"Kiirastuli (lat. purgatorium, 'puhdistuspaikka') on katolisen kirkon teologian mukaan olotila, jossa pelastuneen ihmisen sielu kuoleman jälkeen puhdistuu (lat. purgare, 'puhdistaa') synneistä ennen taivaaseen pääsyä. Useimmat taivaaseen pääsevät tarvitsevat katolisen kirkon käsityksen mukaan tällaista puhdistusta ennen kuin kohtaavat Jumalan. Sitä vastoin kadotukseen joutuvat eivät käy kiirastulessa."
purgātōrius (“puhdistus, puhdistava”) sanasta purgō “puhdistaa, vapauttaa syyllisyydestä”
Jokainen uudestisyntynyt Raamattuun perustautuva uskova tietää, että katolinen kiirastulioppi on valhetta. Syntiselle ei ole enää kuoleman jälkeen mitään puhdistumisaikaa eikä vainajan sielun hyväksi voi tehdä enää mitään.
"Käsitys kiirastulesta nojaa käytäntöön rukoilla vainajien puolesta. Tähän liittyy sielunmessujen (lat. requiem) viettäminen."
Kiira on kansanperinteessä paha henki, joka ajetaan pois tulella. Mutta, tarkastellaan asiaa toisesta näkökulmasta. Tiedämme, että Katolinen kirkko on saanut oppinsa väärältä hengeltä, viholliselta ja vihollinen sekoittaa yleensä valheensa totuuteen eli puhuu muunneltua totuutta, osatotuutta.
Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
Joh. 8:44
Symbolisesti kuvattuna kuolema ja helvetti on alhaalla maan alla ja Taivas ja iankaikkinen elämä on jossain korkealla ylhäällä. Kiirastuli on näiden kahden välissä.
Kiirastulta ei ole Raamatussa - vai onko sittenkin?
Raamatullisesti kuolema on iankaikkinen ero Jumalasta ja iankaikkinen elämä on iankaikkisuus Jumalan läsnäolossa.
Vihtahousu puhuu muunneltua totuutta. Kiirastuli on olemassa, mutta ei kuolleille, vaan eläville, eikä suinkaan katolisille, vaan kaikille uudestisyntyneille uskoville.
Koettelemukset, kiusaukset ja ahdistukset - voitaisiinko sanoa puhdistava kiirastuli eli USKOVIEN SEULONTA on iankaikkisen kuoleman ja iankaikkisen elämän välissä.
5 "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".
7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, ETTÄ ME PÄÄSISIMME OSALLISIKSI HÄNEN PYHYYDESTÄÄN.
11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.
Hepr. 12:5-11
7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, ETTÄ ME PÄÄSISIMME OSALLISIKSI HÄNEN PYHYYDESTÄÄN.
11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.
Hepr. 12:5-11
Seulonta tähtää puhdistukseen ennen kuolemaa ja Viimeistä Tuomiota.
Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
2Kor. 5:10
36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matt. 12:36-37
10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen.
11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".
12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
Room. 14:10-12
KATOLINEN KATEKISMUS OPETTAA, että kiirastuli on välitila, jossa PELASTETUN KUOLLEEN sielu puhdistuu.
RAAMATTU OPETTAA, että uudestisyntymä on vanhan ihmisen, inhimillisen luonnon kuolema. Jokainen uudestisyntynyt on uusi luomus, vanha on kuollut. UUDESTISYNTYNYT uskova on siis "KUOLLUT" ja hänet on "HAUDATTU" uskovien upotuskasteessa.
Usko koetellaan ahdistuksissa ja vaikeuksissa.
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
2Kor. 5:17
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 6:3-4
Uskovina meitä hiotaan maailmassa ja hiotaan uskovien yhteydessä. Meitä PUHDISTETAAN koko ajan, jotta Jumalan kuva - Hänen luonteenlaatunsa - tulisi meissä näkyväksi ja meidän elämämme voisi kantaa Hänen hedelmäänsä.
22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
23 ja uudistua mielenne hengeltä
24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
Ef. 4:22-24
Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.
1Kor. 5:7Raamattu kehottaa meitä jatkuvasti uudistamaan mielemme Jumalan sanalla eli puhdistamaan ja perkaamaan elämäämme. Jumala riisuu ja koettelee meitä. Hän testaa meidän perimmäiset motiivimme.
KATOLINEN KATEKISMUS OPETTAA: "ne, jotka kuolevat Jumalan armossa ja ystävinä, mutta eivät ole täydellisesti puhdistuneet, saavat kyllä olla varmoja ikuisesta pelastuksestaan, mutta he joutuvat kuolemansa jälkeen läpikäymään puhdistuksen saavuttaakseen sen pyhyyden, joka on välttämätön taivaan iloon pääsemiseksi"
RAAMATTU OPETTAA: tämä aika on annettu meille kääntymystä, uskoon juurtumista ja uskonkasvua varten. Me uudestisyntyneet uskovat emme vielä ole pelastettuja, vaan matkalla pelastukseen. Matkalla meidän tulee käyttää aikamme oikein, meidän täytyy oppia, mikä on Jumalan tahto ja Totuus. Meidän tahdostamme käydään taistelua; valitsemmeko se Jumalan tahdon vai asetummeko vastustajien puolelle. Liha palaa, meitä seulotaan lihan tuomion tulessa - "kiirastulessa", kärsimysten, ahdistusten, kiusausten ja koettelemusten pätsissä.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
1Kor. 11:31-32
Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja
Luuk. 22:31
Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu (dokimos), on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
Jaak. 1:12
7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa (dokimion) havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan (dokimazo), ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
1Piet. 1:6-7
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa (dokimion) saa aikaan kärsivällisyyttä.
Jaak. 1:2-3
dokimion (subst.n.) 1383 (2) - testaus, koetus
a presumed derivative of 1382
1) the proving
2) that by which something is tried or proved, a test
dokime (subst.f.) 1382 - koetus, testi
from the same as 1384
1) proving, trial
2) approved, tried character
3) a proof, a specimen of tried worth
dokimos (adj.) 1384 (7) - hyväksytty, koeteltu
from 1380
1) accepted, particularly of coins and money.
2) accepted, pleasing, acceptable
dokimazo (verbi) 1381 (23) - testata, koetella onko aito vai ei
from 1384
1) to test, examine, prove, scrutinise (to see whether a thing is genuine or not), as metals
2) to recognise as genuine after examination, to approve, deem worthy
RAAMATTU OPETTAA, että meidän tulee uskovina kantaa toinen toisiamme esirukouksin, opettaa, rohkaista, kehottaa, nuhdella sekä pitää myös huolta toinen toistemme tarpeista.
Luther kirjoitti teesinsä aneita vastaan, mutta ne eivät tainneet koskaan poistua katolisesta kirkosta. Kuolleitten hyväksi ei voi tehdä mitään.
Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
Sananl. 11:7
Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi. (Biblia)
When a wicked man dieth, his expectation shall perish: and the hope of unjust men perisheth. (KJV)
"vainajien puolesta... varsinkin eukaristista uhria, jotta he puhdistuisivat..."
Eukaristinen uhri, siis katolinen pyhä ehtoollinen vainajien puolesta.
"Eukaristia on pelastuksen sakramentti sanan varsinaisessa merkityksessä. Vatikaanin 2. kirkolliskokous on määritellyt osuvasti, että eukaristinen uhri on ”koko kristillisen elämän lähde ja samalla huippu” (Vat. II kirk.kok., Lumen Gentium, 11). ”Pyhään eukaristiaan sisältyy nimittäin kirkon koko hengellinen hyvä: itse Kristus, pääsiäisemme ja elävä leipä, joka Pyhän Hengen elävöittämän ja eläväksi tekevän ruumiinsa kautta antaa ihmisille elämän” (Vat. II kirk.kok., Presbyterorum ordinis, 5)."
https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-nimet
Katolisen kirkon kiirastulioppi dogmatisoitiin eli määrättiin pakolliseksi uskonkappaleeksi kirkon jäsenille Lyonin 2. kirkolliskokouksessa (1274) ja vahvistettiin vielä Trenton kirkolliskokouksessa (1545-1563)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti