messu = ehtoollisjumalanpalvelus
jos ehtoollista ei ole, niin kyseessä ei ole messu, vaan sanajumalanpalvelus
Musiikkiterminä 'messu' tarkoittaa yleensä liturgian ordinariumteksteihin perustuvaa sävellystä, joka käsittää osat: Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei. Ensimmäiset tämänkaltaiset messusarjat sävellettiin 1400-luvulla
Canon; katolisen messun ydinosa. Ehtoollisaineiden eli hostian ja viinin muuttuminen olemuksellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (transsubstantiaatio). -> messu-uhri; Kristuksen Golgatalla antama ristinuhri nykyistyy eli tulee uudelleen läsnäolevaksi. Pappi toimii ikään kuin Kristuksen sijaisena uhraten itsensä uudelleen.
Konsekraatio ja suuri elevaatio ; Pappi lukee ehtoollisen asetussanat ja ja ottaa ensin ehtoollisleivän eli hostian, lukee sen yli leivän asetussanat ja kohottaa sen päänsä yläpuolelle, jotta seurakunta voisi hiljentyä rukoukseen sen edessä. Messupalvelija soittaa ehtoolliskelloa, jotta kirkkokansa tietäisi muutoksen tapahtuneen (transsubstantiaatio). Tämän jälkeen pappi ottaa ehtoollismaljan, rukoilee asetussanat sen yli ja kohottaa kalkin päänsä yläpuolelle palvottavaksi. Messupalvelija soittaa toistamiseen ehtoolliskelloa.
KATOLISEN MESSUN OSAT:
1. JOHDANTO
Alkutervehdys
Alkutervehdys
Yhteinen synnintunnustus ja synninpäästö
Kyrie ; "Herra armahda-Kristus armahda-Herra armahda"
Gloria ; "Kunnia Pyhälle Kolminaisuudelle"
2. SANAN LITURGIA:
Lukukappaleet VT ja UT
Evankeliumi
Saarna
Credo ; yhteinen uskontunnustus
Offertorium ; kolehti.
Uhrilahjojen valmistaminen ja rukous
Sanctus; "pyhä"
elävien, pyhien ja kuolleitten muisteleminen
Isä Meidän
Agnus Dei; "Jumalan Karitsa"
Herran rauha
Ite, missa est
Luterilainen messu on lähes identtinen katolisen messun kanssa.
LUTERILAISEN MESSUN KIINTEÄT OSAT:
1. JOHDANTO
Alkusiunaus
Yhteinen synnintunnustus ja synninpäästö
Herra armahda; ”Kyrie”
Kunnia ja kiitosvirsi ; "Gloria”
2. SANAOSA
Lukukappaleet VT ja UT
Evankeliumi
Yhteinen uskontunnustus; ”Credo”
Evankeliumi
Yhteinen uskontunnustus; ”Credo”
Saarna
3. EHTOOLLISOSA
Uhrivirsi
Pyhä-hymni ; ”Sanctus”
Pyhä-hymni ; ”Sanctus”
Isä Meidän
Herran rauha ja Jumalan Karitsa ; "Agnus Dei"
Herran rauha ja Jumalan Karitsa ; "Agnus Dei"
Ehtoollisen vietto
Kiitosrukous
Kiitosrukous
4. PÄÄTÖS
Ylistys
”Ite, missa est”
”Ite, missa est”
Myös luterilainen kirkko opettaa, että: "...Alttarin äärellä voimme olla yhteydessä edesmenneiden rakkaidemme kanssa."
Sekä katolilaiset että luterilaiset syövät ja juovat syntinsä anteeksi.
Sekä katolilaiset että luterilaiset syövät ja juovat syntinsä anteeksi.
Mitä tehdään jäljelle jäävälle siunatulle leivälle?
"Roomalaiskatolisessa kirkossa pyhitettyä hostiaa säilytetään tabernaakkelikaapissa, koska nähdään, että leipä on peruuttamattomasti muuttunut Kristuksen ruumiiksi. Kristuksen läsnäolon merkkinä on punainen valo, ns. ikuinen tuli (lat. lux aeterna). Ortodoksinen kirkko opettaa, että siunatut aineet pysyvät Kristuksen ruumiina.
"Roomalaiskatolisessa kirkossa pyhitettyä hostiaa säilytetään tabernaakkelikaapissa, koska nähdään, että leipä on peruuttamattomasti muuttunut Kristuksen ruumiiksi. Kristuksen läsnäolon merkkinä on punainen valo, ns. ikuinen tuli (lat. lux aeterna). Ortodoksinen kirkko opettaa, että siunatut aineet pysyvät Kristuksen ruumiina.
Luterilaisessa kirkossa ei ole konsensusta siitä, pysyyko öylätti jumalanpalveluksen jälkeen Kristuksen ruumiina. Vuoden 2009 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalveluksen opas on sillä kannalla, että leipä pysyy Kristuksen ruumiina ja siihen on suhtauduttava kunnioittavasti. Luterilaisten eriävistä kannoista johtuen siunattujen aineiden jälkikäsittelystä on useita kantoja; ehkä yleisin tapa on käyttää siunatut aineet loppuun, mutta jotkut seurakunnat säilyttävät siunatut aineet erikseen ja jotkut sekoittavat ne siunaamattomiin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti