ahtisaari). Hän oli myös ateisti, joka teki tunnetuksi evoluutio-oppia sekä oli perustamassa WWF:aa.
UNESCO on naamioitu hyväntekijäjärjestöksi joka ajaa mm. suvaitsevaisuuden, ihmisoikeuksien ja maailmanrauhan asiaa, jotka ovat myös ekumenian, vapaamuurareiden ja teosofienkin yleviä tavoitteita. 'Erilaisuuden' hyväksyminen ajaa ihmisoikeuksien, rauhan ja veljeyden varjolla oikeutusta homoseksuaalisuuden ja erilaisten uskontojen tasa-arvoiselle hyväksymiselle.
UNESCOn tarkoituksena on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla, jotta YKn peruskirjassa kaikille kansoille tunnustettujen oikeuden, lain, ihmisoikeuksien ja ihmisten perusvapauksien periaatteiden yleismaailmallinen kunnioitus voitaisiin rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta turvata.
UNESCOn maailmanperintöluetteloon on suojeltaviksi kirjattu paitsi historiallisesti ja arkitehtuurisesti arvokkaiden kaupunki- ja luonnonsuojelukohteiden lisäksi myös muinaiset epäjumalien palvontaan, okkultismiin ja shamanismiin liittyvät paikat, temppelit ja esineistöt.
Esimerkiksi Prambanan hindutemppelit:
USKONNOT SUVAITSEVAISUUDEN ASIALLA
Ekumeniaa ja suvaitsevaisuutta rummutetaan maailman kirkoissa. Monet uskovatkaan eivät näe sen pimeää valheellisuutta. 'Usko vapaasti'-lausunto on uudestisyntymättömien kirkonmiesten allekirjoittama surullinen asiakirja, jolla halutaan yhdistää juutalaisuus, kristinuskonto ja islam.
Voi kunpa kansa ymmärtäisi, mistä tässä on kysymys!
http://www.ekumenia.fi/etusivu/tapahtumia_-_handelsekalender/uskonnot_suvaitsevaisuuden_asialla_1912012/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Prambanan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanperint%C3%B6luettelo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suvaitsevaisuuden_p%C3%A4iv%C3%A4
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=340960
perjantai 11. marraskuuta 2011
1948
David Hedegård / Uuras Saarnivaara : Kohti suurta Baabelia - liberaaliteologia, ekumenia ja Raamattu (1961) s.57
Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 349 kirkkoa yli 120 maasta. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1948 Amsterdamissa vuonna toteuttamaan ekumeenisen liikkeen päämääriä.
Kirkkojen maailmanneuvostossa on mukana ortodoksisia kirkkoja, protestanttisia kirkkoja, kuten esimerkiksi baptistit, luterilaiset, metodistit, reformoidut, ja anglikaaninen kirkko. Suurin kirkkokunta katolinen kirkko ei ole (vielä) Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen. Se osallistuu kuitenkin neuvoston kokouksiin tarkkailijajäsenenä. Katolisilla on erilaisia jäsenyyksiä ja tarkkailijoita erilaisissa toimikunnissa ja KMN:n sisäisessä organisaatiossa, ja katolisella kirkolla ja KMN:llä on yhteistyöelin.
Amsterdamin yleiskokouksessa 1948 KMN hyväksyi peruskirjan jäsenyyskriteereistä:
»Kirkkojen maailmanneuvosto on niiden kirkkojen yhteys, jotka hyväksyvät Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi.»
Peruskirjaa muutettiin New Delhin yleiskokouksessa 1961, jolloin mukaan otettiin mm. kolminaisuusoppi:
»Kirkkojen maailmanneuvosto on niiden kirkkojen yhteys, jotka Raamatun mukaan tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen, kunniaksi.»
Peruskirjan tarkoitus on ilmentää käsitystä siitä, mikä on kristillisen kirkon tuntomerkki. Peruskirja rajaa ulkopuolelle muun muassa juutalaisuuden ja islamin. Kristillisperäisistä uskonnoista määritelmän ulkopuolelle jäävät esimerkiksi mormonit ja jehovan todistajat.
KMN:n yleiskokous pidetään seitsemän vuoden välein.
1948 Amsterdam
1954 Evanston
1961 New Delhi
1968 Upsala
1975 Nairobi
1983 Vancouver
1991 Canberra
1998 Harare
2006 Brasilian Porto Alegre.
Yleiskokousten välisenä aikana toimintaa johtaa KMN:n keskuskomitea, johon kuuluu 158 jäsentä ja joka kokoontuu noin vuoden välein. Komiteaan kuuluu muun muassa jatkuvasti toimivat toimeenpaneva komitea, ohjelmakomitea ja talouskomitea. Suomessa KMN:n kumppanina toimii Suomen ekumeeninen neuvosto.
Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa on neljä suomalaista. Brasilian Porto Alegren kokouksessa 2006 keskuskomitean jäseniksi valittiin Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura ja vs. suunnittelija Aaro Rytkönen Suomen luterilaisesta kirkosta. Suomen ortodoksisesta kirkosta jäseniksi tulivat isä Heikki Huttunen ja teologian maisteri Outi Vasko."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkojen_maailmanneuvosto
Kirkkojen maailmanneuvoston 'Faith and Order' -komissio julkaisi vuonna 1982 ekumeenisen BEM-asiakirjan, joka käsittelee kolmea ekumenian keskeistä asiaa, joissa pyritään 'yhteisymmärrykseen' kirkkokuntien kesken: kaste (Baptism), ehtoollinen (Eucharist) ja kirkollinen virka, papiksi vihkiminen (Ministry). Ne ovat Raamatun sanassa ilmoitettuja asioita, jotka erottavat uudestisyntyneet uskovat maailmankirkosta. Näissä asioissa ekumeniaan lähteneet kirkot ja seurakunnat, esimerkiksi Vapaakirkko, joutuvat sopimuksen ehtojen vuoksi 'joustamaan' raamatullisesta totuudesta.
http://www.ekumenia.fi/sen_esittaytyy/jasenkunta_-_medlemskapskretsen/
BEM-asiakirja
http://en.wikipedia.org/wiki/World_Council_of_Churches#Faith_and_Order_Commission
"Sakramentti (lat. sacramentum) eli mysteerio (kreik. μυστήριον) on kristinuskon pyhä toimitus. Sakramentissa kirkko tuo erilaisten aineiden ja vertauskuvallisten tekojen avulla esille Jumalan armoa. Eri kristillisillä kirkoilla on erilaisia sakramentin määritelmiä ja eri määrä sakramentteja. Useimmissa kirkkokunnissa sakramentiksi määritellään ainakin kaste ja ehtoollinen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakramentti
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon." Matt. 7:21
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Kohti suurta Baabelia
David Hedegård / Uuras Saarnivaara : Kohti suurta Baabelia - liberaaliteologia, ekumenia ja Raamattu (1961)
"Toinen peto, jolla on niinkuin karitsan sarvet (Ilm.13:11-18)
Raamatunselittäjät näyttävät olevan jokseenkin yksimielisiä siitä, että Ilmestyskirjan 13. luvussa kuvattu ensimmäinen 'merestä nouseva' peto on raamatulliselle kristinuskolle vihamielinen poliittinen valta ja toinen peto 'maasta nouseva', jolla on 'niinkuin karitsan sarvet', Kristukselle uskoton ja luopiokristillisyyttä edustava kirkollinen johtaja tai johto. Feliks Lujanen kirjoittaa: '. . . tämän luvun ensimmäinen peto kuvaa . . . Jumalaa vastustavaa valtiovaltaa, . . . toinen peto vastaavasti ei voine tarkoittaa muuta kuin väärää profeetallisuutta ynnä Raamatusta eksynyttä, uskonnollis-antikristillistä toimintaa.' (UT:n selitysteos III,372)
Se, että tällä pedolla on 'niinkuin karitsan sarvet', viittaa siihen, että se esiintyy Kristuksen, Jumalan Karitsan, nimessä. Kysymyksessä on väärä kristillisyyttä edustava kirkko ja kirkollinen johto. Kuten Lujanen selittää, tällaisia kirkollisia ilmiöitä on esiintynyt läpi aikojen. Mutta nuo 'kautta vuosisatojen . . . havaittavat historialliset petokirkkoluonnokset' ovat vain valmistusta viimeisinä aikoina 'kaikessa petomaisessa mahtavuudessaan ja hurskaimmassa tekopyhyydessään' esiintyvälle 'loppuaikojen kirkkomuodostumalle', joka myös pyrkii 'saavuttamaan valtiollista vaikutusvaltaa määrätietoisen kirkkopolitiikan kautta'. Tässä karitsansarvisen pedon edustamassa kirkkomuodostumassa 'tyydytään elävän raamatullisen kristillisyyden sijasta muodolliseen, kuolleeseen kristillisyyteen' mutta siinä on samalla 'järkeisuskoa', 'taikauskoa', 'väärää profetaalisuutta' ja 'Raamatusta eksynyttä uskonnollis-antikristillistä toimintaa'. Liittolaisena siinä käytetään 'korkean sivistyksen nimellä kulkevan, uudenaikaisen pakanuuden valheprofeetallisuutta' ja maailman parantamista tarkoittavia pyrkimyksiä'.
Se,että tämä toinen peto 'käyttää kaikkeä ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa' merkitsee: tämä luopiokirkko ja sen johto toimii poliittisen valtion tukemana, on tavalla tai toisella 'valtionkirkko'. Vastapalvelukseksi se antaa tukensa valtiolle, taivuttaen omilla keinoillaan ihmiset sen alamaisuuteen. Kysymyksessä on siten yhteistoiminnassa oleva valtio ja kirkko, jotka kumpikin ovat 'petoja' raamatullista kristillisyyttä kohtaan. O.F.Myrberg selittää: Toinen peto on 'vääränprofeetallisuuden hengellinen valta, joka tässä esiintyy maallisen vallan rinnalla maailmanvaltakunnassa, ei ainoastaan toimittaakseen sen asioita, vaan myös taivuttaakseen sen kuuliaisuuteensa kysymyksessä olevan pedonvallan eduksi'.
'Pedolle annettiin valta antaa (ensimmäisen) pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumarra pedon kuvaa, ne tapettaisiin'. Lujasen mukaan tämä merkitsee: antikristuksessa täydellisyytensä saavuttama väärä profeetallisuus saa 'maailmanvalta-aatteensa, hallitusrakennuksensa täysin eläväksi ja 'puhuvaksi' kutsumalla yhtäältä kaikilla inhimillisen elämän aloilla avukseen tämän maailman hengen ja toisaalta kirkon piiristä nousseet, voimalliset elävän uskon tunnustajat, yksilöt ja uskonnolliset liikkeet'.
Antikristuksen maailmankirkkoaate tulee kirkkoja ja kansoja sillä tavalla 'puhuttelevaksi', että ne innostuvat siihen, huumaantuvat siitä siinä määrin, että 'kumartavat sitä', antavat sille kunnioituksensa, antaumuksensa ja palveluksensa välittämättä siitä, mitä Raamattu sanoo. He ovat siinä määrin kiihkoisia maailmankirkkoaattensa sekä kirkollisen johtajansa (antikristuksen) puolesta, että antavat tälle täyden tukensa myös silloin, kun hän käy verisellä vainiolla tukahuttamaan kaikkea Kristukselle uskollisen raamatullisen kristillisyyden muodostamaa 'oppositiota'.
Se, että toinen peto, 'karitsansarvistaan' huolimatta 'puhuu kuin lohikäärme', merkitsee: Kristillisestä nimestään ja kristillisistä puheenparsistaan huolimatta hänen oppinsa on 'lohikäärmeen' oppia,ei pelastavaa ja Kristuksen kuuliaisuuteen johtavaa Raamatun oppia.
Tämä peto 'tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden'.
Antikristus saa aikaan suuria asioita kirkollisella alalla käyttämällä kaikkia maailmankirkon ja sitätukevan maailmanvaltion mahdollisuuksia. Niinkuin Egyptin noidat taikuuksillaan saivat aikaan 'ihmeitä' määrättyyn rajaan asti, niin tekee antikristuskin pimeyden valtojen avulla. Ja niinkuin Rooman kirkon - tämän karitsansarvisen pedon ja hänen kirkkonsa suuren valmistavan asteen - piirissä on tapahtunut ja tapahtuu 'ihmeitä', jotka tukevat sen väärää oppia ja villitsevät ihmiset intoon sen puolesta, niin on tapahtuva lopunajan maailmankirkossakin. Nähtävästi myös sen aikaansaamat sosiaaliset parannukset, joita se saa aikaan yhteistoiminnassa valtiovallan kanssa, ovat vakuuttamassa ihmisiä sen kristillisyyden aitoudesta ja innostamaan heitä siihen.
Toinen peto 'saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat, että köyhät, sekä vapaat, että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki; pedon nimi tai sen nimen luku.'
Tämä merkitsee; antikristus saa ihmiset 'kantamaan hänen merkkiään otsassaan, so. kaikissa henkisissä harrastuksissaan ynnä oikeassa kädessään so. toimintatavassaan'. Ihmiset 'uskovat valheen' (2.Tess.2:11) omaksuvat tämän pedon opin uskonsa kohteeksi, pitäen sitä kristillisenä totuutena, tai ainakin suostuvat yhteistyöhön hänen kanssaan. Niitä, jotka eivät tähän suostu, ei suvaita, vaan heidät pannaan 'eriuskoisuutensa' vuoksi 'kirkon ja valtion kiroukseen' eli 'valtiolliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kuolemaan'.
Saatana on suuri Jumalan matkija. Jumala antaa Pyhän Henkensä tulen uskovien sydämiin ja sytyttää herätyksen tulia ihmisten keskuuteen. Toinen petokin saa 'tulen lankeamaan taivaasta', sytyttää vääriä herätysliikkeitä, joissa ei pala Jumalan tuli, vaan 'vieras tuli'. Hän panee omiinsa väärän innostuksen tulen, niin että heidän uskonsa on todellista vakaumusta (merkki otsassa), joka määrää heidän toimintaansa, antaen sille pettävää aitouden leimaa.
Läheskään kaikki antikristuksen maailmankirkon jäsenet eivät tietenkkäään kuulu näihin hänen uskontoonsa uskonnollisella vakaumuksella ja innolla antautuneisiin. Monilla on vain pedon nimen 'luku': he kuuluvat hänen kirkkonsa jäsenten lukuun, ovat nimellisesti jäseniä, vaikka ovatkin uskonnollisestii välinpitämättömiä. He antavat muodollisen kannatuksensa hänelle ja maksavat kirkollismaksunsa, mutta eivät välitä ottaa pedon 'nimeä', sisäisesti antautua hänen uskontoonsa. Tämäkin riittää! Mutta sitä ei siedetä, että halutaan pysyä tästä kirkosta erossa!
Mitä tahansa 'pedon luku' 666 merkinneekin, se on 'ihmisen luku': kysymys on ihmisopista ja inhimillisestä kirkollisesta järjestelmästä ja hallituksesta, ei Kristuksen kirkosta. Siihen kuulutaan pelkästään ihmisinä, luonnollisen syntymän perusteella. Jumalan Hengestä syntymistä sen jäsenyyteen ei tervita, eivätkä Jumalasta syntyneet sen jäsenyydessä voi ollakaan, koska he eivät voi ottaa pedon merkkiä otsaansa tai oikeaan käteensä. tämä langenneen ihmisen uskonnollisuutta edustava kirkon johtaja, antikristus, on 'lammastenvaatteisiin' pukeutunut pimeyden valtojen 'peto', joka vainoaa verisesti Kristukselle ja Jumalan sanalle uskollisia.
'Suuri portto' eli suuri Baabel (Ilm. 17-18)
Kristuksen todellinen seurakunta on 'Karitsan morsian' ja 'Karitsan vaimo' , joka tahtoo pysyä Kristukselle uskollisena. Kirkko, joka on Kristukselle ja Jumalan sanalle uskoton, on muuttunut 'portoksi', joka viljelee luvattomia yhteyksiä vieraitten oppien, uskontojen, ideologiain ja yleensä maailman kanssa.
Ilm. 17 luvussa kuvattu 'suuri portto' eli 'suuri Baabel' on maailmallisuuteen langennut Kristuksen kirkko eli lujaksi kirkkolaitokseksi järjestynyt lihallinen valhekristillisyys. Tällaista henkeä on aikaisemmin ollut sekä Rooman kirkossa, että monissa muissa kirkoissa, mutta viimeisinä aikoina näistä aineksista 'on varmaankin muodostuva ja kehittyvä loppuaikojen kirkko', 'loppuaikojen kirkollinen kokomus'. Silloin näet 'suurin osa kristikuntaa antautuu eksytettäväksi joko petomaisuuden peljättämänä tai porttomaisuuden viettelemänä ja seuraa antikristusta. Harvat ovat ne valitut, jotka 'seuraavat Karitsaa, mihin ikinä Hän meneekin'. Viimeisinä aikoina muodostuu täten 'babelportoksi' nimitetty 'yleiskirkko'.
Tästä viimeisten aikojen ekumeenisesta yleiskirkosta käytetään nimitystä 'portto', koska se on väärän yhteydenharjoituksen tulos ja sen 'ruumiillistuma'. Se syntyy siten, että kristikunnan eri kirkot yhdistetään toisiinsa Jumalan sanan totuudesta välittämättä. Kaikkea hallitsevaksi ajatukseksi tulee 'rakkaus' ja 'yhteys'. Niitä, jotka Raamatun totuuden vuoksi eivät siihen suostu, tuomitaan rakkaudettomina oppikiihkoilijoina, Kristuksen kirkon yhteyden särkijöinä.
Lopunaikojen maailamnkirkon 'porttous' on samalla 'maailman ystävyyttä' (Jaak.4:4). Siinä pyritään kaikin mahdollisin keinoin saavuttamaan maailman ihmisten ystävyyttä ja tukea. Tässä tarkoituksessa tämä kirkko muovaa oppiaan ajan virtausten mukaiseksi ja muodostaa työtapansa ihmisten toivomuksia vastaavaksi, heidän luonnollista mieltään viehättäväksi ja viihdyttäväksi. Sen sijaan, että se julistaisi ihmisille Raamatun totuutta ja pyrkisi kaikessa olemaan Herralle mieliksi, se pyrkii olemaan ihmisille mieliksi. Paavalin sana; 'Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en minä olisi Kristuksen palvelija' (Gal.1:10) ei sovi tämä kirkon ohjelmaan.
*Helakanpunainen peto', jonka selässä portto istuu, on 'Jumalaa vastustava maailmanvalta', jonka tukemana ja kannattamana se elää. Haureuden harjoittaminen maan kuninkaitten kanssa merkitsee väärää yhteyttä poliittisten valtioitten kanssa sekä opin ja työn muodostamista niiden vaatimusten mukaan. Kysymyksessä on siten 'langenneen kirkon liitto petomaisen maailmanvallan kanssa'.
Portto istuu myös 'paljojen vetten päällä', jotka ovat 'kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä'. Lopunajan yleiskirkko on luonteeltaan 'kansankirkko', johon kuuluu kansojen ja heimojen suuria enemmistöjä.
Siinä on vallitsevana kirkkokäsite, jonka mukaan kaste on Kristuksen todellisen kirkon raja, ja jonka mukaan kaikki kastetut ilman muuta ovat Kristuksen kirkon, Hänen ruumiinsa jäseniä. Rajan vetämistä uskovien ja epäuskoisten välillä ei siinä hyväksytä.
Punainen peto, jonka päällä portto istuu, on 'täynnä pilkkaavia nimiä'. Maailmanvalta, jonka tukemana porttokirkko toimii, on raamatullista kristinuskoa kaikin tavoin pilkkaava ja herjaava valtiomahti, jonka tunnusväri on helakanpuna. . .
Pedon selässä istuesaan portto on 'juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä'. Valtansa päivinä, poliittisen vallan tukemana ollessaan, lopunajan kirkko vainoaa Herran omia, Johannes 'suuresti ihmetteli' tätä, eikä kummakaan; merkillistä on, että kirkko, jonka pitäisi olla 'Karitsan morsian', on muuttunut portoksii, joka vainoaa Hänen omiaan! Sitä on tehnyt Rooman kirkko, ja sitä on tekevä lopun ajan maailmankirkko.
'Portto on puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä'.
Lopunajan luopiokirkossa on rikkautta ja liturgista loistoa. Kun kirkko on kadottanut aurinkopukunsa (Ilm.12:1), lakannut olemasta puettuna Kristukseen, 'vanhurskauden aurinkoon' (Mal.4:2), se pukeutuu sitäkin enemmän liturgiseen loistoon. Kadotettuaan puhtaan raamatullisen totuuden kullan ja aitojen kristillisten hyveitten jalokivet sen täytyy sitäkin enemmän kaunistaa itseään luonnollisella kullalla sekä sosiaalisen hyväntekeväisyyden ja maailmanparantamisen jalokivillä, jotka maailman silmissä herättävät ihastusta.
Purppura on maallisen vallan väri; kun kirkko menettää Pyhän Hengen läsnäolosta johtuvan arvovaltansa, sen täytyy hankkia itselleen ulkonaista valtaa ja mahtia. Rooman kirkon ympärillään pitämää rajaa sanotaan joskus 'purppuraverhoksi' (vrt. Neuvostoliiton 'rautaverho', Kiinan 'bambuverho'). Niinkuin tämän lopunajan suuren porton valmistavan asteen ympärillä on sen henkisen ja maallisen mahdin muodostama 'purppuraverho', niin on oleva antikristuksen lopullisessakin maailmankirkossa; vain sen sisäpuolella olevilla on turva sekä oikeus 'ostaa ja myydä'.
Helakanpuna on veren väri; kun kirkko ei enää julista Golgatan veristä rakkautta ja kutsu ihmisiä sen osallisuuteen, ja kun sitä ei enää hallitse tämän pelastavan ja alttiiksiantavan rakkauden henki, se pyrkii
hallitsemaan ihmisiä inhimillisellä pakkovallalla ja vuodattaa niiden verta, jotka eivät alistu sen kuuliaisuuteen.
Porton otsaan on kirjoitettu nimi, salaisuus: 'Suuri Babylon (Baabel), maan porttojen ja kauhistusten äiti'.
Ensimmäinen Baabel (1.Moos.11) oli ilmaus ja tulos kolmesta tekijästä;
1. väärästä yhteyspyrkimyksestä ('ettemme hajaantuisi')
2. 'nimen', suuruuden ja kunnian tavoittelusta ('tehkäämme itsellemme nimi')
3. yrityksestä päästä omalla rakennelmalla taivaaseen ('rakentakaamme itsellemme kaupunki j atorni, jonka huippu ulottuu taivaaseen'). seuraus oli kieltensekoitus ja hajaantuminen.
Nimittäessään lopunajan maailmankirkkoa 'suureksi Baabeliksi' Raamattu tahtoo ilmeisesti sanoa, että näissä kahdessa Baabelissa pääpiirteet ovat samoja, ts. että ensimmäinen Baabel oli viimeisen Baabelin 'tyyppi', ennustava vertauskuva.
'Suuri Baabel' on yhteyspyrkimyksen tulos; Ensimmäinen Baabel tahtoi estää hajaantumisen; viimeinen Baabel on tulos pyrkimyksestä hajaannuksen poistamiseksi, kirkollisesta yhteysliikkeestä. Ensimmäinen Baabel oli tulos 'nimen', kunnian tavoittelusta. Niin on viimeinenkin; on saatavavaltavan suuri kirkkojärjsetö, jolla on 'nimeä', kirkollista arvovaltaa, suuruutta, joka tekee ihmisiin vaikutuksen.
Ensimmäinen Baabel oli yritys päästä omalla rakennelmalla taivaaseen. Niin on viimeinenkin; siinä tahdotaan vain laskea taivas maan päälle, rakentaa ihannekirkko ja -yhteiskunta, ihmistekoinen taivasten valtakunta maan päälle; tai sitten ajatellaan päästävän 'taivaaseen' kristillisten periaatteiden mukaisella elämällä, uskonnollisellla kasvamisella ja kehityksellä, ilman uudestisyntymistä Pyhästä Hengestä.
Ensimmäisen Baabelin seurauksena oli kieltensekoitus ja hajaantuminen ympäri maanpiirin. Viimeisen Baabelin seuraus on opillinen ja uskonnollinen sekoitus, Raamatun totuuksien ja ihmisoppien harhojen sekaantuminen niin, ettei kukaan tiedä, mikä on totuus. Samalla sen seurauksena on ulkonaisten kirkkojen sisäinen hajaantuminen, ristiriidat ja taistelut, niiden sisälllä sekä Jumalan kansan eroaminen niistä tai oikeammin ; niiden muodostamasta maailmankirkosta.
Porttokirkon nimi 'suuri Baabel' on 'salaisuus'; 'Jos Paavalin vakuutuksen mukaan avioliitto Kristuksen ja hänen seurakuntansa välisen yhteyden vertauskuvana on suuri salaisuus (Ef.5:31-32), niin on monille ollut ja on samanlainen salaisuus Kristuksesta luopunut, maailmallisuuteen vajonnut kirkko niinkuin sen vertauskuvakin, tämä porttovaimo. Ei ollut kumma, että se Johannekselle oli vielä salaisuus. Kummempi on, että se nytkin on sitä monille .. .'
Porttonainen pitää kädessään 'kultaista maljaa', joka on 'täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia'.
Jumalan armon ja totuuden elävän veden sijasta luopiokirkko 'juottaa' kansoille epäraamatullisten oppien kauhistuksia, tulkosia kristillten oppien ja ihmisharhojen sekoittamisesta tai raamatullisen evankeliumin muuntamisesta 'toisenlaiseksi evankeliumiksi'. Samalla se juottaa heille väärän yhteyden humalluttavaa juomaa, innostuttaa ja huumaa heidät ekumeenisen yhteyden aateella niin, että he juopuneiden tavoin tulevat kuuroiksi Raamatun tätä koskeville varoituksille. Tähän viittaa sana; 'Hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juioneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta'.
Lujasen mukaan tämä sana 'tarkoittaa Jumalan vihaa kartuttavaa lihallista valhekristillisyyttä, joka on hengellistä haureutta ja aviorikollisuutta Kristusta kohtaan, joka on ylkä, seurakunnan ollessa Hänen valittu morsiamensa . . . Niin vastakkainen asema ja erilaiset pyyteet kuin voi ollakin 'kansalla', sen 'kuninkailla' ja 'kauppiailla', voi langennut kirkko ne kuitenkin valhekristillisyydellään tyydyttää ja huumata aivan samoin kuin nuo kaikki kansanluokat voivat yhtyä vihassansa e l ä v ä ä kirkkoa kohtaan . . . Valhekin voi yhdistää yhtä hyvin kuin totuus'.
Kun kirkko luopuu Jumalan totuudesta ja antautuu haureelliseen yhteyteen maailman kanssa, sekoittaen Jumalan totuuden ihmisharhoihin, sen synti on Jumalan edessä paljon raskaampi kuin pakanain syntielämä; sillä 'jolle on paljon annettu, siltä pajon vaaditaan'. Siksi Baabel-kirkon synnit 'ulottuvat taivaaseen asti'.
Nooa perheineen muodosti Jumalan kansan ennen vedenpaisumusta. Ennen tuhoa heille tuli käsky mennä arkkiin turvaan, jättäen taakseen syntisen ihmiskunnan. Sodomassa Loot perheineen muodosti Jumalan kansan siellä asuvan osan. Ennen kaupungin tuhoa hänelle tuli käsky lähteä siitä pois. Kun Jerusalemin syntimitta oli täysi ja sen tuho lähestyi, Jumalan kansan, seurakunnan, oli lähdettävä siitä pois.
Samoin käy Baabel-kirkon aikana. Sen keskellä olevalle Jumalan kansalle kuuluu käsky 'Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa' (Ilm. 18:4)."
perjantai 4. marraskuuta 2011
Pyhäinpäivä
Lauantaina vietetään taas kirkollista pyhäinpäivää, vainajien muistelupäivää, katolista kalenteripyhää, joka ei ole linjassa Raamatun kirjoitusten kanssa.
“Rukouksemme kuolleiden puolesta ei ainoastaan auta heitä, vaan voi tehdä heidän esirukouksensa meidän puolestamme vaikuttavammaksi (Katolisen kirkon katekismus, 958)"
http://katolinen.net/?p=3916
Uskovina me emme rukoile kuolleitten puolesta, emmekä kuolleita, sillä
Raamatun totuuden tuntevina tiedämme, että se on turhaa. Ainoastaan niin
kauan kuin ihminen elää tässä ajassa, voidaan esirukouksin vaikuttaa
hänen elämäänsä. Kuoleman jälkeen se on turhaa, hän on jo osansa
valinnut.
Uskovina emme myöskään seurustele kuolleitten kanssa, sillä Raamattu kieltää sellaisen ehdottomasti.
Maassamme järjestetään Pyhäinpäivän ohjelmana konsertteja, joissa esitetään ”sielunmessu”, Requiem. Yleisö osallistuu tällöin tietämättään katoliseen epäjumalien (riivaajien) palvelukseen, sillä messumusiikki on rukousta.
”Sielunmessu tai requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Sen alkuperäinen nimi on lat. Missa pro Defunctis eli messu kuolleiden puolesta, mutta se tunnetaan yleisesti myös palveluksen tekstin ensimmäisellä sanalla requiem eli "lepo".”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Pyhäinpäivä
Syyriassa vietettiin kaikkien pyhien päivää jo 300-luvulla. Lännessä
keltit ja frankit omaksuivat tavan 700-luvulla ja sieltä se levisi
Rooman kirkkoon. Päivä oli alun perin marttyreiden muistopäivä ja
myöhemmin se laajeni kaikkien uskovien vainajien muistopäiväksi, jonka
vietto alkoi Ranskassa 900-luvun lopulla ja vakiintui kirkossa
1300-luvulla.
'
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolleiden_p%C3%A4iv%C3%A4
Suomessa kirkollisen pyhäinpäivän perinteenä on käynti hautausmaalla viemässä kynttilät omaisten ja läheisten haudoille. Hautakynttilä on muuntunut jäänne muinaisista uhritoimituksista, joilla lepyteltiin vainajahenkiä. Hautakynttilöiden polttaminen on meillä suhteellisen uusi tapa. Ensimmäinen tieto hautakynttilästä Suomessa on Helsingin ortodoksiselta hautausmaalta vuodelta 1916, mutta varsinaisesti tapa yleistyi Suomessa vasta toisen maailmansodan (1929-45) jälkeen.
Roomalaiskatolisissa maissa on hautakynttilöitä poltettu jo keskiajalla. Varhaisin tieto on vuodelta 1367 Saksasta. Hautakynttilöiden polttamispäivät olivat nimenomaiset vainajienmuistelupäivät marraskuun 1. ja 2. päivä. Tapa oli jo häviämässä 1800-luvun lopussa, mutta voimistui uudelleen ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) ihmisuhrien aiheuttaman surun vuoksi.
Kiireinen kansalainen voi pelastaa maineensa delegoimalla kynttilänsytyttämisen vapaaehtoisille 'auttajille'. Näin uutisen mukaan ainakin Vantaalla. Sitä kannattaa miettiä, onko tänänkaltainen 'hyväntekeväisyys' tarpeellista ja mitä tai ketä se palvelee? Näyttää olevan niin, että ainakin monille vanhuksille pyhäinpäivän hautausmaalla käynti voi olla yksi vuoden kohokohdista. En lakkaa hämmästelemästä sitä, miten tärkeitä ja suorastaan 'pyhiä' nämä uskonnolliset traditiot ja isien perinnäissäännöt voivat olla tälle suruttomalle, nimikristitylle kansalle.
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6559-vapaaehtoiset-sytyttavat-kynttiloita-haudoille
Vainajanpalvontaa eli manismia on paljon luonnonuskonnoissa, joissa uskotaan, että esi-isien henget vaikuttavat kuoleman jälkeen jäljelle jääneiden elämässä. Suomalaisten nykyinen hautojen hyysääminen onkin jo vainajienpalvonnan tasoa.
Outoa, että vainajien muistopäivä on sijoitettu juuri lauantaihin, joka on juutalaisten sapatti.
Meidän tulisi suunnata tekemisemme turhasta kuolleiden palvelusta elävien ihmisten palvelemiseen. Jeesus on kutsunut meidät vapauteen, eikä isien perinnäisssäntöjen ja kirkkokalenterin orjuuteen.
Vain elävä ihminen voi vastaanottaa pelastuksen Jeesuksessa.
http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/pyhainpaiva/pyhainpaiva.html
torstai 3. marraskuuta 2011
Rentoutus
Kristinuskossa käännytään Jeesuksen puoleen, rukoillaan Jeesuksen nimessä (ei siis Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä) Isää Jumalaa. Valtuudet rukoilla Jeesuksen nimessä uskova saa uudestisyntymässä ylhäältä, eli uskoontullessa, hengellisessä syntymisessä Jumalan lapseksi. Lapsella on lapsenoikeus pyytää Isältään päivittäisiin tarpeisiinsa apua ja ohjausta.
Kun ihminen uudestisyntyy ylhäältä, saa hän Jeesuksen sovituskuoleman kautta syntinsä anteeksi. Jumala ei niitä enää muista, eikä sitä tunkiota tarvitse enää penkoa psykologian tai hypnoosin keinoilla. Uudestisyntynyt ihminen on uusi luomus ja vanha on kadonnut, sitä ei enää ole.
Uskova ankkuroi elämänsä ja toivonsa oman itsensä ulkopuolelle, ristin Herraan, joka on Jeesus Kristus.
Itämaisisten uskontojen meditaatiossa käännytään sisäänpäin, etsimään sisäistä viisautta, universaalia jumaluutta, valoa ja energiaa omasta itsestä. Siis sielunvoimista.
Meditoija ankkuroi itsensä oman itseensä.
melkein huomaamattoman
kun sen läpi hiljaa nousen
näen toisin maailman
Värit kauniit vasta huomaan
kuulen äänet kirkkaammat
jätän soinnuttomat luolat
jätän varjot hoippuvat
aaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Jokin säteilee ja loistaa
alta kuoren synkänkin
kun sen huomaan kevyemmin
ajatukset liikkuvat
Meidän värit ylös virtaa
ja yhteen sulautuu
kaikki toistaan koskettaa
kaikki aamuun kurkottuu
Pekka Streng 1970
###
Rentoutus on siis muuntunut tajunnantila, joka aikaansaadaan tyhjentämällä mieli ja rentouttamalla fyysinen keho. Muuntuneessa tajunnantilassa mieli on herkkä annetuille suggestioille ja samalla ihminen on ymmärtämättään avoin myös pimeille henkivalloille. Saatanan tarkoitus on valjastaa tyhjennetty mieli omaan käyttöönsä.
Rentoutus on kiertoilmaisu, joka tarkoittaa kevyttä hypnoositilaa eli transsia. Hypnoosi tarkoittaa muuntunutta tajunnantilaa, joka edellyttää mielen passiivisuutta. Se on ikäänkuin unitila, jossa ollaan valveilla ja siihen pyritään tyhjentämällä mieli ajatuksista, ja sitä kautta rentouttamaan koko keho. Kun keho rentoutuu, rentoutuvat yleensä myös aivot ja päinvastoin.
Idän kulttuureissa esim. joogaan ja taijiin kuuluu meditointi ja tajunnanmuutos, transsi. Länsimaiset rentoutustekniikat ovatkin alkuisin buddhalaisuudesta ja hindulaisesta jooga-traditiosta. Ne ovat siis paholaisen tarjoamia itseparannusmenetelmiä, jotka antavat ensin hyvän olon ja vaikutuksen, mutta salakavalasti koukuttavat käyttäjänsä palvemaan riivaajahenkiä.
Rentoutusta tarjotaan menetelmäksi mm. tehokkaampaan opiskeluun, esiintymisvalmennukseen, sosiaalisten pelkotilojen hoitoon, uniongelmiin, laihdutukseen, tupakoinnin lopettamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, tuomaan energiaa ja jaksamista jne. Rentoutusta on myös erilaisilla kursseilla sekä äänitteinä.
Buddhalaisia menetelmiä käyttävät myös mm. 'Xtravaganza', 'Silva' ja 'Aarrekartta'.
Rentoutuksen historiaa
Erään sivuston mukaan Aleksanteri Suuren sotajoukot olisivat alunoperin tuoneet meditaation v. 326 eKr Intiasta Kreikkaan ja muuhun Eurooppaa. Hypnoosin historiaa käsittelin jo edellisellä sivulla. Rentoutus on jatkoa hypnoosin historialle.
Ranskalainen apteekkari Emile Coué (1857-1926) otti käyttöön optimistisen itsesuggestion. Hänen joka aamuinen mantransa oli: “Päivä päivältä tulen kaikin tavoin paremmaksi ja paremmaksi”.
http://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Cou%C3%A9
Edmund Jacobson (1888 - 1983) yhdysvaltalainen sisätautien lääkäri, psykiatri ja fysiologi julkisti vuonna 1929 tutkimuksensa proggressiivisesta lihasrentouksesta. Hän julkaisi vuonna 1934 aiheesta kirjan 'You must relax'.
http://en.wikipedia.org/wiki/Johannes_Heinrich_Schultz
Hans Selye (1907 - 1982) oli kanadalainen tutkija ja tiedemies, joka vuonna 1960 teki tunnetuksi käsitteen 'stressi'. Stressinhallinta rentoutuksen avulla.
'Jon Kabat-Zinn (1944) on lääketieteen emeritusprofessori ja zen-buddhisti. Hän on perustanut ja stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hän opettaa tietoisuustaitomietiskelyä stressin, ahdistuksen, kivun ja sairauksien helpottamiseksi.'
http://en.wikipedia.org/wiki/Jon_Kabat-Zinn
###
- sanan tai lauseen (mantra) toistaminen yhdistettynä hengityksen rytmiin. Se, mitä sanaa toistetaan, on toisarvoista, tärkeintä on toisto. Mantran sijaan voidan käyttää kuvia, visualisaatiota, joka on hyvin voimakas buddhalainen keino vaikuttaa mieleen. Mietiskellessä keskitytään silloin kuvaan.
- hengityksen ja mielikuvan yhdistäminen. Silloin voi kuvitella hengittävänsä esim. valoa tai väriä sisäänhengityksellä, jolloin jokaisella uloshengityksellä pääsee syvempään rentoutuksen (passiivisuuden, transsin) tilaan. Mielikuvissa voidaan käyttää myös visualisaatiota, esim maisemaa.
- proggressiivinen jännitä ja laukaise-lihasrentoutuksessa (Edmund Jacobson), huomio kohdistetaan kerrallaan yhteen lihasryhmään, kunnes koko keho on rentoutunut. Voidaan aloittaa esim. oikean jalan varpaista ja antaa rentoutuksen valua siitä ylöspäin, aina päähän asti.
- autogeenisessä rentoutuksessa (Jacob Schultz) rentoutuja toistaa itselleen ’vasen käteni on painava (tai lämmin, kevyt tms)', ’oikea käteni on painava...' ja käy näin läpi kehonsa osat, ja vähitellen ympäröivä maailma menettää merkitystään ja mielikin alkaa rentoutua ja avautua suggestioille.
http://www.jariiivanainen.net/mikavoimasinussavaikuttaa.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transsi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hypnoterapia
http://en.wikipedia.org/wiki/Mindbody_relaxation