1 Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,
2 julistamaan Herran otollista (ratsown) vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,
3 panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.
Jes. 61:1-3
ratsown (subst.) 7522 (56) - ilo, suosio, hyvä tahto, hyväksyminen
from 07521
1) pleasure, delight, favour, goodwill, acceptance, will
1a) goodwill, favour
1b) acceptance
1c) will, desire, pleasure, self-will
ratsah (verbi) 7521 (57)
1) to be pleased with, be favourable to, accept favourably
1a) (Qal)
1a1) to be pleased with, be favourable to
1a2) to accept
1a3) to be pleased, be determined
1a4) to make acceptable, satisfy
1a5) to please
1b) (Niphal) to be accepted, be pleased with
1c) (Piel) to seek favour of
1d) (Hiphil) to please, pay off
1e) (Hithpael) to make oneself acceptable or pleasing
Jeesuksen palvelutehtävä: 3 ½ vuotta? Yksi vuosi?
"Herran otollinen vuosi" sisälsi täsmälleen kaksi pääsiäistä.
Hänen julkisen palvelutehtävänsä alussa hän puhdisti temppelin,
ja hän teki samoin myös sen lopussa.
Johanneksen evankeliumin perusteella ja verrattuna kolmeen muuhun evankeliumiin, voidaan laskea Jeesuksen osallistumisesta raamatullisiin (2Moos. 23) juhliin, että hänen palvelutehtävänsä pituus oli noin vuoden mittainen.
Tämä tutkimus tuo esiin sen, että koko aika - sisältäen myös 40 päivän paaston erämaassa + 50 päivää ennen helluntaita - on täsmälleen 70 viikkoa eli 490 päivää.
'Evankeliumien harmonia' on kooste, jossa neljän evankeliumin tapahtumien yksityiskohdat esitetään yhdessä. Monet ovat yrittäneet sitä tehdä tätä, mutta eivät aina ole yksimielisiä: useimpia koosteita rajoittaa ennakkokäsitys, joka estää tavoitteen näkemisen. Kun se poistetaan, saamme aikaan harmonian, joka paljastaa ennennäkemättömän johdonmukaisuuden.
Esimerkki:
Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeja kutsutaan 'synoptisiksi evankeliumeiksi', koska ne ovat samankaltaisia. Esimerkiksi Jerikon tien kahden sokean parantuminen kolmessa synoptisessa evankeliumissa. Tätä edeltää kertomus "rikkaasta nuoresta hallitusmiehestä" , joka on samanlainen kolmessa synoptisessa evankeliumissa:
Mark. 10:17-22
Luuk. 18:18-23
Matt. 19:16-22
Jerikontien sokeiden parantaminen :
Mark. 10:46-52, yksi sokea mies on mainittu nimeltä: Bartimeus.
Luuk. 18:35-43, nimeämätön sokea mies
Matt. 20:29-34, kaksi sokeaa miestä
Kaikissa kertomuksissa tapahtumapaikka on tiellä lähellä Jerikoa, ja mies tai miehet huusivat 'Daavidin Poika, armahda minua/meitä'. Laittamalla kaikkien kolmen evankeliumin tapaukset yhteen, näemme, että siellä oli kaksi sokeaa miestä, joista toinen, joka oli äänessä, oli nimeltään Bartimeus.
NELJÄ ERI NÄKÖKULMAA
Sen lisäksi, että evankeliumien kirjoittajat kirjoittivat Jeshuan elämästä kukin eri näkökulmasta, jokainen heistä kirjoitti myös eri tavalla. Kuitenkin kaikki neljä kirjoittajaa noudattivat esityksessään samaa kaavaa. Se oli yleensä :
- Johdanto, käsittäen Jeshuan sukupuun ja vähän taustahistoriaa.
- Kertojan tarkka silminnäkijäkertomus, joka alkaa Jeshuan palvelutehtävän tietyssä vaiheessa, jolloin kertoja itse tulee osalliseksi eli astuu sisäpiiriin.
Evankeliumit on kirjoitettu näin:
MATTEUS käytti muiden todistajien historiaa siltä osin kuin se koski Jeshuan syntymää, mutta omia silminnäkijähavaintojaan tultuaan opetuslapseksi. Koska häntä koskettaa Kuningaskunnan lait, hänen selontekonsa ei ole aina kronologista, vaan hän ryhmittelee asioita teeman mukaan.
MARKUS sai tarkemmat tiedot Pietarilta. Johdannon jälkeen hän kirjoittaa siitä, mitä seurasi sen jälkeen kun Pietari vastasi kutsuun tulla "ihmisten kalastajaksi".
LUUKAS laati kertomuksensa muiden todistajien kautta. Sen vuoksi se sisältää myös monia muita yksityiskohtia, esimerkiksi, Sakarian ja Elisabetin elämästä ja Johannes Kastajan syntymästä. Luukkaan evankeliumi on kronologinen.
JOHANNES oli silminnäkijä, joka kirjoitti vain siitä, mitä hän itse näki (paitsi lyhyt johdanto luomisesta). Hän oli Johannes Kastajan opetuslapsi, ja seurasi Jeesusta siitä ajasta eteenpäin. Hänen kertomuksensa on kronologinen.
Jokainen kirjoittaja kirjoitti Messiaan eri puolista, täyttääkseen hänestä profetoidun osan.
Matteus – Kuningas
Markus – Palvelija
Luukas – Ihmisen Poika
Johannes – Jumalan Poika
(Ilmestyskirja - viides ja viimeinen näkökulma Messiaan työstä, joka on Tuomari.)
YHTEENVETO PALVELUTEHTÄVÄSTÄ
SUKUPUU
Esimerkissä eri näkökohdista nähdään, millä tavalla he ovat kirjanneet Jeshuan sukupuun.
Matteus kirjoitti Jeshuasta Kuninkaana ja hän seuraa Jeshuan sukulinjaa kuningas Daavidiin hänen ainoan maallisen vanhempansa, Marian kautta, jonka isä (ei mies, kuten useimmissa käännöksissä on väärin käännetty) oli Joosef, Jaakobin poika.
Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi.
Matt. 1:16
Jakeessa käytetään sanaa 'givra'; joka viittaa klaanin johtajaan, eli isään.
Markus ei tuo esiin sukupuuta, koska se ei ole oleellinen Palvelijan roolissa.
Luukkaan näkökulma on Ihmisen Poika, joka kertoo meille, että Jeesuksen kasvatusisä, Marian aviomies, oli Joosef, Eelin poika.
Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika,
Luuk. 3:23
(On kaksi Joosefia - Marian isällä ja aviomiehellä oli sama etunimi - mutta toinen on Jaakobin poika ja toinen on Helin poika. Useimmat kommentaattorit olettavat, että Luukaan sukupuu on Mariasta, ja Matteuksen sukupuu on hänen aviomiehestään.)
Johannes kirjoittaa Jumalan Pojasta ja jäljittää hänen olleen "alussa Jumalan kanssa." (Joh. 1:2)
Jeshuan kaksi erilaista sukulinjaa, jotka on ilmoitettu evankeliumeissa,
ovat oikein käännettynä täydellisessä harmoniassa.
Mitä tulee siihen, että Matteus kirjoitti hepreaksi, ei kreikaksi, Eusebius lainaa Hierapoliksen Papieria sanomalla: "Matteus kirjoitti oraakkelit heprean kielellä ja jokainen tulkitsi niitä niin kuin pystyi". Eusebius myös lainaa Hierapolisin Ireneusta sanoessaan: "Matteus julkaisi evankeliuminsa heprealaisten keskuudessa heidän omalla kielellään ..."
VARHAISVUODET
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
Luuk. 1:5
Käymme nyt läpi Jeshuan elämää. Luuk. 1:5 luemme Sakariasta ja Elisabetistä. Sakarias oli Abian osaston pappi. Se on hyvin tarkka tieto. Jakeista 8-10 näemme, että hän palveli temppelissä papillisen aikataulun mukaisesti, ja hänet oli tuolloin valittu suitsuttamaan temppelissä, kun taas "kaikki kansa" rukoili ulkopuolelta.
On vain yksi aika, jolloin Abian pappi suitsuttaisi ja kansan paljous odotti ulkopuolella ja se on Shavuotin suuren juhlan aikana. (Koska se tapahtuu seitsemän viikon kuluttua Ensihedelmistä, se on englanniksi "Feast of Weeks" [suom. viikkojuhla, helluntai] ja kreikaksi "Pentecost"; "Pente" tarkoittaa viisikymmentä, joka tarkoittaa 7x7 on 49 ja seuraava päivä on 50.)
"Kansan joukko", joka oli läsnä Jerusalemissa helluntain pyhiinvaellusjuhlan aikaan, saattoi helposti olla useita satoja tuhansia. Tämä ei tapahtunut salassa.
Johanneksen sikiäminen ei kuitenkaan tapahtunut vielä, ainoastaan ilmoitus siitä. Jakeet 23-24 osoittavat, että kuusi kuukautta sen jälkeen (jae 26) kun Johannes oli siinnyt, Maria tuli raskaaksi. Voimme siten ajoittaa Johannes Kastajan syntymän pääsiäiseen (jolloin on tapana valvoa Elian tulemusta) ja hänet ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä (jae 59) happamattoman leivän juhlan aikaan. Ilmeisesti Jeshuan syntymä olisi ollut kuusi kuukautta myöhemmin.
Yeshuan syntymä ja paimenen vierailu tapahtuuivat Lehtimajan juhlan aikaan.
Jeshuan tulemusta (syntymää) ilmoittava merkki (Matt. 2:2) ajoittui Pasuunansoiton juhlaan ja hänen syntymänsä Lehtimajanjuhlaan. Kun enkelit ilmoittivat paimenille syntymästä (Luuk. 2:8-14), heidän sanansa - "suuri ilo kaikille ihmisille" ja "hyvä tahto ihmisiä kohtaan" - olivat sidoksissa Lehtimajanjuhlaan (Ilmestysmaja), jolloin sana tuli lihaksi ja "majaili" meidän keskuudessamme (Joh. 1:14)
Jeshua ympärileikattiin (Luuk. 2:21) kahdeksan päivää myöhemmin Lehtimajanjuhlan "Viimeisenä Suurena päivänä". Aivan kuten helluntai, tämäkin oli pyhiinvaellusjuhla, jolloin suuret väkijoukot olisivat läsnä Jerusalemissa kuulemassa Simeonin ja Hannan profetiat (Luuk. 2:25-39).
Seuraava maininta Jeesuksesta on 12-vuotiaana osallistumassa Pesah-juhlaan. (Luuk 2:40-49).
"HERRAN OTOLLINEN VUOSI"
Jeshuan julkisen palvelun alku
Sillä välin kun Jeshua oli erämaassa kiusattavana, Johannes todisti hänestä.
Luukas jatkaa Johannes Kastajan palvelutehtävän alkupäivistä. Hän on erityinen ajanmerkki; keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitsijavuotena (Luuk. 3:1-3), ja Luukas ristiviittaa tähän luettelemalla viisi muuta hallitusmiestä, mm Pilatus ja kaksi Herodesta. Luukas haluaa ihmisten tietävän tarkan ajan. Luemme "väkijoukoista" (Luuk. 3:7) jotka tulivat kastettaviksi (RK).
Kuinka näillä kaikilla ihmisillä oli aikaa mennä katsomaan Johannesta? Koska tämä tapahtui vuonna 27, ja se vuosi oli maan sapattivuosi (joka 7. vuosi on pellon lepovuosi)! (Tästä viittaus Josefuksen kirjoituksissa.)
Luukas kertoo, että Johannes kastoi Jeshuan (Luuk. 3:21-23) ja Matt. 3:13-17 antaa siitä lisätietoa. Matt 4:1-11, Mark. 1:12-13 ja Luuk. 4:1-13 perusteella me tiedämme, että heti kasteen jälkeen Jeshua lähti erämaahan paastoamaan neljäkymmentä päivää ja että suurimmat kiusaukset tulivat paaston viimeisinä päivinä.
Koska evankeliumin kirjoittaja Johannes oli Johannes Kastajan opetuslapsi, siirrymme nyt Johanneksen evankeliumiin. Johanneksen johdanto (Joh. 1:6-14) alkaa todistuksella Johannes Kastajasta Jerusalemista tulleille papeille ja leeviläisille (Joh. 1:19), jotka olivat fariseuksia (jae 24).
Jeshuan julkinen palvelutehtävä ja "Herran otollinen vuosi"
alkoivat hänen kasteellaan.
Johannes todisti samaan aikaan kuin Jeshua oli kiusattavana erämaassa. Tiedämme tämän, koska luemme, että "seuraavana päivänä", puhuttuaan fariseusten kanssa, hän näki Jeshuan tulevan kohti häntä ja hän huudahti "Katso, Jumalan Karitsa!" (Joh. 1:29). Jeshua oli tulossa takaisin erämaasta. Kun Johannes Kastaja puhui väkijoukolle (Joh. 1:31-34), hän puhui kasteesta menneessä aikamuodossa. Mutta se päivä jakeessa 29, oli juutalaisen vuoden 1. päivä ja alkoi "Herran otollinen vuosi".
"Seuraavana päivänä" (jae 35), Johannes toistaa ilmoituksensa "Katso, Jumalan Karitsa!", kaksi päivää sen jälkeen, kun Johannes oli todistanut papeille jakeessa 19. Andreas saa mukaan veljensä Simonin (Pietari) ja sitten jälleen "seuraavana päivänä" (jae 43), Jeshua kohtaa Filippuksen, joka tuo Natanielin. He kaikki lähtevät Beetsaidasta, matkustavat päivän ja "kolmantena päivänä", he kaikki menevät häihin Kaanassa (Joh. 2:1).
(Kreikka osoittaa, että sanat, jotka on käännetty “kolmantena päivänä” (KJV) tai “kaksi päivää myöhemmin” (TEV), ovat viittaus siihen päivään, jolloin Filippus ja Natanael liittyivät mukaan, ei siihen päivään, jolloin Johannes ilmoitti "Katso, Jumalan Karitsa". Se olisi silloin neljä päivää ilmoituksen jälkeen.)
Tässä on aikajana : (ensimmäinen kuukausi heprealaisessa vuodessa on Aviv).
- Jeshua kastettiin
- 40 päivää erämaassa
- edellisen vuoden viimeisenä päivänä oli Jeshuan viimeinen kiusaus erämaassa; Johannes todisti papeille
- Aviv 1 - Jeesus palaa erämaasta; Johannes sanoo: "Katso, Jumalan Karitsa" (Joh. 1:29)
- Aviv 2 - Johannes sanoo jälleen: "Katso, Jumalan Karitsa", Johannes ja Andreas seuraavat Jeesusta (Joh. 1:35-36)
- Aviv 3 - Filippus ja Natanael liittyvät mukaan (Joh. 1:43-45)
- Aviv 4 - matkalla Beetsaidasta Kaanaan (n.50 km)
- Aviv 5 - häät Kaanassa (Joh. 2:1-11)
Häihin Jeshua saapuu Johanneksen, Andreaksen, Simonin, Filippuuksen, Natanielin ja mahdollisesti muiden kanssa. Tämä alkaa selkkauksella juutalaisten johtajien kanssa, sillä Johannes kertoo siellä olleen kuusi kivistä vesiastiaa joita "juutalaisilla" oli tapana käyttää puhdistustavoissaan. Johannes määrittelee käsitteen "juutalaiset" papeiksi, leeviläisiksi ja fariseuksiksi (Joh. 1:19,24). Vesiastioiden käyttäminen on rabbiininen traditio (ei-raamatullinen), joka on dokumentoitu Talmudissa, ja he sanovat, että vesi saastuisi, jos siihen sekoittuisi vähänkään viiniä. Vesiastioiden ja seremoniapesujen teemat ovat mukana läpi koko Johanneksen evankeliumin, esimerkiksi:
Joh. 2:6 - Kaanan häät - kiviset vesiruukut
Joh. 3:25 - juutalaisten kiista puhdistuksesta
Joh. 4:28 - Samarialainen nainen kaivolla
Joh. 5:4 - enkeli kuohuttamassa vettä altaalla
Joh. 7:38 - elävän veden virrat
Joh. 9:7 - sokea mies Siloan altaalla
Joh. 13:5 - Jeesus pesi opetuslastensa jalat
Tämä on ensimmäinen ihme, jonka Jeshua teki, ja häiden jälkeen hän menee opetuslapsensa ja perheensä kanssa Kapernaumiin muutamaksi päiväksi. (Joh. 2:12)
12 Sen jälkeen hän meni alas Kapernaumiin, hän ja hänen äitinsä ja veljensä ja opetuslapsensa; ja siellä he eivät viipyneet monta päivää.
13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
14 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa.
Joh. 2:12-14
Tässä on pääsiäisen (Pesach) aika, joka alkaa 14 päivän kuluttua vuoden alusta; se on kaksi viikkoa sen jälkeen kun Johannes sanoi "Katso, Jumalan Karitsa". Saavuttuuaan Jerusalemiin, hän valmistautui Pesachiin ajamalla rahan vaihtajat ulos temppelistä (jae 14) ja kun papit pyytävät merkkiä, sanoo hän profeetalliset sanat "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". (jae 19).
Nikodemus, fariseus, tämän tapahtuman todistaja, ja tulee Jeshuan tykö yöllä Ensihedelmien juhlan aikana, joka on osa pääsiäiseen liittyvää Happamattoman leivän viikkoa. Tiedämme, että Nikodemus tuli kyseisen viikon aikana, sillä Joh. 2:23 sanoo, että Jeshua oli Jerusalemissa juhlan ajan, ja sen jälkeen Jeshua ja opetuslapset menivät Juudeaan, jossa Johannes kastoi (Joh. 3:22). Jeshuan siis täytyi olla vielä Jerusalemissa että Nikodemus tapaisi hänet.
Jeshuan ja opetuslasten tullessa Juudeaan, Johannes jatkaa kastamista; oli kulunut vain muutama viikko siitä, kun hän sanoi "Katso Jumalan Karitsa". Johanneksen opetuslasten ja Jeshuan opetuslasten välillä kehittyi väittelyä seremoniapesusta (Joh. 3:25). Miksi? Koska äskettäin tapahtunut ihme, jossa vesi muuttui viiniksi, oli saastuttanut fariseusten seremoniapesun astiat.
Kun Jeshua tuli tunnetummaksi, Johannes sanoo: "Hänen täytyy kasvaa, mutta minun on vähetä" (jae 30). Jeshuan opetuslapset ja myös Johannes jatkoivat kastamista, mutta kun Jeshua sai tietää fariseusten kuulleen, että hän teki opetuslapsiksi useampia kuin Johannes (Joh. 4:1-3), hän lähtee kohti Galileaa ja kulkee ensin Samarian kautta (Joh. 4:3-4).
Samariassa hän tapaa kaivolla naisen ja sen jälkeen koko kaupungin (Joh. 4: 5-42), ja hän jäi sinne kahdeksi päiväksi (jae 40). Hän myös kertoo heille, että hän on se Messias (jakeet 26, 42).
Hän lähtee kohti Galileaan, mutta kulkee ensin Samarian kautta. Samariassa, hän tapaa kaivolla naisen ja sitten koko kaupungin (Joh 4:5-42), ja pysyy siellä kaksi päivää (jae 40). Hän jopa kertoo olevansa se Messias (jakeet 26, 42).
Viimein, jakeessa 43, hän jatkaa matkaansa Galileaan. Tämä voisi olla hänen hylkäämisensä aika Nasaretissa (jae 44). Galilealaiset ottivat hänet vastaan, koska he olivat nähneet mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa pääsiäisen juhlassa (s. 45), joka oli muutamaa viikkoa aiemmin. Jakeessa 46 hän palaa takaisin Galileaan "jossa hän oli muuttanut veden viiniksi" ja paransi kuninkaan virkamiehen pojan (Joh. 4:46-53). Tämä tapahtui alle kaksi kuukautta siitä, kun Johannes sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa".
Seuraava tapaus, jonka näemme, on "juutalaisten juhla", ja Jeshua menee Jerusalemiin (Joh. 5:1). Mikä juhla tämä on? Monet uskovat, että tämä on seuraava pääsiäinen, mutta näemme, että edellisestä pääsiäisestä on kulunut vain alle kaksi kuukautta.
Tämä on Shavuot, jota kutsutaan helluntaiksi, 50 päivää pääsiäisen/ ensihedelmien happamattoman leivän juhlan jälkeen. Helluntai on pyhiinvaellusjuhla, ja Jeshua on velvollinen osallistumaan siihen, mitä hän tekee. Huomaa, että kun pyhiinvaellusjuhlassa on "väkijoukko" (jae 13), se merkitsee satoja tuhansia ihmisiä. Hän parantaa halvaantuneen miehen Betesdan altaalla (Joh. 5:2-9), ja loppuosa luvusta kertoo hänen kohtaamisestaan fariseusten kanssa. (Joh. 5:9-47)
Nikodemus, fariseus, joka oli tullut Jeshuan luokse yöllä Ensihedelmien juhlassa, nyt, helluntaina, 50 päivää myöhemmin, voisi odottaa, että fariseusten keskuudessa olisi jo ollut hengellinen sadonkorjuu. Mutta sen sijaan he halusivat tappaa Jeshuan (Joh. 5:16).
"Kutsu mereltä"
Jaakob ja Johannes sitoutuivat seuraamaan Jeshuaa kokopäiväisesti.
He olivat hänen kasteensa ja ihmeidensä todistajat
vain muutama kuukausi ennen tätä kutsua.
Nyt on kalastuskausi, eikä Johannes kirjoita evankeliumissaan. Simon Pietari on ollut kalastamassa Kaanan häistä lähtien, joten Markus, joka sai tietonsa häneltä tietoja, ei aloita yksityiskohtaista kertomusta, ennen kuin Pietari liittyy mukaan kokopäiväisesti. Tämä on tapahtuma joka tunnetaan nimellä "Kutsu mereltä", jossa nämä opetuslapset sitoutuvat tulemaan "ihmisten kalastajiksi". (ks. Matt. 4:18-22, Mark. 1:16-20 ja Luuk. 5:1-11.) Joh. 6:1 osoittaa, että Jeshua jätti Jerusalemin mennäkseen Galilean merelle. Se on tässä "Kutsu mereltä"-tapahtuma, vaikka Johannes ei kerrokaan sen yksityiskohtia.
Ensimmäinen tapahtuma kaikissa neljässä evankeliumissa
Ensimmäinen tapahtuma, joka mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa,
on viidentuhannen ruokkiminen. Tämä auttaa meitä tahdistamaan ne.
Jotta voisimme yhdistää Johanneksen kolmen synoptisen evankeliumin kanssa, meidän täytyy löytää ensimmäinen yhteinen tapahtuma, josta ne kaikki kertovat. Tämä tapahtuma on 'viiden tuhannen ihmisen ruokkiminen', joka on kerrottu Joh. 6:1-14. (Joh. 5 dokumentoi ainoastaan altaalla parantamisen sekä Jeshuan hylkääminasen Sanhedrinista.) Synoptisten evankeliumien mukaan, on kuitenkin monia tapahtumia, jotka tapahtuivat Joh.5 lopun ja Joh.6 alun välillä.
Valitettavasti Johanneksen kertomuksessa on aukko. Ainoa tapa saada tarkka aikakehys on tunnistaa juhlat, joihin Jeshua osallistui, etenkin pyhiinvaellusjuhlat, jotka vaativat hänen läsnäoloaan Jerusalemissa. Seuraavat juhlat aikajärjestyksessä ovat:
- Pasuunansoiton juhla (Feast of Trumpets)
- Suuri Sovituspäivä (Day of Atonement)
- Lehtimajanjuhla (Feast of Tabernacles)
Pasunat / Sovitus / Lehtimajat
Näistä ainoastaan Lehtimajanjuhla on pyhiinvaellusjuhla. Myös Jeshuan osallistuminen nimenomaan näille juhlille Jerusalemissa on nimeltä mainittu (Joh. 7:2-14). Siellä on myös tietoa salaisesta matkasta juhlille (jae 10), mikä auttaa meitä, kun näemme, että myös synoptisissa evaneliumeissa on maininta salaisesta matkasta, vaikka juhlaa ei niissä nimeltä mainitakaan.
Näin huomaamme, että Jeshuan salainen matka (Joh 7:2-14) ennakoi hänen kuolemaansa. Siitä on kerrottu myös synoptisissa evankeliumeissa:
Matt. 17:22-23 (profetoi kuolemaa)
Mark. 9:30-32 (salainen matka ja profetiaa kuolemasta)
Luuk. 9:43-45 (profetoi kuolemaa)
Keskustelu siitä, kuka on suurin, seuraa välittömästi salaista matkaa Lehtimajanjuhlille:
Matt. 18:1-4
Mark. 9:33-37
Luuk. 9:46-48
Sanokaamme, että nämä kolme viittaavat Lehtimajanjuhlaan, ja tukee vähän lisää.
Tämä tapahtuma tunnetaan nimellä 'Kirkastusvuori'.
"Kirkastusvuorella" Pietari sanoo jotain, joka liittyy Lehtimajanjuhlaan.
Tämä auttaa meitä yhdistämään Joh. 7 kanssa, joka mainitsee juhlan nimeltä.
Matt 17:1-13
Mark 9:2-13
Luuk 9:28-36
Kirkastusvuorella Pietari ehdottaa kolmen majan rakentamista (Matt 17:4, Mark 9:5, Luuk 9:33). Miksi hän olisi ehdottanut majan rakentamista, ellei Lehtimajanjuhla olisi ollut pian alkamassa? Nyt voimme yhdistää Johanneksen evankeliumin ja synoptiset evankeliumit koskien Lehtimajanjuhlaa.
Milloin Kirkastusvuori tapahtui? Järkeenkäypä oletus olisi Sovituspäivänä, joka on viisi päivää ennen Lehtimajanjuhlan alkamista.
Kun Jeshua ja kolme opetuslasta tulevat alas Kirkastusvuorelta, he kohtaavat riivatun pojan. Opetuslapset eivät kyenneet ajamaan riivaajaa ulos pojasta. Jeshua tekee sen itse ja hän selittää:
28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".
Mark 9:28-29
Mutta tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.
Matt 17:21
Huomaa, että rukous ja paasto ovat sovituspäivän teemoja.
Kymmenen päivää ennen sovituspäivää on Pasuunansoiton juhla - voimmeko tunnistaa, sen evankeliumin kertomuksesta? Muistaen, että Joh 7:2-13 viittaa Lehtimajanjuhlaan, näemme, että edellä olevan tapahtuman Joh 6:25-7:1 on 'elämän leipä'-puhe, joka oli Kapernaumin synagoogassa (Joh. 6:59), jossa hän puhuu ylösnousemuksesta ja viimeisistä päivistä (Joh 6:39-44).
Eivätkö ylösnousemus ja viimeiset päivät olekin juuri Pasunansoitonjuhlan teemat? Joten tässä se on - olemme osoittaneet, että Joh. 6:25-7:14 on Pasunan / Sovituksen / Lehtimajojen jakso, ja me olemme ristiviitanneet siinä Kirkastusvuoreen Matteuksessa, Markuksessa ja Luukkaassa. Tämä osoittaa, että ero Joh. 5 ja 6 välillä on vain noin kolme kuukautta.
Kolmen kuukauden aikana, Joh. 5 ja 6:1 välisenä aikana tapahtui mm seuraavat tapahtumat, kuten on kerrottu synoptinsissa evankeliumeissa (takana on siis 5000 ruokinta ja eteenpäin siitä tutkien kolmea synoptista evankeliumia, joiden kautta tunnistaa mitä tapahtui Joh 5 ja 6 välisenä aikana). Johannes ei kerro, onko hän kalastamassa vai apostolin toimessa.
1. Kutsu mereltä
Matt 4:18-22
Mark 1:16-20
Luuk 5:1-11
2 Pietarin anopin ym parantaminen
Matt 8:14-17
Mark 1:29-34
Luuk 4:38-41
3 Halvattu laskettiin katon läpi
Matt 9:2-8
Mark 2:1-12
Luuk 5:17-26
4 Matteuksen kutsu ja hänen juhlansa
Matt 9:9-13
Mark 2:13-17
Luuk 5:27-32
5 12:n apostolin nimittäminen ja heidän lähettäminen 'Israelin kadonneiden lampaiden' luokse
Matt 10:1-42
Mark 3:13-19
Luuk 6:12-16
6 Saarna meren rannalla
Matt 13:1-53
Mark 4:1-34
Luuk 8:4-18
7 Myrsky järvellä ja riivatut toisella rannalla (saivatko demonit aikaan myrskyn? Asiat eivät ole sattumanvaraisia.)
Matt 8:23-9: 1
Mark 4:35-5: 20
Luuk 8:22-39
8 Johannes Kastajan marttyyrikuolema
Matt 14:6-12
Mark 6:14-29
Luuk 9:7-9
Ja lopuksi, takaisin viidetuhannen ruokintaan, joka asettaa meidät takaisin samaan rytmiin Johanneksen evankeliumin kanssa.
Matt 14:13-21
Mark 6:30-44
Luuk 9:10-17
Joh. 6:1-14
probleema: pääsiäinen vai pasunansoitonjuhla?
Ruokkiko Jeshua todellakin viisi tuhatta hapatetulla leivällä
juuri ennen pääsiäistä ja pysyi sitten Kapernaumissa
sen sijaan, että olisi lähtenyt Jerusalemiin?
On yksi asia, johon meidän on puututtava, ja se koskee viiden tuhannen ruokimisen ajoitusta sellaisena kuin se on Johanneksen evankeliumissa. Tässä on ongelma: Joh. 6:4 sanoo: "Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä."
Mutta me sanoimme, että Joh. 5, "parantaminen Betesdan altaalla", tapahtui helluntaina. Helluntain jälkeen seuraava juhla on Pasunansoitonjuhla, ja tämä on linjassa meidän "Joh. 7, Lehtimajanjuhlasta taaksepäin-työskentelyn" kanssa. Joh. 4 on monia ongelmia pääsiäisen kanssa.
Lyhyesti, Johanneksen kertomuksessa niitä ovat:
- Jeshua tarjoaa hapatettua leipää (joka on kielletty pääsiäisenä) väen ruokkimiseen, ja säästää tähteet myöhempää käyttöä varten. (Joh 6:13)
- Jeshua on Galileassa, ei Jerusalemissa, jossa hänen tulisi olla läsnä pääsiäisen vietossa, samoin kuin opetuslapset ja väkijoukot.
- Kronologia edeltävien Joh. 6:4, ja sen jälkeen, osoittaa, että kyseessä on Pasuunansoiton juhla, ei pääsiäinen.
- Tämä merkitsee suurta eroa. Jos luulet, että Joh. 5:1 myös on pääsiäinen, niin luvun 5 ja luvun 6 alun tapahtumien (paraneminen altaalla ja hylkääminen Sanhedrinista) välillä olisi kokonainen vuosi.
Synoptisia evankeliumeja lukemalla me löydämme vielä enemmänkin syitä kyseenalaistaa Joh. 6:4.
Matteus 15:1-20 ja Mark 7:1-23, fariseukset syyttävät traditionsa rikkomisesta, mutta eivät sano mitään vakavimmista rikkomuksista: Jeshuasta ja hänen opetuslapsistaan (eli koko väkijoukosta, joka söi leipiä ja kaloja) syömisestä "pesemättömin käsin", mukaanlukien, että
- Jeshua ruokkii väkijoukon hapatetulla leivällä
- Jeshua ei ottanut osaa pääsiäiseen eikä rohkaissut muitakaan tekemään niin.
Hahmottamista helpottaa tässä sen ymmärtäminen, että kyseessä on käsikirjoituksen ongelma. Joh. 6:4, koskien pääsiäistä, ei ole olemassakaan joissakin käsikirjoituksissa, eikä se siten ole osana alkuperäistä tekstiä. (esim. the codex Miniscule 472 at the Lambeth Palace Library in England. Katso myös the Appendix on Lant Carpenter.)
Ratkaistuamme tämän ongelman, olemme Joh.7:ssä, ja on siis Lehtimajanjuhla. Eletään Raamatun kalenterin seitsemättä kuukautta, eli seitsemän kuukautta sen jälkeen, kun Johannes ilmoitti 'Katso, Jumalan Karitsa!'.
Lehtimajan juhla
Jeshua paransi sokean levittämällä savea hänen silmilleen
ja lähetti hänet peseytymään altaalle Lehtimajanjuhlan vesiseremonian aikana.
Juhlassa on kaksi mielenkiintoista tapahtumaa - aviorikoksesta kiinniotetun naisen kertomus, Joh. 8:1-11 ja sokeana syntyneen miehen parantaminen, Joh. 9:1-41. Molemmat tapahtuivat juhlan aikana, antaen maksimaalisen näkyvyyden. Sokean miehen tapauuksessa Jeshua käskee hänen peseytyä Siloan altaassa, Joh. 9:7. Koska vesi oli merkittävä teema Lehtimajan-juhlassa (ks. Joh. 7:37-38), allas ja siihen liittyvät seremoniat olivat huomion kohteena. Joten kun sokea mies hapuili tiensä väkijoukon läpi altaalle ja saa näkönsä, kaikki (pyhiinvaellusjuhla = sadat tuhannet) tiesivät, mitä tapahtui, ja kaikki näkivät myös uskonnollisten johtajien reaktion tapahtuneeseen. Lehtimajanjuhlaan liittyvät tapahtumat jatkuvat Joh. 10:39.
Vielä kaksi kuukautta palvelustehtävää ennen seuraavaa juhlaa Jerusalemissa - Temppelin vihkimisen juhla (Hanukka) on mainittu nimeltä Joh. 10:22-42. Tämä juhla ei kuulu 3Moos.23 juhla-päiviin, eikä velvoita osallistumista, mutta Jeshua kuitenkin osallistuu siihen; ja fariseukset yrittivät kivittää hänet. Oli talvi ja noin ¾ vuotta on kulunut siitä, kun Johannes ilmoitti "Katso, Jumalan Karitsa".
Seuraa useita tapahtuimia, joista mainitaan kaikissa synoptisissa evankeliumeissa:
1 lasten siunaaminen
Matt. 19:13-15
Mark. 10:13-16
Luuk. 18:15-17
2 Rikas nuori mies
Matt. 19:16-30
Mark. 10:17-31
Luuk. 18:18-30
3 sokea Bartimeus
Matt. 20:29-34
Mark. 10:46-52
Luuk. 18:35-43
Voitelu ja voittoisa sisäätulo
Voiteliko nainen Jeshuan kahdesti?
Ei, hän sanoi, "missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan,
siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa.",
joten kaikki evankeliumit sisältävät kertomuksen tästä tapahtumasta.
Kärsimysviikko alkaa kun Maria Magdaleena voitelee Jeshuan, sopiva paikka aloittaa, koska Maria tulee olemaan meidän tähtitodistajamme hautaamisen ja ylösnousemuksen yksityiskohtien dokumentoimisessa.
Kaikki neljä evankeliumia sisältävät kertomuksen naisesta voitelemassa Jeshua:
Matt. 26:6-13
Mark. 14:3-9
Luuk. 7:36-50
Joh. 12:1-9
Onko kyseessä kaksi eri tapahtumaa?
Sekaannusta syntyy Luukkaan kertomuksesta, jossa se tapahtuu jo aiemmin luvussa 7, antaen vaikutelman, että se tapahtui ajallisesti aikaisemmin, eikä olisi yhteydessä muihin kertomuksiin. Koska Luukkaan selvityksen on tarkoitus on olla kronologinen ("järjestyksessä" Luuk. 1:3), kuinka meidän pitäisi ymmärtää tämä?
Sen on oltava sama tapahtuma, koska Jeshua sanoi 'missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa' (Matt. 26:13, Mark. 14:9). Niinpä on neljä evankeliumia, ja jokaisen on täytettävä Jeshuan sanat ja kerrottava se kertomus. Luukas ilmeisesti sijoittaa kertomuksen lukuun 7, koska hänen teemansa Luuk. 7:33-35 oli, että fariseukset syyttivät Jeshuaa liittymisestä "syntisten" kanssa, ja niin hän täydentää teemaa kuvaamalla tätä "syntistä naista" (Luuk. 7:39), joka, vaikka se tapahtui kuukausia myöhemmin, sopi hänen aiheeseensa.
Olemme jo katsoneet todisteita, jotka osoittavat, että tämä on sama tapahtuma, joka on tallennettu kaikkiin evankeliumeihin.
Matt. 26:6-13
Mark. 14:3-9
Luuk. 7:36-50
Joh. 12:1-9
Joh. 12:1 kertoo, että tämä tapahtui 'kuusi päivää ennen pääsiäistä'.
Joh. 12:12 kertoo, että 'seuraavana päivänä' Jeshua ratsasti Jerusalemiin aasilla. Tämä on Voittoisa sisääntulo ja se on kirjattu kaikissa neljässä evankeliumissa:
Matt 21:1-11
Mark. 11:1-11
Luuk. 19:29-44
Joh. 12:12-19
Väkijoukot olivat Jerusalemissa pääsiäisen vuoksi, joka tuli kestämään viisi päivää. Normaalisti ylipappi olisi johdattanut karitsan Beetlehemistä kaupunkiin ja karitsa olisi ollut julkisesti tarkastettavana neljän päivän ajan. Mutta tuona päivänä todellinen Karitsa saapui kaupunkiin. Väkijoukot heiluttivat palmunoksia ja toivottavat Jeshuan tervetulleeksi, kun hän ratsasti sisään. Hänen kasteestaan oli kulunut reilut 62 viikkoa.
Karitsan tarkastus
Välittömästi ennen pääsiäistä olevina päivinä on aika poistaa kaikki hapatus, synnin symboli. Tänä aikana kaikki ylimääräinen hapan (lukuun ottamatta sitä, mikä välittömästi kulutetaan) poistetaan talosta. Jeshua aloittaa happaman poistamisen työn uudestaan puhdistamalla temppelin rahanvaihtajista.
Jeshua "poisti hapatuksen"
puhdistamalla Temppelin uudelleen toisena pääsiäisenä.
Matt 21:12-17
Mark 11:15-19
Luuk 19:45-48
Näinä päivinä opetuslapset vuokraavat 'yläsalin'
Matt 26:17
Mark 14:12
Luuk 22:7
Farisealaiset, saddukealaiset, herodilaiset, jne., eivät hukkaa aikaa "Karitsan" tarkastamisessaan. Hän on Jerusalemin temppelialueella pyhiinvaellusjuhlan alussa, ja hän on äskettäin tullut kaupunkiin profetoituna Kuninkaana. Hän on huomion keskipiste.
Jeshuan monet tunnetut kertomukset ja sanomiset ajoittuvat näihin neljään päivään. Jotkut niistä on esitetty järjestyksessä alla:
Keisarin veroraha
Matt 22:15-22
Mark 12:13-17
Luuk 20:20-26
Lakimies ja suurin käsky
Matt 22:34-40
Mark 12:28-34
Luuk 20:39-40
Kenen poika 'Daavidin poika' on?
Matt 22:41-46
Mark 12:35-37
Luuk 20:41-44
Lesken ropo
Mark 12:41-44
Luuk 21:1-4
Jotkut kreikkalaiset tulevat ylös Jerusalemiin pääsiäisenä ja puhuttuaan Filippuksen kanssa, tahtoivat puhutella Jeshuaa (Joh. 12:20-22). Kun Jeshua syntyi, idän viisaat miehet saapuivat, kun taas juutalaisten johto hylkäsi hänet; nyt juuri ennen hänen kuolemaansa, saapuivat viisaat miehet lännestä.
70 viikkoa alkoi ilmoituksella taivaasta: 'Tämä on minun rakas Poikani', evankeliumien alussa:
Matt 3: 16-17
Mark 1: 10-11
Luuk 3: 21-22
Nyt, hänen puhessaan kreikkalaisten (pakanoiden) kanssa juutalaisten johtajien läsnäollessa, kuuluu jälleen ääni taivaasta (Joh. 12:28-30). Juutalaisten johtajat vahvistavat hylkäävänsä Messiaan, (Joh. 12:37-50). On 62. viikko.
Kun hän viikon alussa ajoi (toisen kerran) ulos rahanvaihtajat, hän sanoi temppeliä 'huoneekseen'.
Matt 21:13
Mark 11:17
Luuk 19:46
Mutta nyt, juuri ennen viikon puoliväliä, Jeshua julistaa: 'Katso, teidän huone jää hyljätyksi' (Matt 23:38), 'Ette näe minua, ennenkuin sanotte..', hän julistaa, lainaan Ps 118:26, 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen', (Matt 23:39). (Huom: Matt 23:37-24:1 on rinnakkainen Luuk 13:34-35) Hän on hiljattain lainannut tätä psalmia aiemmin, erityisesti jaetta 22, "Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi."
Matt 21:42
Mark 12:10
Luuk 20:17
Hänellä ei ole mitään sanottavaa heille, ja hän käveli ulos temppelistä, eikä palannut enää. "Herran otollinen vuosi" on päättynyt. Hänen opetuslapsensa, muistaen hänen sanansa edelliseltä vuodelta "tuhota tämän temppelin ja kolmessa päivässä minä pystytän sen" (Joh 2:19), olettivat niiden viittaavan Herodeksen temppeliin, ja osoittavat hänelle upeaa arkkitehtuuria :
Matt 24:1
Mark 13:1
Luuk.21:5
Tämä aloittaa Jeshuan saarnan temppelin hävittämisestä, ja hänen paluunsa merkeistä:
Matt 24: 1-51
Mark 13: 1-37
Luuk.21: 5-38
Nyt on 13. päivä Aviv-kuuta, vuonna 28, päivä ennen pääsiäistä. Pääsiäinen on keskellä 63. viikkoa, jolloin "Ja kahden viikon perästä seitsemättäkymmentä surmataan Kristus" (Biblia) / "And after threescore and two weeks shall Messiah be cut off (=leikataan irti)" (KJV, Dan.9:23) (Heprean sana 'viikko' Dan. 9 profetiassa tarkoittaa yksinkertaisesti keskeytymätöntä 7-sarjaa - sen ei välttämättä ole pakko alkaa viikon ensimmäisestä päivästä)
YHTEENVETOA
Kaksi Pääsiäistä. Vuoden mittainen palvelutehtävä, joka on dokumentoitu neljään evankeliumiin.
- Evankelista Johannes oli Johannes Kastajan opetuslapsi ja Jeshuan palvelutehtävän silminnäkijä. Lukemalla hänen evankeliumiaan näemme yksityiskohtaisen kertomuksen palvelun ensimmäisistä viikoista. Näemme hänen osallistuvan Jerusalemin pääsiäiseen ja ajavan ulos rahanvaihtajat. Sitten me aloitamme Jeshuan seuraamisen Raamatun kalenterin mukaan. Tiedämme, että hän noudattaaTooraa (koska hän sanoi niin ja hän täytti kaiken lain), ja näemme hänen tulevan takaisin Jerusalemiin helluntaiksi. Tiedämme, että seuraavat juhlat ovat Pasunansoitonjuhla, Sovituspäivä ja Lehtimajanjuhla, ja että Toora velvoittaa hänet Jerusalemiin Lehtimajanjuhlille.
- Ristiviittaamalla synoptisiin evankeliumeihin suhteessa kaikkien neljän evankeliumin ilmoittamaan ensimmäiseen tapahtumaan (5000 ruokkiminen), löydämme Pasunansoiton / Sovituspäivän / Lehtimajan sarjan ja uudelleentahdistamme sen Johanneksen evankeliumin kanssa. Me löydämme erilaisten todisteiden kautta, että Joh. 6:4 (useimmissa, mutta ei kaikissa käsikirjoituksissa) väärintunnistaa Pasunansoitonjuhlan Pääsiäiseksi.
- Tämän jälkeen olemme kaikissa evankeliumeissa kertomusten puolivälissä. Kaikkien evankeliumien loppuosassa ne käsittelevät hyvin kapean ajan, joka on pääsiäinen. Toteamme, että seuraava juhla kalenterissa itse asiassa on pääsiäinen, joten olemme edelleen kronologisesti raiteilla.
- Näemme siis, että evankeliumit osoittavat palveluksen pituudeksi noin vuosi - ensimmäisestä pääsiäistä toiseen. Huolellisempi tutkimus paljastaa palveluksen pituudeksi tasan 490 päivää, mistä 'vesikasteesta' 'tulikasteeseen'.
