Ihmiskauppa ja kristityt

Keith Green : No Compromise

Muokattu 29.11.17

The Catholic Chronicles by Keith Green :

1. THE HOLY EUCHARIST : Eating the Flesh of Deity
2. THE SACRIFICE OF THE MASS : What Does It Mean?
3. SALVATION ACCORDING TO ROME
4. What Did Vatican II Really Change?

Viljo R. Koivisto - Nisunjyvän täytyy kuolla

Kristitty

Kristuksen seuraajaa sanotaan on kRISTItyksi. 

Ehkä juuri tuon sanan sisällä oleva RISTI tekee sanasta niin hurskaan oloisen. 

USKOnnollisen. 

Suomi on kRISTItty maa. 

USKOnnollinen.

Jumalan kristus

Muokattu 29.11.17

Nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus (Christos), Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä nimensä kautta.
Joh. 20:31

Christos (adj.) 5547 (569) 
from 5548
Christ ="anointed"
1) Christ was the Messiah, the Son of God  (Jumalan Poika, Messias)
2) anointed  (voideltu)

Kreikankielinen sana 'christos' on adjektiivi eli laatusana.
Adjektiivi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Adjektiivi ilmaisee asian tai esineen laatua ja vastaa kysymykseen: millainen? 

Millainen hän on? 
- voideltu. 

Oletko sinä se tuleva (voideltu), vai pitääkö meidän toista odottaman?
Matt. 11:3, Luuk. 7:19-20


VOIDELLA: 

Sana 'christos' tulee verbistä 'chrio'. Voitelu on Jumalan pyhä henki ihmisessä:
a) Jeesus 
b) yksilöuskova 
c) vanhan liiton patriarkat, papit, tuomarit, profeetat, kuninkaat

chrio (verbi) 5548 (5) 
1) to anoint
1a) consecrating Jesus to the Messianic office, and furnishing him with the necessary powers for its administration
1b) enduing Christians with the gifts of the Holy Spirit


VOITELU: 

Sana 'chrisma' on substantiivi ja se merkitsee 'voitelu'.
Substantiivi on nimisana, joka ilmaisee esineitä tai asioita.
Substantiivi vastaa kysymyksiin mikä, kuka, ketkä?

Mikä?
- papillinen virkaanasettamisen voitelu.

chrisma (subst.) 5545 (3)
from 5548
1) anything smeared on, unguent, ointment, usually prepared by the Hebrews from oil and aromatic herbs. Anointing was the inaugural ceremony for priests


VOIDELTU:

VT:ssa sana 'voideltu' on heprean substantiivi, nimisana, mashiyach. 
Erisnimenä se kirjoitetaan suurella alkukirjaimella.
Substantiivi vastaa kysymykseen kuka?
- voidellut patriarkat, papit, tuomarit, profeetat, kuninkaat
- HaMashiach, se tietty voideltu, tuleva messias.

mashiyach (4899) (39)
1) anointed, anointed one
1a) of the Messiah, Messianic prince
1b) of the king of Israel
1c) of the high priest of Israel
1d) of Cyrus
1e) of the patriarchs as anointed kings

Lev 4:3, 4:5, 4:16, 6:22
1Sa 2:10, 2:35, 12:3, 12:5, 16:6, 24:6, 24:10, 26:9, 26:11, 26:16, 26:23
2Sa 1:14, 1:16, 1:21, 19:21, 22:51, 23:1
1Ch 16:22
2Ch 6:42
Psa 2:2, 18:50, 20:6, 28:8, 84:9, 89:38, 89:51, 105:15, 132:10, 132:17
Isa 45:1
Lam 4:20
Dan 9:25, 9:26
Hab 3:13

mashach (verbi) 4886 (69)  - voidella vihkimyksenä, asettaa virkaan, olla voideltu
1) to smear, anoint, spread a liquid
1a) (Qal)
1a1) to smear
1a2) to anoint (as consecration)
1a3) to anoint, consecrate
1b) (Niphal) to be anointed

UT:ssa löytyy vain kaksi kertaa kreikankielen substantiivi 'messias'. 

Kuka?
- se odotettu messias

Messias (subst.) 3323 (2) - Se tietty voideltu messias
Messias =" anointed"
1) the Greek form of Messiah
2) a name of Christ

Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan" (subst.), se on käännettynä: Kristus (adj.).
Joh. 1:41

Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias (subst.) on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi (adj.); kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki".
Joh. 4:25

Monissa käännöksissä on laitettu selitys sulkeisiin; "se on käännettynä: Kristus"  (which translated means the Christ). Ne eivät kuulu alkuperäiseen tekstiin, eivätkä ne logikkansakaan puolesta edes istu lauseeseen, vaan ovat jälkeenpäin lisätyt. 'Messias' ei voi olla käännettynä 'Kristus', koska ensimmäinen on substantiivi ja toinen adjektiivi, ne eivät vastaa tosiaan. Heprean sana 'Messias', mashiyach (4899), HaMashiyach, Se Messias, on kreikaksi käännettynä 'Messias' (3323). Ne ovat molemmat substantiiveja.

Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus (Christos)".
Luuk. 9:20

Pietari vastasi siis: "Sinä olet se Jumalan voideltu."

Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa (Christos) vastaan.
Apt. 4:26 (38)

Vaan kuninkaat yhteen menevät ja päämiehet kokoovat heitänsä Herraa vastaan ja hänen Kristustansa vastaan (Biblia)

The kings of the earth stood up, and the rulers were gathered together against the Lord, and against his Christ. (KJV)

Nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on SE VOIDELTU JUMALAN POIKA, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä nimensä kautta.
Joh. 20:31

Jae iskee suoraan ytimeen kun siinä käytetään sanaa ’messias’.

Nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on SE MESSIAS, JUMALAN POIKA,  ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä nimensä kautta.

Joh. 20:31

MITÄ TÄMÄ KAIKKI TARKOITTAA?

Tässä on mätäpaise: siis kreikankielisissä käännöksissä on jo alussa, ensimmäisellä vuosituhannella, korvattu substantiivi 'Messias' adjektiivilla 'kristus' ja sieltä se on käännetty englanninkieliseen Raamattuun ja edelleen kaikkiin muunkin kielisiin raamattuihin. Näin tehden Messias on täysin kätketty juutalaisilta. Kuten tiedämme, Jeshua tarkoittaa ’Herra pelastaa’ ja Messias tarkoittaa ’voideltu’, HaMashiach, ’se tietty Voideltu’.

KJV:n pohjana olevassa kreikankielisessä kirjoituksessa on käytetty kaksi kertaa kreikankielistä sanaa 'Messias'

https://www.biblestudytools.com/lexicons/greek/kjv/messias.html

ja muuten sanaa 'christos', jonka KJV on lähes pääsääntöisesti kääntänyt 'Christ' ja suomen käännöksissä 'Kristus'. Miksi ihmeessä kreikankielinen sana 'Messias' on täytynyt vaihtaa sanaan 'Christos'? Uskovien ensimmäinen reaktio on, että ei se mitään, kyse on samasta asioista ja se on "kristittyjen käännös".

TEOSOFIA

Nyt tullaan teosofeihin. 'Kristustietoisuuteen'. Heille Jeesus ei ole mikään pelastava Messias, vaan yksi henkinen opettaja. Teosofit eivät kiellä Raamattua, vaan pitävät sitä yhtä hyvänä oppaana kuten esimerkiksi Kalevalaa ja Jeesuksen he rinnastavat mm. Väinämöiseen tai Buddhaan. Teosofit ovat omassa pimeydessään tutkineet paljon varsinkin Vuorisaarnaa.

Sana 'kristus' on hellenistisen viisauden pimeyden luoma sana, adjektiivi, 'voideltu'. Se kuuluu vihollisen sanastoon ja se on ujuttanut sen jo alussa siihen muotoutumassa olleeseen baabelikirkkoon. Aivan kuten sana 'teosofia', 'jumalviisaus', on hellenistinen sana, jolla ei ole mitään tekemistä Israelin Jumalan kanssa. 'Kristus' ei sanana kuvaa Messiasta, vaikka se niin mielletäänkin, vaan 'toista jeesusta'. Mikä on sen 'voitelu'? Se on 'kristustietoisuus'. 'kristus-ihminen'. Sana 'kristus' on pimeydestä otettu lainasana, jonka juuret ovat saatanan syvyyksissä. Entä sitten sana ’kristitty’?

Teosofi Pekka Ervasti kirjoitti vuonna 1916 otsikolla 'Kristus':

”...Kaikki, jotka ovat tutustuneet teosofian henkeen, tietävät, että siinä tehdään selvä ero Kristuksen ja Jeesuksen välillä. Kristus on laatusana, ja Jeesus on henkilönimi. Jeesus Natsarealainen oli ihminen, joka eli maan päällä, mutta häntä nimitettiin »kristukseksi» eli voidelluksi, niinkuin evankeliumeissa sanotaan: »Jeesus, jota sanotaan Kristukseksi.» (Matt. 27: 17 ym.) Tämä on ensimmäinen opetus, jonka saamme teosofialta, että on olemassa ero Jeesus Natsarealaisen ja Kristus-käsitteen välillä. Kristus-käsite ─ jos tahdomme sitä yleisesti määritellä teosofisen elämänymmärryksen mukaan ─ tarkoittaa yleensä jotakin jumalaista, jotakin sellaista, mikä on tavallisen ihmiskunnan yläpuolella, jotakin, joka on paljon lähempänä Jumalaa kuin yksikään tavallinen persoonallinen ihminen, jotakin sellaista, joka on aivan yhtä Jumalan kanssa...”

http://media.pekkaervast.net/penet/presentations_files/1916_12_26_Kristus.pdf

Hän puhuu myös siitä, että sana ’christos’ on adjektiivi eli laatusana ja, että teosofeille sillä on eri merkitys kuin ’kristityille’. Teosofit ovat New Agen ydinporukkaa.

”..Buddhi on kristusprinsiippi — H. P. B:n mukaan Kristus käsittää atmaa – buddhi – manaksen kolminaisuuden; buddhi ei voi ihmisessä herätä rakkauden, viisauden, järjen merkityksessä, ellei meissä ole herännyt totuutta etsivä manas, ellei tämä ole niin pitkällä, että se on saanut totuuden pyhän hengen. Meidän on täytynyt olla totuudenetsijöitä, meidän on täytynyt puhdistaa järkeämme, ennen kuin Kristus voi meissä syntyä. Kun se on täydellisesti kehittynyt, silloin voimme rakastaa jokaista elävää olentoa, kaikkea luonnossa, sillä luonnossa ei ole mitään kuollutta...”

http://www.teosofia.net/pe/buddhi.htm

"...Heinäkuussa 1977 Heidän päänsä ja johtajansa, Herra Maitreya, johon on tiivistynyt Kristusprinsiippi (Rakkauden energia) ja joka on Maailmanopettajan virassa, laskeutui Himalajalla sijaitsevasta olinpaikastaan ja saapui Lontooseen, Englantiin, joka on Hänen modernin maailman ”toiminnan keskuksensa”..."

www.share.fi/

"...Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus..."
- Athanasioksen uskontunnustus

http://sti.fi/images/kulmakivi/kulm15-2/s2.pdf

Sana ’kristus’ ei selvästikään ole viholliselle vastenmielinen, vaan päinvastoin. Okkultismissa puhutaan paljon kristuksesta. Kristus-tietoisuuden lisäksi mm. mystinen kristus, kosminen kristus, kristus-impulssi, kristusprinsiippi, kristosofia, Steineriläisten kristiyhteisö, mormonien MAP jeesuksen kristuksen kirkko…

Youtubesta löytyy useampikin Paavo Hiltusen opetus New Agen vaaroista.

Miksi paavin kruunu on kolmikerroksinen?

Athanasioksen uskontunnustus

Kirkot ja seurakunnat makaavat koko painollaan ensimmäisen vuosituhannen kirkolliskokousten päätösten päällä vielä tänäkin päivänä. Isien uskonto ja lapsikastettujen nimikristittyjen kanssa yhteen ääneen lausuttavat uskontunnustukset ovat sokaisseet aidotkin uskovat luulemaan, että tässä se on Raamatun Totuus. Ensimmäisten kirkolliskokousten aiheena oli Jumalan olemuksen selittäminen ihmisviisaudella. He muotoilivat Jumalan kolmiyhteiseksi isä-poika-pyhähenki, ja se on se 'kiveenhakattu totuus', joka on 1700 vuoden ajan sokaissut kaikki muut, paitsi kirkosta jo heti alussa ulos savustetut juutalaiset. 

Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat tietysti 110% tällä pohjalla. Saman valheen ovat nielaisseet myös vapaat suunnat 100%. Jokainen joka uskaltaa nousta kolminaisuusoppia vastaan kivitetään jumalanpilkkaajana. Totuutta ei nähdä, koska sitä ei haluta nähdä, eikä edes haluta kyseenalaistaa. Kyseessä samalainen sokeus kuin juutalaisillakin, he eivät näe Messiastaan ja kristityt eivät näe Jumalaansa.

18 "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.

19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

21 Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

Matt. 12:18-21

Athanasioksen uskontunnustus

Athanasios Aleksandrialainen (v 298–373) oli yksi alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka taisteli erityisesti areiolaisuutta vastaan. Hän puolusti kiivaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olemuksesta. Ortodoksinen (orthos = oikein, doxa = ylistää) kirkko kutsuu Athanasiosta 'Ortodoksisuuden isäksi'.

Athanasioksen uskontunnustus on viimeinen kolmesta ns. vanhan kirkon uskontunnustuksesta, joissa kirkon keskeinen oppi on tiivistetty. Athanasioksen uskontunnustus on se viimeistelty yhteenveto Apostolisesta ja Nikean uskontunnustuksesta; filosofisen järkeilyn ja antiikin mytologioiden sekoitus.

TÄMÄ ON SE VALHE, joka sitoo kirkkokuntia:

KOLMINAISUUSOPPI. 

Raamattu julistaa alusta loppuun, että JUMALA ON YKSI AINOA

Jeesus ei ole Jumala eikä Isä, vaan Ihmisen poika, kuten hän itse itsestään sanoo lähes 80 kertaa. 

Hän sanoo myös:

Isä on minua suurempi.

Joh. 14:28

Athanasioksen uskontunnustus:

"Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.

Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.

Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.

Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.

Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, yhtä lailla Jumala ja ihminen:

Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.

Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.

Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.

Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.

Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua."

Ekumeeniset uskontunnustukset :

1. Apostolinen uskontunnustus, (vuosiluku puuttuu), määritteli 'yhteisen uskon'

2. Nikean uskontunnustus, v. 325, määritteli 'Jumalan teot Kristuksessa'. 

3. Athanasioksen uskontunnustus, (400-luvulta? Athanasios kuoli v. 373), määritteli 'Jumalan olemuksen' ja kiteytti aiemmissa kokouksissa määritellyn Jumalan olemuksen 'kolminaisuusopiksi'.

Kaikki kolme uskontunnustusta on muotoiltu ennen Suurta Skismaa (schizo = jakaantua) v. 1054, jolloin kirkko jakaantui kahtia, katoliseksi ja ortodoksiseksi kirkoiksi. Eroaminen oli monisatavuotinen prosessi, jonka räjäytti vuonna 1054 paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset, jotka purettiin vasta vuonna 1965. 

Ekumeeniset kirkolliskokoukset eli synodit
ennen kirkon jakautumista:

1. Nikean ensimmäinen kirkolliskokous v. 325

- oppi kolminaisuudesta, areiolaisuuden torjuminen, uskontunnustus

- määritteltiin kaanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteltiin kirkon lait (kanones)  maallisista laeista (nomoi).

2. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous v. 381

- Nikean kolminaisuusopin ja -uskontunnustuksen täydentäminen
- mikä on Pyhän Hengen olemus

- kokouksen päätös: "Jumala on yksi, mutta ilmenee kolmena persoonana". "Pyhä Henki on samaa olemusta kuin Isä ja Poika"

- Konstantinopolin piispan Makedonioksen oppi, että "Pyhä Henki ei ole Jumalan persoona vaan vain Jumalan voima", tuomittiin harhaopiksi.

3. Efesoksen kirkolliskokous v. 431

- Konstantinopolin piispa Nestorios (k.n. 451) opetti, että Kristus oli ihminen, ja että Jumalan Henki vain asui hänessä.
- Kristuksen luonto, nestoriolaisuuden torjuminen

- kokouksen päätös: "Kristus on jumalihminen, jolla on yksi ja sama persoona, mutta kaksi luontoa".
- Neitsyt Marian julistettiin Jumalansynnyttäjäksi

4. Khalkedonin kirkolliskokous v. 451

- Kristuksen luonto, monofysitismin torjuminen = oppi, jonka mukaan Kristus ei ollut Jumala ja ihminen, vaan jumalallinen ihminen, jossa nämä luonnot olivat sulautuneet yhteen, olematta omia persooniaan

- kokouksen päätös: "Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen", "Jumala-Logos"

- nk. Khalkedonin kaava (on tämän kirjoituksen lopussa)

5. Konstantinopolin toinen kirkolliskokous v. 553

- käsiteltiin edelleen aihetta Kristuksen luonnosta
- tuomitsi jälleensyntymisopin kerettiläisyydeksi

- edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset

6. Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous v. 680

-  monoteletismi tuomittiin harhaopiksi = oppi, jonka mukaan Kristuksella kaksi luontoa, mutta vain yksi jumalinhimillinen tahto (thelesis, Hepr. 2:4).

Trullo, v. 692, ns. 'viisi-kuudes kirkolliskokous', joka oli osa Kuudetta kirkolliskokousta

- määritteli, millä tavalla eri lahkoista palaavat tulee liittää kirkon yhteyteen: ketkä on kastettava, ketkä voideltava mirhalla ja ketkä otetaan vastaan katumuksen sakramentin ja ehtoolliseen osallistumisen kautta. 

7. Nikean toinen kirkolliskokous v. 787

- ikonoklasmin eli kuvakiellon ja Jumalan 2. käskyn kumoamiseksi.

- hyväksyttiin kuvien kunnioittamista koskeva dogmi ja annettiin 22 kanonia eli lakia.

Filioque-kiista 

Nikean toisen kirkolliskokouksen (v. 787)  jälkeen Nikean uskontunnustuksesta ("Uskon... ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä") syntyi ns. filioque-kiista ('filioque' on latinaa ja tarkoittaa 'ja Pojasta'). Lännen kirkko lisäsi uskontunnustukseen latinankielisen sanan 'Filioque '(’ja Pojasta’), joka tarkoitti Pyhän Hengen lähtevän, ei vain Isästä, vaan myös Pojasta ("Uskon... ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta"). Idän patriarkaatit eivät hyväksyneet tätä muutosta. Uskontunnustuksen ortodoksisen sanamuodon mukaan Pyhä Henki 'lähtee Isästä'.

Nikean katolisen uskontunnustuksen loppu käskee kumartamaan pyhää henkeä: 

"...Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää."

Filioque-lisäyksellä oli suuri rooli katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa v. 1054, joka lopulta johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet Filioque-lisäystä. 

Khalkedonin kaava

Khalkedonin IV kirkolliskokous v. 451.

Nk. Khalkedonin kaavassa on järkeilty Jumalan pojan kahden luonnon välistä suhdetta:

»Pyhiä isiä seuraten me opetamme kaikki yksimielisesti: (I) on tunnustettava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä, jumaluutensa puolesta hän on ennen aikoja Isästä syntynyt, mutta tämä sama on viimeisinä päivinä meidän tähtemme ja meidän pelastuksemme tähden (syntynyt) ihmisyytensä puolesta Mariasta, neitsyestä, Jumalan äidistä, yksi ja sama Kristus, Poika, Herra, ainosyntyinen, (II) joka tunnetaan kahdessa luonnossa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta, jolloin yhdistymisen tähden luontojen erilaisuus ei ole millään tavoin kumoutunut, vaan kummankin luonnon omalaatuisuus on säilynyt ja yhdistynyt yhdeksi persoonaksi ja yhdeksi hypostaasiksi, joka ei ole jakaantunut tai erotettu kahdeksi persoonaksi, vaan joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt."

7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,

9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset

Hebr. 5:7-9

http://sti.fi/images/kulmakivi/kulm15-2/s2.pdf

Tapani Suonto: Miten löydän oman kutsumukseni?

Kristus teissä, kirkkauden toivo

Me saamme rauhan ainoastaan Jeesuksessa Kristuksessa, Jeshuassa, messiaassa, 'siinä voidellussa'. Näyttää siltä, että tämä täsmennys, 'se voideltu', on mukana aina kun puhutaan olemisesta 'Jeesuksessa'.

Miten me olemme 'hänessä'?

Rakkaudesta Jumalaan me suostumme "antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne" (Room. 12:1). 'Järjellinen' tarkoittaa 'tahdon päätöstä'. Tahto on sinulla itselläsi, Jeesus ei tee sitä päätöstä sinun puolestasi. Se tarkoittaa sinun ja minun oman lihan pitämistä kuolleena joka päivä. Vain siten me voimme olla yhtä hänen kanssaan. Jeesus Kristus ('se voideltu') on yhtä Isän kanssa.

Minä ja Isä olemme yhtä.
Joh. 10:30

Jumalan mielen mukainen avioliitto on kaunis kuva yhtä olemisesta; heidän tulee olla yksimieliset, koska he ovat yksi liha. Kuva täyttyy ainoastaan silloin, kun heillä on yksi pää, joka ei ole vaimon pää. Kristus on miehen pää ja Jumala on Kristuksen pää (1Kor. 11:3). Vaimo palvelee Jumalaa nöyrtymällä miehensä auktoriteetin alle, muutoin hän kapinoi Jumalaa vastaan.

5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
Fil. 2:5-8

Meidän tulee tyhjentää itsemme omasta itsestämme. Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä. Jos oma liha saa hallita, ei hänelle, 'sille voidellulle', jää tilaa meissä.

 ...koska minä elän, niin tekin saatte elää
Joh.14:19-20

Kun me tyhjennämme itsemme, me alistamme oman tahtomme kokonaan Jeesukselle, joka on tyhjentänyt itsensä ja alistanut oman tahtonsa kokonaan Isälle - so. alistamme oman tahtomme Jeesuksen kautta Jumalalle - niin silloin me olemme Kristuksessa, 'siinä voidellussa',  ja silloin, siinä kuuliaisuudessa, me voimme omistaa kaikki lupaukset, jotka Jumalan lapsen aseman puolesta laillisesti kuuluvat meille. Lupausten hinta on kuoleminen itselle. Oman itsen siirtämistä pois Jeesuksen edestä. Se on ristin ottamista joka päivä. Vain siten voit olla Jumalalle kuin soitin, jolla Hän voi soittaa omaa säveltään.

24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
Gal. 5:24-25

Voin myös ajautua pois kristuksesta, 'siitä voidellusta'. Se ei tarkoita sitä, ettenkö uskoisi Jeesukseen ja pitäisi itseäni tosi uskovaisena, niinkuin toisetkin minua pitävät uskovaisena. Kuljen paljon kokouksissa, latelen raamatunjakeita ulkomuistista ja touhuan uskovien kanssa vapaaehtoistöissä tai olen tehnyt Jeesuksesta itselleni leipäpuun, bisneksen - mutta teen sitä oman tahtoni ja mieltymysteni mukaan, maailmallinen kiilto silmissäni, omaksi huvituksekseni, ajankulukseni, omien sosiaalisten tarpeideni täyttämiseksi, saadakseni kiitosta ja arvostusta, ruoan tähden, hyötyäkseni siitä jollain tavalla, tullakseni joksikin. Siis ITSEKKÄISTÄ lähtökohdista. Työni tuottaa silloin vain vähän, jos lainkaan, taivaallista hedelmää, mutta se uuvuttaa minut puhki.

Voin myös olla sananjulistaja, opettaja tai laulaja ja minulla on paljon kuulijoita. Olen "tehnyt raamatunlausekoteloni leveäksi ja vaippani tupsut suuriksi" (Matt. 23:5) jotta ihmiset minua katselisivat. Sanon palvelevani Herraa, vaikka touhuan inhimillisen ymmärrykseni, oppineisuuteni ja luonnollisen lahjakkuuteni varassa; Jumala ei ole koskaan minua siihen tehtävään kutsunut tai sitten olen ajautunut palvelutehtävässäni minun omia etujani ajaviin tavoitteisiin. Ehkä se on alkanut hengessä ja päätynyt lihaan, enkä ole tajunnut, että Jeesus ei ole enää mukana, vaan rehkin omassa voimassani. Ehkä Jumala on tahtonut lopettaa toiminnan jo vuosia sitten, luodakseen jotain uutta, mutta minä olen jäänyt kiertämään totutulla kaviourallani ja ihmettelen, miksi enää ei tapahdu mitään. Työltä puuttuu Jumalan siunaus ja sen myötä myös hedelmä jää vähäiseksi.

Oli niin tai näin, lopputulema on, että en olekaan Jeesuksen palvelija eikä hän ole minun Herrani, Isäntäni, Työnantajani, vaan minun oma vatsani on minun jumalani; olen oman itseni herra. Minä en silloin elä kristuksessa, 'siinä voidellussa', vaan minulla on ihan oma agenda, jopa oma seurakunta. Minä en tunne Herraa enkä hänen tahtoaan, eikä Herra tunne minua.

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
Matt. 7:22-23

Jeesus Kristus, 'se voideltu', on PÄÄ ja seurakunta on hänen ruumiinsa. Hän tarvitsee jokaisen uskovan ruumista, käsiä, jalkoja, silmiä, korvia... voidakseen toimia maailmassa. Jeesus, 'se voideltu', tekee ainoastaan Isän valmistamia tekoja. Jeesuksella ei ole omaa agendaa, vaan hän tekee Isän tekoja. Jumala on antanut jokaiselle lapselleen poikansa, 'sen voidellun', hengen, so. omaa henkeänsä.

Hän, 'se voideltu', voi toimia minussa vain rajoitetusti, jos minä en ole kuollut itselleni. Jos minä olen täynnä omaa tahtoani, omia himojani, omia suunnitelmiani, omia ongelmiani, omia mielipiteitäni, omia rajoitteitani... hänellä, 'sillä voidellulla', hänellä ei ole silloin tilaa eikä vapautta elää ja toimia minussa. Minä olen silloin astunut ulos kristuksesta, totetuttamaan omia ideoitani inhimillisten aistieni, taitojeni ja voimieni varassa. Elän silloin kristityn leimalla varustettuna maailmassa maailman tavalla eikä elämäni tuo Jumalalle kunniaa. Suola on käynyt mauttomaksi, "se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi" (Matt.5:13).


Kristuksen täyteys - täynnä Kristusta

11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi

12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen täydelliseen (teleios) miehuuteen, Kristuksen täyteyden (pleroma) täyden iän määrään,

Till we all come in the unity of the faith, and of the knowledge of the Son of God, unto a perfect man, unto the measure of the stature of the fulness of Christ:

teleios (adj.) 5046 (19)

1) brought to its end, finished

2) wanting nothing necessary to completeness

3) perfect

4) that which is perfect

4a) consummate human integrity and virtue

4b) of men

4b1) full grown, adult, of full age, mature

pleroma (subst) 4138 (17)

1) that which is (has been) filled

1a) a ship inasmuch as it is filled (i.e. manned) with sailors, rowers, and soldiers

1b) in the NT, the body of believers, as that which is filled with the presence, power, agency, riches of God and of Christ

2) that which fills or with which a thing is filled

2a) of those things which a ship is filled, freight and merchandise, sailors, oarsmen, soldiers

2b) completeness or fulness of time

3) fulness, abundance

4) a fulfilling, keeping

14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;

15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme HÄNEEN, joka on pää, Kristus,
16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.
Ef. 4:11-16

1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.
3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä KRISTUKSEN KANSSA JUMALASSA;
4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.
8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
Kol. 3:1-8

5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.

6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;

7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.

8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset

Room. 8:5-8

Mutta hänestä (Isästä) on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi
1. Kor. 1:30 

19 Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen "on" ja "ei", vaan hänessä tuli "on".
20 Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.
2Kor. 1:19-20

Jumalan lupaukset ovat voimassa ainoastaan jos olemme Jeesuksessa Kristuksessa, 'siinä voidellussa'. Hän toteutti maan päällä Isän tahtoa ja niin tulee meidänkin tehdä. Jos kapinoimme Isän tahtoa vastaan, olemme siltä osin astuneet ulos lupauksista, kirousten alle. Kilvoittelu on kamppailua omaa lihallista luontoa vastaan pysyäksemme 'siinä voidellussa', jossa ainoassa meillä on lepo.

11 Pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä KRISTUKSESSA ('siinä voidellussa') JEESUKSESSA.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille
Room. 6:11-12

24 Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte.
25 Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman.
26 Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen,.
27 vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi.
1. Kor. 9:24-27

Eihän sitäkään, joka kilpailee, seppelöidä, ellei hän kilpaile sääntöjen mukaisesti.
2. Tim. 2:5

Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään
1. Tim. 6:12

Pyhä tarkoittaa 'Jumalalle erotettu'. Meille on uudestisyntymisessä annettu lahjaksi Jeesuksen vanhurskaus. Vanha synnin ruumis haudataan kasteessa ja uusi nousee sijaan. On tärkeää, että kuollut haudataan, siinä on lupaus voimasta vastustaa synnin houkutuksia. Pyhitys on sydämen ja elämän puhtautta, elää Jumalalle erotettua elämää.

Elämän hengen laki KRISTUKSESSA ('siinä voidellussa') JEESUKSESSA on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

Room. 8:2

Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys (hagiasmos), ja sen loppu on iankaikkinen elämä.

Room. 6:22

hagiasmos 38 (10)
1) consecration, purification
2) the effect of consecration
2a) sanctification of heart and life

Room. 6:22
1.Kor. 1:30
1.Tess. 4:3-4
2.Tess. 2:13
1.Tim. 2:15
Hepr. 12:14
1.Piet. 1:2

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa
Hepr. 12:14

28 Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä KRISTUKSESSA ('siinä voidellussa').

29 Sitä varten minä vaivaa (kopiao) näenkin, taistellen (agonizomai) hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa.
Kol. 1:28-29

kopiao 2872 (23)
1) to grow weary, tired, exhausted (with toil or burdens or grief)
2) to labour with wearisome effort, to toil
2a) of bodily labour

agonizomai 75 (7)
1) to enter a contest: contend in the gymnastic games
2) to contend with adversaries, fight
3) metaph. to contend, struggle, with difficulties and dangers
4) to endeavour with strenuous zeal, strive: to obtain something

5 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
6 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me HÄNESSÄ olemme.
1Joh. 2:5-6

Joka sanoo HÄNESSÄ pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
1Joh. 2:6

Kuka ikinä HÄNESSÄ pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
1Joh.3:6

Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.
1Joh. 5:18

Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!
2. Kor. 2:14 

Kaikki minä voin HÄNESSÄ, joka minua vahvistaa.
Fil. 4:13

8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen
9 ja minun havaittaisiin olevan HÄNESSÄ ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella
Fil 3:8-9

Kristus ('se voideltu') teissä (ja teidän keskellänne), kirkkauden toivo.
Kol. 1:27

4 Pysykää minussa ('siinä voidellussa'), niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
6 Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
Joh. 15:4-6

Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä ihmistä??

David Pawson avaa Johanneksen evankeliumin jaetta 3:16 kertoen sen yleisestä väärinymmärtämisestä, asiayhteydestä ja siitä mitä jae todellisuudessa sanoo.


9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10 Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
1. Joh. 4:9-10

21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle.
22 Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"
23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja (siitä seuraa että) minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Joh. 14:21-24

Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä.
1. Joh. 5:3

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.
Joh. 3:36

Tahtoisin jo kotiin

Olen vieras, muukalainen 
täällä ahjossa kyynelten.
Moni kanssani samanlainen 
käy tietänsä taistellen. 

Miten kaipaankaan jo kotiin 
luo Jumalan taivaaseen
Olen väsynyt riitaan ja sotiin
tämän ajan kiireisiin

Minä tahtoisin jo muuttaa 
Uuteen Jerusalemiin,
jättää kaiken sen mikä painaa 
ja päästä kirkkauteen.

Minä tahtoisin nähdä sut Jeesus, 
kun alkaa niin väsyttää.
Sinä vastassa oletko, Jeesus, 
kun loppuu matkani tää.

Sinun luonasi, Jeesus, yksin, 
lepopaikka ja rauha on.
Sinun kanssasi käsityksin 
hyvä matkaa tehdä on.

Nyt tahtoisin jo kotiin 
täältä melskeistä maailman.
Luo Jumalan taivaan kotiin 
ja häihin Karitsan.

Hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi

1 Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.
2 Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi valittaa, surra (pentheo), että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?

Ja te olette paisuneet, ja miksi ette enemmin murehtineet, että se, joka senkaltaisen työn tehnyt on, teidän seastanne otettaisiin pois. (biblia)

pentheo (verbi) 3996 (10)
1) to mourn
2) to mourn for, lament one

Matt. 5:4, 9:15
Mark. 16:10
Luuk. 6:25
1Kor. 5:2
2Kor. 12:21
Jaak. 4:9
Ilm. 18:11, 18:15, 18:19

3 Sillä minä, joka tosin ruumiillisesti olen poissa, mutta hengessä kuitenkin läsnä, olen jo, niinkuin läsnäollen, puolestani päättänyt, että se, joka tuommoisen teon on tehnyt, on
4 -sittenkuin olemme, te ja minun henkeni ynnä meidän Herramme Jeesuksen voima, tulleet yhteen Herran Jeesuksen nimessä -
5 Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
6 Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus (synti) hapattaa koko taikinan (seurakunnan)?

Ei ole teidän kerskauksenne hyvä (biblia)

Your glorying is not good. Know ye not that a little leaven leaveneth the whole lump? (KJV)

7 Peratkaa Puhdistakaa pois (ekkathairo) vanha hapatus (synti), että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.

ekkathairo (verbi) 1571 (2) - puhdistaa perusteellisesti
1) to cleanse out, clean thoroughly, to cleanse

8 Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.

9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
1Kor. 5

Älä rupea pikavihaisen ystäväksi

24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
25 että et tottuisi oppisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
Sananl. 22:24-25

24 Make no friendship with an angry man; and with a furious man thou shalt not go:
25 Lest thou learn his ways, and get a snare to thy soul. (KJV)


Älkää eksykö. "Huono väärämielinen (kakos) seura hyvät tavat turmelee."
1Kor.  15:33

kakos (adj.) 2556 (51)
1) pahasta luonteenlaadusta
1a) ei sellainen kuin pitäisi olla
2) tavasta ajatella, tuntea, toimia
2a) ala-arvoinen, väärä, häijy
3) harmillinen, vahingollinen, turmiollinen, tuhoisa, tappava

Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen

20 Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat (kakos 2556) ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,
22 aviorikokset, ahneus, häijyys (poneria), petollisuus, irstaus, pahansuonti (paha [poneros] silmä), jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
23 Kaikki tämä paha (poneros) lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."
Mark 7:20-23

poneria (subst.) 4189 (7) 
from 4190 poneros
1) turmeltuneisuus, vääryys, pahuus, 
2) ilkeys
3) pahat tarkoitukset ja toiveet

kakos (adj.) 2556 (51)
1) pahasta luonteenlaadusta
1a) ei sellainen kuin pitäisi olla
2) tavasta ajatella, tuntea, toimia
2a) ala-arvoinen, väärä, häijy
3) harmillinen, vahingollinen, turmiollinen, tuhoisa, tappava

Matt. 21:41, 24:48, 27:23
Mark 7:21, 15:14
Luke 16:25, 23:22
John 18:23
Acts 9:13, 16:28, 23:9 
Rom 1:30, 2:9, 3:8, 7:19, 7:21, 9:11, 12:17, 12:21, 13:3-4, 13:10, 14:20
1Co 10:6, 15:33
2Co 13:7
Ph 3:2
Co 3:5
1Th 5:15
1Tim 6:10
2Tim 4:14
Tit 1:12
Hebr 5:14
Jam 3:8
1Pt 3:9-11
3Jo 1:11
Re 2:2, 16:2

kakos (adv.) 2560 (16)
1) kurja, olla sairas
2) kelvottomasti, väärin,
3) puhua pahaa, parjata

Matt 4:24, 15:22, 17:15, 21:41
Mark 1:32, 1:34, 2:17, 6:55
Luke 7:2
John 18:23
Acts 23:5
Jam 4:3

8 mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele suostu taipumaan (apeitheo) totuutta, vaan tottelevat (peitho) vääryyttä (adikia), tulee viha ja kiivastus.
9 Tuska (thlipsis) ja ahdistus (stenochoria) jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa (kakos) tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen;
Room. 2:8-9

apeitheo (verbi) 544 (16)
1) ei salli itseään taivutettavan
1a) hylkää uskon tai pidättää sen omana tietonaan 
1b) kieltäytyy uskosta ja kuuliaisuudesta
2) ei mukaudu

peitho (verbi) 3982 (55) - suostutella, taivuttaa, vakuuttaa, luottaa, olla vakuuttunut
1) suostutella
1a) to persuade, i.e. to induce one by words to believe
1b) to make friends of, to win one's favour, gain one's good will, or to seek to win one, strive to please one
1c) to tranquillise
1d) to persuade unto i.e. move or induce one to persuasion to do something
2) olla suostuteltu
2a) to be persuaded, to suffer one's self to be persuaded; to be induced to believe: to have faith: in a thing
2a1) to believe
2a2) to be persuaded of a thing concerning a person
2b) to listen to, obey, yield to, comply with
3) luottaa, olla luottamus, olla luottavainen

adikia (subst.) 93 (25) 
from 94
1) väärä (tuomari)
2) sydämen ja elämän väärä mieli
3) teko joka  rikkoo lakia ja oikeutta, vääryyden teko

thlipsis (subst.) 2347 (45) - ahdistus, painostus, sorto, hätä
1) a pressing, pressing together, pressure
2) metaph. oppression, affliction, tribulation, distress, straits

stenochoria (subst.) 4730 (4)  - ahdas paikka, hirveä suurtuho, äärimmäinen hätä
1) narrowness of place, a narrow place
2) metaph. dire calamity, extreme affliction 

Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha

9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha (poneros)."
1. Kor. 5:9-13

Mitä tarkoittaa paha?

poneros (adj.) 4190 (76)
juontuu sanasta ponos  4192
1) täynnä raatamisia, mielipahaa, vaikeuksia
1a) ahdistettu ja rasitettu töillä
1b) aiheuttaa raatamisia, kiusaa ja vaaroja; paha aika, joka on täynnä vaaroja kristilliselle uskolle ja lujuudelle; aiheuttaa kärsimystä ja levottomuutta, vaikeuksia
2) paha, paha luonne tai tila
2a) fyysisessä mielessä: sairas tai sokea
2b) eettisessä mielessä: ilkeä, pahan tapainen, paha

ponos (subst.) 4192 (3) 
sanasta penes 3993
1) suuri levottomuus, voimakas halu
2) kärsimys, tuska

penes (adj.) 3993 (1) - 
sanasta peno ;'raataa päivittäisen toimeentulon vuoksi'
1) köyhä, kurja

Tästä tullaan ongelman alkujuurille, syntiinlankeemuksen rangaistukseen: kurjana sinun täytyy raataa, otsasi hiessä,  päivittäisen toimeentulosi vuoksi, sinä paha ihminen, joka olet omasta mielestäsi viisas ja haluat elää riippumattomana Jumalasta. Jumala on Isä, joka antaa huolenpidon jokaiselle omalleen, mutta sinun tulee kunnioittaa Hänen sanaansa, eikä tehdä oman tahtosi mukaan.

17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1. Moos. 3:17-19

Sana poneros UT:ssa:

Matt 5:11, 5:39, 5:45, 6:13, 6:23, 7:11, 7:17-18, 9:4, 12:34-35, 12:39, 12:45, 13:19, 13:38, 13:49, 15:19, 16:4, 18:32, 20:15, 22:10, 25:26 
Mark 7:22-23
Luke 3:19, 6:22, 6:45, 7:21, 8:2, 11:13, 11:29, 11:34, 19:22
John 3:19, 7:7, 17:15
Acts 17:5, 18:14, 19:12-13, 19:15-16, 28:21
Rom 12:9
1Co 5:13
Gal 1:4
Eph 6:13
Col 1:21
1Thess 5:22
2Thess 3:2
1Tim 6:4
2Tim 3:13, 4:18
Hebr 3:12, 10:22
Jam 2.4
1John 2:13, 3:12, 5:18 
2John 1:11
3John 1:10
Rev 16:2