maanantai 21. heinäkuuta 2014

Suostunko uhriksi alttarille?

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo (panee jatkuvasti luottamuksensa häneen), hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh. 3:16

Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.

1. Joh. 3:16
---

En ole aiemmin huomannut noiden kahden jakeen ja niiden numeroiden vastaavuutta. Raamattu todella on ihmeellinen. Jumala puhuu jopa jaenumeroinnin kautta.

Rakkauden ydin on ITSELLEEN KUOLEMINEN TOISTEN HYVÄKSI. Epäitsekäs rakkaus ilmenee erityisesti äidin ja vauvan välillä. Rakkaudesta lapseensa äiti asettaa tämän tarpeet omien tarpeidensa edelle. 

Suostunko minä antamaan itseni uhriksi alttarille, toisten hyväksi? 

Rakkauden lähtökohta uskovalla on kuoleminen itselleen, omille himoilleen ja vaatimuksilleen sekä maailman supertarjouksille. Jumala antaa paljon rikkaamman ja antoisamman elämän kuin mitä maailma koskaan voisi tarjota. Sen saamiseksi tulee ensin kuolla itselleen, oma 'suuri minä' täytyy kutistua, jotta Jeshua saisi tulla suuremmaksi. 

Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
Joh. 3:30

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.
25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.
Joh. 12:24-25

RAKKAUS

11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme
12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä.
1. Joh. 3:11-12


Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
1.Kor.13:1-3

Rakkaus on tooran, eli Jumalan opetuksen, ydin, joka on Jeshua. Kaikki toorassa osoittaa  kohti suurta rakkautta, Jeshuaa. Lähemmäs häntä pääsee vain itselleen kuolemisen kautta.

14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa.
15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
17 Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?
1. Joh. 3:14-17

7 Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
1.Joh.4:7-9

Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain opetuksen täyttänyt.
Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain opetuksen täyttämys.
Room.13:8-10

14 Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15 ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
2. Kor. 5:14-15

RAKKAUDEN KÄSKY

Rakkaus on sydämenasia. Rakkaus on tahdonpäätös. Vihkikaavassakin kysytään 'Tahdotko...?'. 
Rakkaus on myös käsky. Tahdonko minä olla kuuliainen? Ainoastaan itselleen kuollut kykenee Jeshuan lailla aidosti rakastamaan kaikkia. 

36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa opetuksessa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki opetus ja profeetat."
Matt. 22:36-40

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.

Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. 
1. Joh. 5:1-3

43 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'.
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat (biblia),
45 että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?
48 Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."
Matt. 5:43-48

12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
Kol. 3:12-15

PAAVALI

Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta
Kol. 1:24

Paavali sanoi, että hän soisi itse olevansa kirottu, jos sillä tavalla vain olisi jotenkin mahdollista pelastaa juutalaisia. Paavali oli kuollut itselleen, muiden hyväksi (Room. 9:1-4).

21 Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
22 Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin.
23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;
24 mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.
25 Ja kun olen tästä varma, niin minä tiedän jääväni eloon ja viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän edistymiseksenne ja iloksenne uskossa
26 että teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi Kristuksessa Jeesuksessa, kun minä taas tulen teidän tykönne.

Fil. 1:19-26

19 Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin,
20 ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
21 ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia-vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa-voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22 heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.
23 Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi.
1. Kor. 9:19-23
 


RISTIINNAULITTU


Itselleen kuolleen 'liha' vaatimuksineen on naulittuna ristille. Näin täytyy tapahtua, jotta Kristus saisi tilaa meissä. Itselleen kuollut ei ole huomion- eikä kiitoksen kipeä, hän ei ole loukkaantuva, vaan elää anteeksiantamuksessa. Hän on kuollut pois omasta pullistelustaan, pätemisen- ja esiintymisentarpeestaan, oikeassaolemisen tarpeestaan... hänen ei ole vaikeaa nöyrtyä auktoriteetin edessä.



19 Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
Gal. 2:19-20

Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!
Gal. 6:14

ITSEKKYYS vs EPÄITSEKKYYS

Itselleen kuolemisen vastakohta on itsekkyys. Saatana on itsekkyyden esikuva ja sen vastakohta, epäitsekkyyden esikuva, on Jeshua. Kaksi ääripäätä. 

Uskovina meidän lihamme on liitossa Saatanan kanssa ja meidän henkemme Jeshuan kanssa. Jumala kutsuu meitä kuolettamaan lihamme ja täyttymään hengellä, so. kuolemaan itsellemme. Se ei tapahdu kellumalla armossa, vaan oman valintamme kauttas. Itselleen kuollut on epäitsekäs, Jeshuan kaltainen.

Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Room. 12:1

11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14 hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Tit. 2:11-14

15 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se!
16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi".
17 Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.
18 Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.
19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
1. Kor. 6:15-20

On olemassa ruumiillista ja hengellistä porttoutta. Me voimme porttoilla maailman kanssa mukautumalla sen menoon tai valita 'ekklesia', olla 'uloskutsuttuja' (Hepr.13:13-14). Jos olet uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, et ole enää itsesi oma. Se tarkoittaa nöyrtymistä Jumalan käden alle, Hänen auktoriteettinsa alle ja elämistä Hänen säännöillään, ei omien mielihalujen mukaan. Jumalan armo ja Hänen meihin istuttama rakkautensa tekevät sen mahdolliseksi.  Se on palkitsevaa ja antoisaa, turvallista elämää Hänen suojeluksessaan. Itselleen kuollut uskova etsii sitä, mikä on Jumalan ja hylkää turhina maailmalliset opit ja traditiot.

Nuori uskova vyöttää itse itsensä ja kulkee  minne tahtoo, mutta itselleen kuolleen vyöttää Herra, ja vie hänet minne tahtoo, eikä hän enää kysele onko se kivaa ja mitä hyötyä siitä minulle on. 

Totisesti, totisesti minä sanon sinulle (Pietari): kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.
Joh. 21:18

Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
1.Joh.2:6


AVIOLIITTO

Avioliitto on molemminpuolinen palvelusuhde. Itselleen kuollut saa suuren siunauksen myös avioliitossa.

32 Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.
1. Kor. 7:32-34

Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
1. Kor. 7:4



OSAAOTTAVA RAKKAUS. 

Itselleen kuollut voi aidosti ottaa osaa surevan suruun ja jopa iloitsevan iloon, riippumatta omasta elämäntilanteestaan. 

Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
1. Kor. 12:26

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Room. 12:15

VIERAANVARAISUUS

Itselleen kuollut pystyy rakastamaan ja palvelemaan kodissaankin myös vieraita ihmisiä. Olemmeko valmiita sietämään vieraita? Olemmeko valmiita tarvittaessa jopa majoittamaan heitä kotiimme ja tarjoamaan heille talon parasta? 

Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
Room. 12:13

Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta.

1. Piet. 4:9

Pysyköön veljellinen rakkaus.

Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.
Hepr. 13:1-2

RUOKA

Ruoankin suhteen voimme kuolla itsellemme toisten hyväksi. Rakkautta on se, että emme omalla syömisellä/juomisella ole lankeemukseksi heikoille. Koska ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli emmekä ole itsemme omat, meidän tuleekin rajoittaa omia mielitekojamme ja kohdella omaa temppeliämme sen arvon mukaisesti. Itselleen kuollut ei anna syömisen himon hallita elämäänsä.

9 Katsokaa kuitenkin, ettei tämä vapautenne koidu heikoille loukkaukseksi.
10 Sillä jos joku näkee sinun, jolla on tieto, aterioivan epäjumalan huoneessa, eikö hänen omatuntonsa, kun hän on heikko, vahvistu epäjumalille uhratun syömiseen?
11 Sinun tietosi kautta turmeltuu silloin tuo heikko, sinun veljesi, jonka tähden Kristus on kuollut.
12 Mutta kun te näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, niin teette syntiä Kristusta vastaan.
13 Sentähden, jos ruoka on viettelykseksi veljelleni, en minä ikinä enää syö lihaa, etten olisi viettelykseksi veljelleni.
1. Kor. 8:9-13

Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

Room.14:15


31 Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
32 Älkää olko pahennukseksi juutalaisille, älkää kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle,
33 niinkuin minäkin koetan kelvata kaikille kaikessa enkä katso omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.
1. Kor. 10:32-33

KAIKKIEN PALVELIJA

Ainoastaan itselleen kuollut kykenee olemaan kaikkien palvelija. Hän tuntee oman arvonsa eikä hänen tarvitse nöyristellä tai pokkuroida kenenkään edessä.

"Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".
Mark. 9:35

Jeshua antoi meille esikuvan, eikä se tarkoita kirjaimellisesti jalkojen pesua, vaan asennetta, kuolla itselleen toisten puolesta. 

12 Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut vaippansa ja taas asettunut aterialle, sanoi hän heille: "Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt?
13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen.
14 Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat.
15 Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.
16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.
17 Jos te tämän tiedätte, niin olette autuaat, jos te sen teette
Joh. 13:12-17

MENESTYSTEOLOGIA EI OLE  ITSELLEEN KUOLEMISTA

8 Te olette jo ravitut, teistä on tullut jo rikkaita, ilman meitä teistä on tullut kuninkaita! Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, niin että mekin pääsisimme kuninkaiksi teidän kanssanne!
9 Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on tullut kaiken maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten,
10 me olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te älykkäitä Kristuksessa, me olemme heikkoja, mutta te väkeviä; te kunnioitettuja, mutta me halveksittuja.
11 Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina,
12 Ja me näemme vaivaa, työtä tehden omilla käsillämme. Kuin meitä soimataan, niin me hyvästi lausumme: kuin meitä vainotaan, niin me kärsimme.
13 Kuin meitä pilkataan, niin me rukoilemme: me olemme tulleet niinkuin maailman tunkioksi ja kaikkein saastaisuudeksi tähän päivään asti.
1. Kor. 4:8-13

Itselleen kuoleminen veljien ja sisarten hyväksi on pyyteetöntä rakkautta ja se koskee kaikkia elämänalueita. Erityisesti se tulee näkyviin suhteessa rahaan. Sen vuoksi omastaan antaminen on niin tärkeää, että siinä oppii luopumaan omastaan toisten hyväksi. Menestysteologia pyörii menestyksen ympärillä, se kieltää uskovien kärsimyksen. Opin mukaan Jeshua on lunastanut meidät alkuperäiseen paratiisitilaan, jossa meille kuuluu tässä ajassa täydellinen terveys, hyvinvointi, vauraus, menestys ja valta; kaikkea tätähän saatana tarjoaa ja turmeltunut ihmiskunta tavoittelee. 

15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
1. Joh. 2:15-16

Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset
Hepr. 5:8-9

Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä -
ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.
1. Piet. 4:1-2

Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
Fil. 2:5-8

Jeshuan toiminta perustui täydelliseen kuuliaisuuteen Isälle, ei omavoimaiseen vahvuuteen. Myös Paavali kerskasi nimenomaan omasta heikkoudestaan. Miten ihmeessä nämä sovitetaan menestyteologiaan? Meidän tulee kuolla itsellemme, toisten hyväksi.

6 Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
7 Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;
8 mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.
Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.
10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
1. Tim. 6:3-10 

Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"

Hepr. 13:5

Katso, työmiesten palkka, jonka te (uskovat) vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
Jaak. 5:4

AVUSTUKSET

Mutta me saatamme teidän tietoonne, veljet, mitä Jumalan armo on vaikuttanut Makedonian seurakunnissa:
että, vaikka he olivatkin monessa ahdistuksen koetuksessa, niin oli heidän ilonsa heidän suuressa köyhyydessäänkin niin ylenpalttinen, että he alttiisti antoivat runsaita lahjoja.
3 Sillä voimiensa mukaan, sen minä todistan, jopa yli voimiensakin he antoivat omasta halustansa,
paljolla pyytämisellä anoen meiltä sitä suosiota, että pääsisivät osallisiksi pyhien avustamiseen
2. Kor. 8:1-4

Pyhien avustamiseen... miten kauas onkaan ajauduttu alkuperäisestä. Seurakuntien uhripuheissa vedotaan  vieläkin kymmenyksiin, vaikka ne kuuluivat Vanhaan liittoon ja leeviläisen papiston ylläpitoon. Uudessa liitossa kaikki kuuluu Jumalalle. Uhraaminen on elämänasenne, jossa ainakin minulla on vielä paljon opittavaa. Ei se vielä ole 'uhraamista', jos antaa paljoudestaan vähän - niukkuudestan antaminen kirpaisee, mutta se on uskon teko. 


Itselleen kuolleella uskovalla on yhteinen kukkaro Jeshuan kanssa ja siitä on ilo antaa niille, jotka todella tarvitsevat.

41 Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42 Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."
Mark. 12:41-44

34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
Luuk. 6:34-35

Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.

Hepr. 13:16


---

Itselleen kuollut rakastaa pyyteettömästi.


Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
1. Kor. 13:4-7
---

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti