Emme tahdo tulla riisutuksi

16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
1 Sillä me tiedämme, että vaikka sitten kun tämä meidän maallinen majamme (=lihan ruumis) hajotetaankin maahan on revitty alas, meillä on (pysyvä) asumus Jumalalta, iankaikkinen maja (=ylösnousemusruumis) taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2 Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua tulisimme puetuksi taivaalliseen majaamme (=ylösnousemusruumiiseen),
3 sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet siinä, ei meitä enää havaita alastomiksi.
4 Sillä me, jotka olemme tässä (lihan ruumiin) majassa, huokaamme raskautettuina uupuneina, koska emme tahdo riisuutua tulla riisutuiksi, vaan (mieluummin) tulla puetuksi, että elämä (vain) nielisi sen, mikä on kuolevaista.
2. Kor. 4:16-18, 5:1-4

*