Kristuksen Messu

Useimmat ihmiset ajattelevat, että "Christmas" tarkoittaa "Kristuksen syntymää", mutta itseasiassa se tarkoittaakin "Kristuksen kuolemaa", Sana "Christmas" on peräisin  sanoista "Cristes Maesse" - "Kristuksen Messu".

Katolinen ensyklopedia kertoo:

"The word for Christmas in late Old English is Cristes Maesse, the Mass of Christ, first found in 1038, and Cristes-messe, in 1131. In Dutch it is Kerstmis, in Latin Dies Natalis, whence comes the French Noël, and Italian Il natale; in German Weihnachtsfest, from the preceeding sacred vigil. The term Yule is of disputed origin. It is unconnected with any word meaning "wheel". The name in Anglo-Saxon was geol, feast: geola, the name of a month (cf. Icelandic iol a feast in December)."

http://www.newadvent.org/cathen/03724b.htm

Katolinen kirkko myi aneita, jotta papit lukisivat messuja kuolleen sielulle, jotta hänen aikansa kiirastulessa lyhenisi. Katoliset uskovat saavansa syntinsä anteeksi osallistumalla messuun.

Mikä onkaan Kristuksen messun tarkoitus...?

Sana "Christmas" itsessään on epäpyhä sekoitus; Kristus ja messu. "Kristus" tarkoittaa "voideltu". Kristityille se viittaa Jeesukseen Kristukseen, mutta katoliselle se voi viitata paaviin Kristuksen sijaisena.

Joulu on täysin Rooman luoma juhla. Aivan kuten katoliset kirkot on rakennettu pakanoiden muinaisten uhripaikkojen ja temppeliraunioiden päälle, on joulukin rakennettu muinaisen aurinkojumalan juhlan päälle (Mithra, Sol Invictus - Voittamaton aurinko -> sunday). Aurinko "syntyy" uudelleen talvipäivänseisauksen jälkeen ja päivät alkavat pidetä. Pakanat palvoivat aurinkoa ja viettivät jumalansa syntymäpäivää. 300-luvulla syntynyt kirkkolaitos kristillisti muinaisen pakanajuhlan ja alkoi jokavuotinen Jeesuksen syntymäpäivän vietto.

"Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella, kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa valtionuskonto.

Joulu syrjäytti useita ei-kristillisiä juhlia. Talvipäivän seisauksen hetki on ollut monissa kulttuureissa tärkeä juhla. Rooman valtakunnan alueella vietettiin Saturnalia-juhlaa meluisin menoin 17. joulukuuta ja Voittamattoman auringon juhlaa 25. joulukuuta." 

http://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/joulunpyhat

Messussa Jeesus uhrataan uudestaan ja uudestaan, samoin hän myös jokaisena jouluna syntyy uudestaan ja uudestaan. Pohjimmiltaan messu on Jeesuksen Kristuksen seremoniallinen veretön teurastaminen yhä uudestaan ja uudestaan ja sitä seuraa hänen lihansa syöminen ja hänen verensä juominen. Messu on uhrikuolema ja "hostia" on uhri. Tämä on virallinen roomalaiskatolinen oppi ja "Christmas" on sana, jonka he keksivät. Sekä messu, että joulu ovat kumpikin jumalanpilkkaa.

Joulun perinteiset värit, punainen, vihreä ja valkoinen, ovat olleet Italian lipussa vuodesta 1797. Joulun liturginen väri katolisessa messussa on valkoinen (ja kulta).

Joulun kolme messua:

Jouluyön messu (enkelten messu)
Jouluaamun jumalanpalvelus (paimenten messu)
Joulupäivän jumalanpalvelus (kansan messu)

the Midnight Mass  or "Mass of the Angels" (Dominus Dixit)
the Dawn Mass or "Shepherd's Mass" (Lux Fulgebit)
the Day Mass or "Mass of the Divine Word" (Puer Natus)

Vaikka protestantit hylkäsivät katolisen "messu"-sanan  yli sadaksi vuodeksi, kuitenkin kaikki nämä kirkkokunnat ja herätysliikkeet sulkevat syliinsä "Kristus-messun".  24. joulukuuta on Suuri kotiinpaluun päivä, kun protestantit kääntyvät joulun ajaksi katolisiksi. Näyttäisi siltä, että kaikki katolisen äitikirkon uppiniskaiset tyttäret palaavat silloin äitinsä luokse. Näinollen kaikki protestanttikirkot voisivat laulaa paaville laulua; "Jouluksi kotiin".

Kaiken tämän päälle pulleamahainen joulupukki nauraa: "ho-ho-ho" ja toivottaa "Iloista joulua!"

http://kirkkokasikirja.fi/jp/107_jym.pdf