tiistai 16. joulukuuta 2014

Synnin ja kuoleman laki

Kokosin kirjoituksen seuraavan linkin pohjalta


Käytän tässä 38-käännöstä (keltainen), mutta vertailun vuoksi olen laittanut myös käännökset Raamattu Kansalle (vihreä) ja King James (sininen). 

1 Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?
Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.
Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.
Room.7:1-3

1 Veljet, otan esimerkin laista, jonka me tunnemme. Tehän tiedätte, että laki määrää ihmisen elämästä niin kauan kun hän elää. 
2 Laki esimerkiksi sitoo naimisissa olevan naisen mieheensä niin kauan kun mies elää.  Mutta jos mies kuolee, vaimo pääsee vapaaksi tästä lainsäädöksestä. 
3 Jos hän miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle, häntä pidetään avionrikkojana, mutta jos mies on kuollut, vaimo on vapaa lainsäädöksestä eikä tee aviorikosta mennessään naimisiin toisen miehen kanssa. (RK)

1 Know ye not, brethren, (for I speak to them that know the law,) how that the law hath dominion over a man as long as he liveth?
2 For the woman which hath an husband is bound by the law to her husband so long as he liveth; but if the husband be dead, she is loosed from the law of her husband.
3 So then if, while her husband liveth, she be married to another man, she shall be called an adulteress: but if her husband be dead, she is free from that law; so that she is no adulteress, though she be married to another man. (KJV)

Paavali vetoaa tässä yleiseen lakiin - ei tooraan. Paavali tuo esiin ilmeisen - 'Ettekö, veljeni, ymmärrä, että lailla on tuomiovalta ainoastaan tämän elämän ajan'. Paavali osoittaa puheensa erityisesti juutalaisille veljilleen ('niille, jotka tuntevat lain'), koska he syntyivät juutalaiseen perheeseen ja kasvoivat aikuiseksi tooraa opiskellen. Hänen juutalaisilla veljillään todella on vakaampi ote ja ymmärrys lain tuomiovaltaan kuin 'laittomilla', vasta uskoontulleilla pakanoilla.

Paavali mainitsee kolme lakia: 
1) Jumalan laki, toora
2) yleinen laki, jonka mukaan emme voi olla samanaikaisesti kahden vastakkaisen lain alla
3) yleinen, tässä vaiheessa vielä nimeämätön laki.

Paavali vetoaa meidän järkeemme, että emme voi olla yhtäaikaa naimisissa kahden ihmisen kanssa - ts. emme voi palvella kahta herraa! 'Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella' (Joos. 24:15). Paavali sanoo, että hänen veljiensä, jotka tuntevat tooran, tulisi ymmärtää tämä periaate helposti. 

Joten jakeiden 1-3 sanoma mukailtuna; 'Ettekö, veljeni, (puhun niille, jotka tuntevat Tooran), ymmärrä, että lailla (millä tahansa lailla) on hallintavalta ihmiseen ainoastaan hänen elämänsä ajan? Jos mies kuolee, on vaimo vapaa miehestään. mutta jos hän miehensä eläessä menee naimisiin, on hän avionrikkoja, mutta jos mies kuolee, vaimo on vapaa tästä laista, niin että hän ei ole avionrikkoja, vaikka hän meneekin uudelleen naimisiin.'  

Tämä yleinen periaate, että täytyy olla vapaa jostakin suhteesta päästäkseen toiseen, toistuu toorassa. 

Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu (tulleet/tehty kuolleiksi) laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.

Veljet, samoin on teidän laitanne. Kristuksen kuoleman johdosta te olette kuolleet ja päässeet irti laista, te olette nyt toisen omia, hänen, jonka Jumala herätti kuolleista. Nyt me voimme elää niinkuin Jumala tahtoo 

Wherefore, my brethren, ye also are become dead to the law by the body of Christ; that ye should be married to another, even to him who is raised from the dead, that we should bring forth fruit unto God. 

Nyt Paavali alkaa tarkentamaan asiaa. Hänen yleisessä aloituksessaan esimerkkinä oli avioliitto, mutta nyt Paavali siirtää vertauksen uskoviin Jeesuksen seuraajiin.

Meidän täytyy kuolla laille Jeesuksen ruumiin kautta, voidaksemme avioitua toisen kanssa - Jeesuksen, joka herätettiin kuolleista. Avain tämän jakeen ymmärtämiseen on selvittää, minkä lain kanssa tällä hetkellä olemme naimisissa, jolle meidän täytyy kuolla, voidaksemme avioitua uudestaan.

Sana 'laki' ei tässä viittaa ensimmäisen jakeen kahteen ensiksi mainittuun lakiin ; (1) 'tooran lakiin', jonka Paavalin veljet tunsivat eikä (2) siihen yleisen periaatteen lakiin, että 'täytyy jättää yksi suhde päästäkseen toiseen'.

Kumpikaan näistä laeista ei ole uusien häiden esteenä eivätkä ne edellytä sitä, että täytyy olla 'kuollut'. Ensimmäinen laki, johon jakeessa 1. viitataan, toora, ei ole vastakkainen Jeesukselle (Jeesus piti tooran ja sanoi, että Hän ei tullut sitä kumoamaan eikä sen yksikään piirto muuttuisi), joten MEIDÄN EI TARVITSE KUOLLA TOORAN LAILLE, voidaksemme avioitua uudelleen.

Toinen laki jakeessa 1 toteaa ainoastaan, että meidän täytyy olla vapaat ensimmäisestä suhteesta ennen kuin voimme siirtyä toiseen suhteeseen. Se on tervettä järkeä. Itse asiassa, kuoleminen tälle laille olisi kuolemista sille periaatteelle, jota ihminen nimenomaan tarvitsee voidakseen valita näiden lakien välillä! Näin siksi, jotta olisimme kuolleet sille laille, joka kieltää moniavioisuuden ylipäätään. Niinpä jakeessa 4. mainittu laki on erityinen, vielä nimeämätön, mutta meille on kerrottu, että meidän täytyy kuolla, voidaksemme elää Jeesuksessa. 

Paavali on tässä todella aloittamassa rakentaa väittämää, jonka lain hän nimeää 'SYNNIN LAIKSI'. 

Meidän täytyy kuolla meitä hallitsevalle SYNNIN LAILLE, ollaksemme laillisesti vapaat astumaan suhteeseen Jeesuksen  kanssa. Siihen asti kunnes kuolemme SYNNIN LAILLE, yleinen periaate estää meitä palvemasta syntiä ja Jeesusta samanaikaisesti. 'Et voi palvella kahta herraa'.

Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,

Kun elimme itsekkäiden taipumustemme mukaisesti, meitä ohjasivat syntiset toiveet, joita laki synnytti. Me elimme tavalla, joka johtaa kuolemaan, 

For when we were in the flesh, the motions (passions) of sins, which were by the law, did work in our members to bring forth fruit unto death.

Jumalan toora on päinvastainen tälle kolmannelle lain tyypille, SYNNIN LAILLE - nämä lihassamme asuvat 'jäsentemme synnin himot'. Toora on välinpitämätön meidän kapinallemme - meidän lihallinen luontomme, SYNNIN LAKI MEISSÄ, kapinoi tooraa vastaan ja tuo kuolemaa - vika ei ole toorassa vaan SYNNIN LAISSA.

mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

mutta nyt me olemme päässeet irti laista ja kuolleet sille, mikä piti meitä vankeinaan. Me emme enää palvele Junalaa vanhalla tavalla, vain kirjaimen mukaan, vaan uudella tavalla, Hengessä. 

But now we are delivered from the law (vapautetut laista), that being dead wherein we were held that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter.

But now we have been set free from the law, having died to that in which we were held, so as for us to serve in newness of spirit, and not in oldness of letter.(GL)

Mutta nyt me olemme vapautetut laista, kuolemalla sille, joka meitä pidätti; että voisimme palvella uudessa hengessä, ei kirjaimen vanhassa. 

Vapautettu mistä laista? Toorasta? - Ei, vaan vapautettu 'synnin himoista', SYNNIN LAISTA, niin että voimme palvella uudessa hengessä. 

Oikeuttaako teksti tässä jakeessa sanomaan lakia 'synniksi'? Kyllä. Paavalin valmistelee tässä hänen myöhempää pointtiaan (jakeessa 23), että meissä tekee työtään nimenomaan 'SYNNIN LAKI', Jumalan lain, tooran, ELÄMÄN LAIN, vastakohta. 

SYNNIN LAKI HALLITSEE MEITÄ ja me kapinoimme tooraa, ELÄMÄN LAKIA vastaan. Ratkaisu on hengellinen - koska Jumala itse laittoi Henkensä meihin, voidaksemme voitaa synnin lain, joka aiheuttaa kapinaa. Siten me palvelemme uudessa Hengessä, ei vanhassa, joka kapinoi Hänen Sanaansa vastaan.

Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.

7 Mitä johtopäätöksiä meidän pitää tästä tehdä? Onko laki ehkä syntiä? Ei tietenkään. Mutta ellei lakia olisi, minä en tietäisi, mitä synti on. Minä en olisi oppinut haluamaan kiellettyä, ellei laki olisi sanonut: 'älä himoitse'. 
8 Synti käytti tiedon tarjoamaa tilaisuutta hyväkseen ja  herätti minussa kaikenlaisia vääriä haluja. Jos lakia ei olisi, synti olisi voimaton. 

7 What shall we say then? Is the law sin? God forbid. Nay, I had not known sin, but by the law: for I had not known lust, except the law had said, Thou shalt not covet. 
8 But sin, taking occasion by the commandment, wrought in me all manner of concupiscence. For without the law sin was dead. 

Nyt Paavalin osoittaa tooraa. Onko laki syntiä, koska se tuo meissä esiin kapinaa? Pois se! Kapina johtuu meissä olevasta SYNNIN LAISTA - ei toorasta, jota vastaan se kapinoi! Toora, tässä esimerkissä, palvelee tehdäkseen meidät tietoisiksi SYNNIN LAISTA, joka tekee työtään meidän jäsenissämme.

Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.

9 Minä elin kerran tuntematta lakia. Kun opin tuntemaan lain käskyt, synti tuli eläväksi, 
10 mutta minä kuolin. Käskyt, joiden tarkoituksena oli antaa minulle elämä, olivatkin minulle kuolemaksi. 
11 Synti, joka käytti käskyjä hyväkseen, petti minut ja tuotti käskyillään minulle kuoleman.

9 For I was alive without the law once: but when the commandment came, sin revived, and I died.
10 And the commandment, which was ordained to life, I found to be unto death.
11 For sin, taking occasion by the commandment, deceived me, and by it slew me.

Tulemalla tietoiseksi lain (tooran) totuudesta, pystymme tunnistamaan itsessämme asuvan kapinallisuuden, SYNNIN LAIN. Muussa tapauksessa emme koskaan kykene ymmärtämään tarvettamme vapautua tästä syntisestä luonnosta, joka pitää meitä vankinaan ja lopulta tappaa. 

12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.

Laki on siis itsessään pyhä ja sen käskyt pyhiä, oikeita ja hyviä. 

Wherefore the law is holy, and the commandment holy, and just, and good. 

Paavalin todennäköisesti sanoo sen juuri tässä vaiheessa siksi, että hän tiesi ihmisten ymmärtävän hänen opetuksensa väärin ja sanovan 'Jos toora tuo esiin minun syntisen luontoni, niin vika on toorassa'. Mutta se ei ole Paavalin pointti lainkaan! Toora on pyhä, vanhurskas ja hyvä - se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Meidän syntinen luontomme on ongelma, ei toora, joka ohjaa meitä näkemään oman syntisyytemme ongelman.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.

Merkitseekö tämä siis, että hyvä asia on tuottanut minulle kuoleman? Ei suinkaan. Sen teki synti. Synti käytti hyvää asiaa apunaan, tuottaakseen minulle kuoleman. Näin lain käskyt tekevät synnin entistä pahemmaksi. 

Was then that which is good made death unto me? God forbid. But sin, that it might appear sin, working death in me by that which is good; that sin by the commandment might become exceeding sinful. 

Toora ei tuo kuolemaa, vaan sitä tuo meidän syntimme. Toora saa meidän kapinallisen luontomme uhmaan ja tekemään enemmän syntiä. Synnin palkka on kuolema - se ei ole tooran vika, että olemme uhmakkaita. Tooran puhtauden läsnäolossa syntinen luontomme tulee pahemmaksi  - me kapinoimme ja tulemme pahemmiksi.

14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.

Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä taas olen vain heikko ihminen, myyty synnin orjaksi. 

For we know that the law is spiritual: but I am carnal, sold under sin.

Toora ei ole ainoastaan pyhä, vanhurskas ja hyvä, se on myös hengellinen. Ongelma ei siis ole toorassa, vaan meissä itsessämme; me olemme lihallisia. Ratkaisun on siis oltava siinä, että hengellinen toora laitetaan meihin 'sisälle'.  Uuden liiton lupaus; 

Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Jer. 31:33

Tässä on todellinen ongelma. Toora on pyhä, vanhurskas ja hyvä; toora on hengellinen, mutta me olemme lihallisia, kapinallisia ja meitä hallitsee uhmamieli. Tarvitsemme uuden sydämen palvellaksemme Jumalaa oikeasti.

15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

15 En ymmärrä omia tekojani, sillä en tee sitä, mitä tahtoisin tehdä, vaan sitä, mitä vihaan. 
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä minä en tahdo, minun on myönnettävä, että laki on hyvä.
17 Oikeastaan minä en teekään itse sitä, mitä minä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti 
18 Tiedän, että minussa, toisinsanoen, itsekkäässä, inhimillisessä luonnossani, ei ole mitään hyvää. Minä kyllä tahtoisin tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 
19 En tee sitä hyvää, mitä tahtoisin, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. 
20 Jos siis minnä teen sitä, mitä en tahdo, sitä en teekään minä itse, vaan minussa asuva synti. 

15 For that which I do I allow not: for what I would, that do I not; but what I hate, that do I. [allow: Gr. know]
16 If then I do that which I would not, I consent unto the law that it is good.
17 Now then it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.
18 For I know that in me (that is, in my flesh,) dwelleth no good thing: for to will is present with me; but how to perform that which is good I find not.
19 For the good that I would I do not: but the evil which I would not, that I do.
20 Now if I do that I would not, it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me. 

Jakeissa 15-20 Paavali esittää meissä olevan SYNNIN LAIN voiman - tämä on se lihallinen luonto, joka tappaa meidät.

21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Minä huomaan siis, että elämässäni vallitsee tämä sääntö; tahdon tehdä hyvää, mutta en voi olla tekemättä pahaa. 

I find then a law, that, when I would do good, evil is present with me. 

Tässä Paavali määritelee tämän 'lain' - se on periaate, että ihminen on läpikotaisin syntinen. Tämä periaate tulee esiin niin, että jopa tooran vaikutuspiirissä - sen sijaan, että tulisi paremmaksi, ihminen kapinoi ja tulee vielä pahemmaksi.

22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,

Sisimmässäni minä mielelläni noudattaisin Jumalan lakia, 

For I delight in the law of God after the inward man: 

Jumalan laki on toora, juuri se, mitä meidän sisäinen ihmisemme tarvitsee - me tarvitsenmme sydämeemme Jumalan lain, ei SYNNIN LAKIA, joka meissä vaikuttaa.

23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

mutta huomaan, että käytännössä toimintaani ohjaavat toisenlaiset lait. Toimintani on ristiriidassa ajatusteni kanssa ja tekee minusta sen synnin vangin, joka vaikuttaa teoissani. 

But I see another law in my members, warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members. 

SYNNIN LAKI on helpommin tunnistettavissa tässä ('toinen laki'), vaikka Paavalin oli jo aiemmin tässä luvussa viitannut siihen toisilla nimillä ('laki', 'synnin himot', 'lihallinen luonto', 'liha'). SYNNIN LAKI on meidän todellinen ongelmamme; meidän täytyy kuolla SYNNIN LAILLE, ja elää Hengessä - tämä oli Paavalin alkuperäinen lähtökohta jakeessa 4. 

hänelle, joka itse kantoi meidän syntimme ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut". 
1 Piet 2:24

Paavali jatkaa:

24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

Voi minua onnetonta! Kuka pelastaa minut tästä tilasta, joka vie kuolemaan? 

O wretched man that I am! who shall deliver me from the body of this death? 

Jeesus lähetti meihin asumaan hänen Henkensä, joka auttaa meitä SAAMAAN VOITON meissä vaikuttavasta SYNNIN LAISTA.

25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Jumalalle kiitos, Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, tällaisena voin siis noudattaa Jumalan lakia vain sismmässäni. Itsekäs ihmisluontoni noudattaa synnin lakia.

I thank God through Jesus Christ our Lord. So then with the mind I myself serve the law of God; but with the flesh the law of sin. 

Paavali näyttää edessämme olevan taistelun. Meidät on kutsuttu taisteluun omaa lihaamme, lihallisessa luonnossamme taistelevaa SYNNIN LAKIA vastaan. 

Uuden liiton suunnitelma on nujertaa, tappaa tämä lihallinen luonto täydellisesti. Meillä uskovilla on Pyhä Henki, joka tekee työtään meissä, mutta me kapinoimme vastaan. Uudessa liitossa meidän tulee kuolla SYNNIN LAILLE voidaksemme elää Jumalan tooran, Jeesuksen Hengessä.

Tässä se nyt on, kahdeksannen luvun alussa, seitsemännen luvun loppupäätelmä:

1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2 Sillä ELÄMÄN HENGEN LAKI Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut SYNNIN ja KUOLEMAN LAISTA.
Room. 8:1-2

1. Niitä, jotka elävät Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, ei siis tuomita. 
2. Minä olen nyt Hengen hallinnassa. Henki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen omille, on vapauttanut minut synnin ja kuoleman vallasta. 

1 There is therefore now no condemnation to them which are in Christ Jesus, who walk not after the flesh, but after the Spirit.
2 For the law of the Spirit of life in Christ Jesus hath made me free from the law of sin and death. 

Lihan mieli täyttää SYNNIN LAKIA ja Hengen mieli ELÄMÄN LAKIA. Elämän lain noudattaminen vaatii itsekuria ja kieltäytymistä, Jeesuksen ristin valitsemista maailman huipputarjousten sijaan. Se tarkoittaa lihan kuolemista. 

3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
4 ETTÄ LAIN VANHURSKAUS TÄYTETTÄISIIN MEISSÄ, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on LIHAN MIELI, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on HENGEN MIELI.
6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, SILLÄ SE EI ALISTU JUMALAN LAIN ALLE, EIKÄ SE VOIKAAN.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. 
Room.8:3-8 (1938)

3 Jumala teki sen, mihin laki ei kyennyt, koska se oli ihmisten syntisen luonnon tähden voimaton. Jumala lähetti oman poikansa syntisten ihmisten kaltaisena maailmaan uhriksi, joka sovitti synnit, ja tuomitsi siten ihmisten synnit. 
4 Hän teki näin, että me, jotka elämme Hengen johtamina, emmekä pahojen taipumustemme mukaan, voisimme täyttää lain oikeat vaatimukset. 
5 Ne, jotka antavat pahojen taipumustensa ohjata elämäänsä, pyrkivät itsekkäisiin päämääriin. 
6 Ne, jotka antavat Hengen ohjata itseään, pyrkivät sen sijaan Hengen osoittamiin päämääriin. Itsekkäät pyrkimykset tuottavat kuoleman, mutta Hengen johtama toimnta antaa elämän ja rauhan. 
7 Se, jota itsekkäät tavoitteet ohjaavat, on Jumalan vihollinen, eikä hän tottele, eikä voikaan totella Jumalan lakia.
8 Ne, jotka elävät itsekkäästi, eivät voi olla Jumalalle mieleen. 

3 For what the law could not do, in that it was weak through the flesh, God sending his own Son in the likeness of sinful flesh, and for sin, condemned sin in the flesh: 
4 That the righteousness of the law might be fulfilled in us, who walk not after the flesh, but after the Spirit.
5 For they that are after the flesh do mind the things of the flesh; but they that are after the Spirit the things of the Spirit.
6 For to be carnally minded is death; but to be spiritually minded is life and peace. 
7 Because the carnal mind is enmity against God: for it is not subject to the law of God, neither indeed can be. 
8 So then they that are in the flesh cannot please God. 

Pyöristetty 'armoriittää-evankeliumi' ei alistu Jumalan lain alle, vaan saattelee ihmisiä 'taivastielle' synneissään, ilman katumusta ja parannuksen tekoa, ilman mielenmuutosta ja sitä seuraavaa elämäntapojen muutosta. 


****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti