1 Alussa oli sana, ja sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli sana (1)
2 Tämä (2) oli alussa Jumalan tykönä.
3 Kaikki on saanut syntynsä sen (3) kautta, eikä ilman sitä ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4 Siinä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo.
5 Ja valo loistaa pimeydessä, mutta pimeys ei sitä käsittänyt.
6 Oli Jumalan tyköä lähetetty mies, jonka nimi oli Johannes (4)
7 Tämä tuli todistukseksi todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat hänen kauttaan.
8 Hän ei ollut itse tuo valo, mutta tuli todistamaan valosta,
9 että totinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
10 Se oli maailmassa ja maailma on saanut syntynsä sen kautta, mutta maailma ei tuntenut sitä.
11 Se tuli omiensa tykö ja sen omat eivät ottaneet sitä vastaan.
12 Mutta kaikille, jotka ottivat sen vastaan, [se] antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi,
13 niille, jotka uskovat hänen nimeensä; jotka eivät ole siinneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta vaan Jumalasta.
14 Ja sana tuli lihaksi ja asui keskellämme (5). Ja me katselimme sen kirkkautta; sen kaltaista kirkkautta kuin ainosyntyisellä on Isältä, täynnä armoa ja totuutta.
15 Johannes todisti hänestä ja huusi ja sanoi: "Tämä on se, josta minä sanoin: 'se, joka minun jälkeeni tulee, on minua arvollisempi, sillä hän on ollut minua edellä (6).'"
16 Ja hänen täydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon tilalle (7).
17 Sillä laki annettiin Mooseksen kautta, mutta armo ja totuus tulevat Jeesuksen Kristuksen kautta.
18 Kukaan ei ole koskaan nähnyt Jumalaa; ainosyntyinen poika, joka on isän helmassa (8), on ilmoittanut hänet.
"[1] Kreikankielen sanajärjestys on tämä: Jumala oli sana. Suomenkielisen käännöksen merkitys muuttuu merkittävästi riippuen sanajärjestyksestä ja siitä, onko sana kirjoitettu isolla vai pienellä kirjaimella. Tässä käytetty käännös tukee unitaarista tulkintaa, jonka mukaan Jeesus ei ole Isän kaltainen Jumala eikä ole ollut olemassa ennen kuin sikisi pyhästä hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta ihmiseksi. Jeesus on ihminen eilen, nyt ja iankaikkisesti. [Joh. 1:1]
[3] Sana "autos" (αὐτός) voi viitata henkilöön tai persoonattomaan substantiiviin. Riippuen siitä, onko kääntäjä uskonut "Jumalan sanan" olevan tässä elävä persoona Jeesus Kristus vai persoonaton Jumalan sana, jonka kautta Isä on luonut maailman, kääntää hän sen joko maskuliinisella persoonapronominilla "hän" tai neutrilla "se". Molemmat käännöstavat ovat kielitieteellisesti katsottuna mahdollisia, joten kääntäjän teologia ratkaisee käytetyn käännöstavan, ja sen tulisi pohjautua tietysti Raamatun kokonaisilmoitukseen, apostolin itsensä näkemykseen ja Herran Jeesuksen sanoihin. Jeesus ei väittänyt kertaakaan suoraan olevansa "pre-eksistenttinen Jumala", mutta toki sellaiseen johtopäätökseen on etenkin käännöksiä luettaessa mahdollista päätyä. [Joh 1:3]
[4] Apostoli viittaa tässä Johannes Kastajaan. [Joh 1:6]
[5] Sanatarkka käännös: teki majan keskellemme tai majaili keskellämme. [Joh 1:14]
[6] "Hän oli minua edellä" voi viitata myös arvoon, joten tässä ei ole välttämättä todistusta Jeesuksen pre-eksistenssistä. Johannes Kastaja ei puhu muissa evankeliumeissa mitään Jeesuksen oletetusta edeltä olemisesta, ja sellainen uskomus olisi vastoin profeettojen ja juutalaisten omaa uskoa, jonka mukaan messias olisi ihminen ja Jumalan poika, mutta ei pre-eksistenssinen isän kaltainen Jumala. Se, että Johannes puhuisi tässä Kristuksen arvosta ylitse hänen vahvistuu samassa luvussa jakeessa 27, jossa Kastaja sanoo, että ei ole arvollinen päästämään edes mestarimme kengännauhaa. Mitä vielä tulee Kristuksen oletettuun edeltä olemiseen, niin miksi Johannes olisi saarnannut sellaista? Kukaan ei ollut siihen mennessä puhunut Herran edeltä olemisesta: eivät enkeli Gabriel, joka ilmoitti neitsyen tulevan raskaaksi pyhästä hengestä, eivät Jeesuksen äiti ja kasvattaja-isä Joosef, eikä kukaan muu. Sen sijaan Jeesuksen neitseestä syntyminen oli tuttu asia hänen perheelleen ja läheisilleen, eikä hän salannut sitä muiltakaan juutalaisilta julkisen toimintansa aikana (ks. Joh. 8). [1:15]
[7] Tästä jakeesta (1:16) alkaa apostoli Johanneksen kerronta; nämä eivät siis ole enää Johannes Kastajan sanoja. Sanonta "armoa armon sijaan" tarkoittaa sitä, että "joka aamu on armo uus": me saamme armoa armon lisäksi, emme jotakin muuta armon sijasta. Vanhan laulun sanoin voimme todeta, että "kaikki on armoa" ("armoa kaikki, armoa vaan..." [1:16]
[8] Jeesus oli isänsä "helmassa" silloin, kun apostoli Johannes kirjoitti nämä sanat. Tässä ei ole viittausta Jeesuksen oletettuun pre-eksistenssiin, eivätkä nämä sanat ole Johannes Kastajan sanoja: ne ovat apostoli Johanneksen kerrontaa (juontoa), mikä käy selvästi ilmi, kun koko jakso luetaan ilman ennakkoluuloja lävitse. Sanonta "olla jonkun helmassa" viittaa juutalaisten tapaan aterioida kyljellään lattialla maaten, niin että vierustoverin pää nojaa toisen "syliä vasten". Aterian isännän tai arvokkaimman henkilön vieruspaikka oli kunniapaikka, joka kuului apostoli Johannekselle Jeesuksen isännöidessä ateriaa. Hänen toisella puolellaan viimeisellä ehtoollisella oli Juudas Iskariot, hän, joka kavalsi Herran. (ks. Joh. 13:23ss.) Juutalaiset uskoivat, että he pääsivät Herran tarjoamalle juhla-aterialle kuoleman jälkeen ja viimeistään ylösnousemuksessa. He luulivat, että isä Aabraham oli ottamassa vastaan vanhurskaita ja pyhiä paratiisiksi (Edenin puutarha) nimeämässään paikassa. Jeesus käytti puheissaan ja vertauksissaan hyväksi tätä juutalaisten uskomusta, vaikka ei ollut samaa mieltä heidän kanssaan siitä, mitä ihmiselle heti kuoleman jälkeen tapahtuu. Lue tästä Rikas mies ja Lasarus -vertauksen selitys, jonka on kirjoittanut Steven David Cox, ja katso vertaus Raamatusta, Luuk 16:19-31. [1:18]"
http://www.kolumbus.fi/~w462389/sana/ut/Joh.01.html
http://www.21stcr.org/commentary.html