Pyhimyskalenteri on katolinen kalenteri, joka alunperin on koottu marttyrien kuolinpäivistä. Pyhäinjäännökset eli reliikit ovat katolisuudessa erityisen pyhiä ja he uskovat, että luun kappaleissa tai vaatteen riekaleissa olisi ihmeitä tekeviä voimia. Haudolta haettava ns. "hautavoitelu" on alkuisin katolisen kirkon uskosta pyhimysten jäännösten ihmeitä tekevään voimaan. Meidän nimipäiväkalenterimme on saanut alkunsa katolisesta pyhimyskalenterista.
Kun katson katolista pyhimyskalenteria, niin täytyy sanoa, että siinä riittää muisteltavaa, kalenteri pitää seuraajansa puuhakkaana. Tänään, 18.12. on wikipedian sivun mukaan Toivon Neitsyen muistopäivä ja huomenna muistellaan eli rukoillaan Pyhän Urbanuksen puolesta, joka kuoli ehkä vuonna 230 jaa. Joskin huomasin, että wikipedian pyhimyskalenterin muistelupäivät eivät täsmää englanninkielisten sivustojen vastaavien kanssa. Toisaalla wikipedia kertoo, että Pyhän Urbanuksen muistelupäivä on 25.5 ja se on myös Urpon nimipäivä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimyskalenteri
Luterilaisillakin on oma kirkkovuosikalenterinsa, jossa on määrätty päivän liturginen teksti, veisattavat virret, liturgiset värit ja kynttilät. Tämä on luterilaista vapautta lain orjuudesta.
18.12. "Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille." (vrt. "Toivon Neitsyt") Tämän päivän väri on violetti ja sininen ja kynttilöiden lukumäärä on kaksi.
http://evl.fi/Evkirja.nsf/kaleFI?OpenView&start=1&count=390
Alkujaan Roomassa ei tunnettu viikkoja ja viikonpäiviä; itämailla niitä sen sijaan on käytetty muinaisista ajoista. Kun ne sittemmin otettiin käyttöön myös Roomassa, saivat ne itämaisten esikuvien mukaisesti taivaankappaleiden nimet. Koska roomalaiset käyttivät planeetoista jumaliensa nimiä, saivat myös viikonpäivät nimensä jumalien mukaan.
Mithran palvojana tunnetun Rooman keisari Konstantinus Suuren edikti määräsi vuonna 321 jKr koko keisarikunnan lepopäiväksi 'dies Solis Invictin', 'Voittamattoman Auringon päivän' siis sunnuntain.
Dies Solis – sunnuntai (auringon päivä) - söndag, sonntag, zondag
Dies Lunae – maanantai (kuun päivä) - måndag, monday
Dies Martis – tiistai (Marsin päivä) - dienstag tai tuesday (Tyr)
Dies Mercuri – keskiviikko (Merkuriuksen päivä) - onsdag (Odin), wednesday (Wotan), "hemera Hermu" (Hermes)
Dies Iovis – torstai (Jupiterin päivä) - torsdag (Thor) donnerstag (Donner=ukkosen jumala).
Dies Veneris – perjantai (Venuksen päivä) - fridag, friday, freitag. (Freija, Frigg)
Dies Saturni – lauantai (Saturnuksen päivä) - saturday
Useissa kielissä lauantain nimi tulee sapatista, esimerkiksi saksassa (Samstag, joskin sen ohella käytetään myös nimeä Sonnabend, sunnuntain aatto), kreikassa (Σάββατο), espanjassa (sábado), ranskassa (samedi), italiassa (sabato), portugalissa (sábado) ja venäjässä (суббота). lördag (laugr=kylpy) Islannin kielessä "laugardagur" ja sanan lauga islantilaiset ääntävät suomalaisittain kirjoitettuna ”löyga”. Tämä on hyvin lähellä sanoja ”laude” ja ”löyly”. Löyly saattaa siis merkitä alun perin pesua ja hikoilun seurauksena tapahtuvaa puhdistumista.
KUUKAUSI
Kuukausi on alun perin tarkoittanut kahden uudenkuun välistä ajanjaksoa. Vanhassa roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuun alusta:
Martius, Mars – maaliskuu; (Mars, sodanjumala)
Aprilis - huhtikuu; "aperio", tarkoittaa "avata"(Venus)
Maius, May – toukokuu; (Maia, kasvu ja hedelmällisyys)
Iunius, Juni – kesäkuu (Juno, avioliiton, äitiyden ja naisten suojelija)
Quintilis, Iulius - heinäkuu (Julius Caesar)
Augustus - elokuu (Augustus Caesar)
September - syyskuu (septem= seitsemän)
October - lokakuu (octo= kahdeksan)
November - marraskuu ( novem= yhdeksän)
December - joulukuu (decem= kymmenen)
Ianuarius, Januarius – tammikuu; (Janus ovien ja porttien jumala)
Februarius, februa - helmikuu; ent. roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla
PERINTEISTÄ MUODOSTUNUT
KIRKKOVUOSI
Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten pyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon. Katolinen kirkkovuosi muodostettiin 300-luvulla. Juhlapäivät saivat omat tekstinsä ja rukouksensa.
Sen sijaan, että kirkolliset juhlapyhät toisivat elämään hengellisyyttä, ne ylläpitävät uskonnollisuutta ja saavat ihmiset pyörittämään tyhjää juhlamyllyä tyhjien traditioiden parissa.
TRINITAARIEN EKUMEENINEN
JUHLAKALENTERI
Kirkkolain 1. luvun 6 §
”Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä."
JOULUPÄIVÄ
Jeesuksen syntymän muistopäivä.
Saturnalia oli roomalaisille talvipäivän seisauksen tienoille ajoittunut rällästysjuhla Saturnuksen kunniaksi.
Kronia oli kreikkalaisten vastaava juhla Kronoksen kunniaksi.
Vuonna 274 jKr keisari Aurelius teki 'Sol Invictus'- jumalasta Rooman virallisen valtion uskonnon. 'Voittamattomalle Auringolle' pyhitetty temppeli vihittiin Roomassa käyttöön samana vuonna. Kirkko muutti 25.12 vietetyn 'Sol Invictuksen' juhlan Jeesuksen syntymäjuhlaksi 350-luvulla jKr.
TAPANINPÄIVÄ
Ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen muistopäivä.
Pyhä Tapani oli hevosten ja hevosmiestensuojelupyhimus, joten päivää on pidetty hevosten päivänä ja siitä on traditiona 'Tapanin ajelut'.
UUDENVUODENPÄIVÄ
Julius Caesar sijoitti vuoden vaihtumisen tammikuun alkuun vuonna 46 eKr. Sitä ennen roomalaiset olivat aloittaneet vuoden maaliskuusta.
Uudenvuodenpäivä on keskiajalta lähtien kirkkovuoden merkkipäivänä Jeesuksen ympärileikkauksen ja nimenannon päivä. Katolisessa kirkossa päivä on nykyään kuitenkin omistettu Neitsyt Marialle.
Ilotulitteet ovat saaneet alkunsa Kiinassa, jossa niitä käytettiin pahojen henkien karkottamiseen.
LOPPIAINEN
Katolisessa ja luterilaisessa kirkossa loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä.
Ortodoksisessa kirkossa loppiainen, teofania, on Vapahtajan kasteen juhla.
Nuuttipukki kuului nuutinpäivän aikoihin kierteleviin seurueisiin, jotka esiintyivät taloissa kestitystä - so. juopottelua - vastaan. Pukki on sarvekkaaksi ja pelottavan näköiseksi naamioitunut ja taljaan pukeutunut mies. Toinen mies saattoi olla pukin takajalkoina.
KIIRASTORSTAI
Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivänä.
Katolisen kirkon piirissä kiirastorstai on ollut erityinen ripittäytymispäivä, mihin viittaa sen suomalainen nimi, joka tulee ruotsin sanasta skära, 'puhdistaa'.
Kansanperinteen mukaan kiirastorstaina ajetaan 'kiira', pahansuopa henkiolento pois pihapiiristä.
PITKÄPERJANTAI
Kristuksen ristiinnaulitsemisen muistopäivä.
Eräs pääsiäisperinne on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Muinoin uskottiin, että pääsiäisnoidat eli trullit kiusasivat erityisesti kotieläimiä. Ruotsin kielen sana 'troll' tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa.
Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esim. leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta. Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi mm poltettiin pääsiäiskokkoja.
PÄÄSIÄISPÄIVÄ, palmusunnuntai
Jeesuksen ylösnousemuksen muistopäivä.
Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan eli niin sanotun virpokuostin saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. 1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa lapset kulkevat noidiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina ja saavat palkkioksi makeisia tms.
TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ
Muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille.
HELATORSTAI
Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivä.
Suomessa helatorstaita pidettiin aikoinaan vuoden pyhimpänä kirkkojuhlana. Silloin ”ei kasva ruoho maassa, ei lehti puussa eivätkä kuninkaan myllyt pyöri”.
Helavalkeat tai toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.
HELLUNTAI
Pyhän Hengen vuodatuksen muistopäivä.
Suomalaisessa kansanperinteessä on uskomus, että "jos heilaa ei helluntaina, niin sitä ei ole koko kesänä".
Helluntaisauna on yksi rituaali. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.”
Vanhassa suomalaisessa traditiossa kyläyhteisö järjesti keväällä pakanauskonnollliset vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5. Vakkajuhlat pidettiin joissain tapauksissa pyhissä lehdoissa. Vakkajuhlissa ilmeisesti alun perin uhrattiin vakallinen ruokaa ja juotiin pitoja varten valmistettua 'pyhitettyä' olutta. Vakkajuhliin saattoi eri kuvausten mukaan kuulua myös muita toimituksia, esimerkiksi polvistuminen kehään tai rituaalitanssia.
JUHANNUSPÄIVÄ
Johannes Kastajan syntymän muistopäivä.
Johannes Kastajan syntymäpäivää on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu tietoon siitä, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
"Kokkotulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Henkiä on peloteltu myös meluamalla. Vastaavia tulia on poltettu myös talvipäivänseisauksen aikoihin. Ilmeisesti uskottiin, että näinä taianomaisina aikoina, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannuskokko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannustaika
PYHÄINPÄIVÄ
Edesmenneiden pyhien muistopäivä.
Pyhäinpäivä on katolinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä, jota vietetään Suomessa marraskuun alussa olevana lauantaina.
Kekri muinaispakanallinen sadonkorjuujuhla. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja lämmitettiin sauna.
Samhain on muinaiskelttien sadonkorjuun ja talven alkamisen juhla. Nimi "samhain" tulee luultavasti sanoista kesän (samrad) loppu (fain). Kelttien uskomusten mukaan samainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Nauriskynttilöitä koverrettiin ja poltettiin, jotta kuolleiden henget pelästyisivät ja jättäisivät ihmiset rauhaan. Samhainina alkaa monien pakanauskontojen uusi vuosi.
Halloween Samhainin Yhdysvalloista koukannut versio.
SUNNUNTAIPYHÄT
SUNNUNTAI on aina pyhäpäivä. Pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, mutta ne mainitaan kirkkolaissa myös kirkollisten juhlapäivien luettelossa.
SEURAAVILLA SUNNUNTAIPÄIVILLÄ ON ERITYISNIMI:
ADVENTTISUNNUNTAI
300-400 -luvuilla aloitettiin pakanakäännynnäiseten valmistaminen kasteeseen ensimmäisenä adventtina. Adventtina alkoi 40 päivää kestänyt paastonaika, josta on jäänteenä joulupöydän lipeäkala. Adventtien viettoon liittyy olennaisesti kynttilöiden sytyttäminen.
'Adventus Domini' tarkoittaa 'Herran saapuminen'. Adventtia edeltävä kirkkovuoden viimeinen sunnuntai on 'tuomiosunnuntai', ja se viittaa 'viimeiseen tuomioon'. Tuomiosunnuntai tuli merkinnäksi evankeliumikirjaan vasta vuonna 1958.
KYNTTILÄNPÄIVÄ
Kynttilänpäivä (kynttilämessu, ortodokseilla Herran temppeliintuominen) on kirkollinen juhlapäivä, jota vietetään alkujaan 40 päivää joulusta, siis 2. helmikuuta, sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin ja Simeon siunasi hänet.
Nimi 'kynttilänpäivä' tulee siitä, että keskiajalla kynttilänpäivänä vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät.
Groundhog Day on USA:ssa ja Kanadassa vietettävä juhlapäivä. Juhlan tarkoituksena on joka vuoden 2. helmikuuta ennustaa, kuinka kauan talvi kestää. Tämän selvittämiseksi ajetaan metsämurmeli (engl. groundhog) pesästään. Mikäli sää on pilvinen, eikä murmelin varjoa näy, ennustetaan talven loppuvan pian. Mikäli sää on aurinkoinen ja murmelin varjo näkyy, kestää talvi vielä vähintään kuusi viikkoa.
LASKIAISSUNNUNTAI
Katolisen kirkon kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla.
Kevätpaastoa on vietetty 600-luvulta saakka. Ennen sen alkua on monissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja. Nimityksen on arveltu tulevan sanoista 'carne vale' ”jäähyväiset lihalle”. Toinen maailmanlaajuisesti tunnettu juhlan nimitys on laskiaistiistain ranskalaisperäinen nimitys 'Mardi Gras'. Venäjällä juhlan nimi on 'Maslenitsa'. Rion sambakarnevaali on katolinen laskiasjuhla.
Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja.
MARIAN ILMESTYSPÄIVÄ
9 kk ennen joulua. Suomessa Marian päivä oli vuoteen 1954 saakka yleensä keskelle viikkoa sattuva pyhäpäivä. Sitä vietettiin vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta. Vuoden 1955 alusta lähtien se kuitenkin siirrettiin kirkkolain muutoksella sunnuntaiksi, jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä.
Juhlan aiheena on arkkienkeli Gabrielin ilmestyminen Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä. Useissa protestanttisissakin kirkkokunnissa juhlapäivää vietetään 25. maaliskuuta, tasan 9 kuukautta ennen joulua.
PALMUSUNNUNTAI
Palmusunnuntai aloittaa ns. 'hiljaisen viikon', jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Palmusunnuntaita vietetään sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.
Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Ihmiset huusivat ”Hoosianna”. Hoosianna on suoraan käännettynä ”oi, auta”, ”oi, pelasta”, mutta ajanlaskun alun aikoihin sitä käytettiin riemuhuutona.
PYHÄN KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ
Ensimmäinen helluntai jälkeinen sunnuntai. Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana.
KIRKASTUSSUNNUNTAI
Kahdeksas Kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai. Kristuksen kirkastumisen muistoksi.
MIKKELINPÄIVÄ
Enkeleiden juhlapäivä. Mikkelinpäivä on alun perin arkkienkeli Mikaelin päivä, mutta nykyisin päivä on omistettu kaikille enkeleille.
Okkultisti Rudolph Steiner piti mikkelinpäivää toiseksi tärkeimpänä pyhänä heti pääsiäisen jälkeen.
TUOMIOSUNNUNTAI
Tuomiosunnuntai kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Se on aikaisintaan 20. ja viimeistään 26. marraskuuta, siis viikkoa ennen ensimmäistä adventtisunnuntaita, joka aloittaa seuraavan kirkkovuoden. Tuomiosunnuntain sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemukseen, nyt kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina.
Ortodoksisessa kirkossa Tuomiosunnuntai on toiseksi viimeinen sunnuntai eli 3. valmistussunnuntai ennen Suurta paastoa, joka edeltää pääsiäistä. Tuomiosunnuntaina valmistaudutaan Suureen paastoon jättämällä pois liharuuat, mutta ei vielä kananmunia ja maitoruokia.
MUUT LAKISÄÄTEISET JUHLAPÄIVÄT
ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Vuodesta 1998 jumalanpalvelus on ollut ekumeeninen ja siihen ovat osallistuneet useat kirkot. Juhlajumalanpalvelukseen osallistuu valtion ylin johto, kuten presidentit, valtioneuvosto, eduskunnan puhemiehet, valtion ylimmät virkamiehet sekä kansanedustajat – kirkon sivuparville ovat päässeet tavalliset seurakuntalaiset.
Vierailut sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita.
Valtakunnallinen sotilasparaati.
Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja armeijan ylennyksiä.
VAPPU
Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä.
Nimi 'Vappu' tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista.
Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä.
Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, osuu kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli toukokuun alkuun. Muinaiset keltit ja germaaniset kansat viettivät kevään alkamisen juhlaa huhti-toukokuun vaihteessa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.
Saksassa vappuyö tunnetaan noitien yönä, 'Walpurgisnacht'.
Beltane oli toinen kelttien pääjuhla samhainin ohella. Se on wicca- kalenterin toiseksi tärkein juhla heti Samhain jälkeen. Beltainea juhlitaan toukokuun alussa. Beltanen aikaan elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Beltane-kokkotulien uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä.
RUKOUSPÄIVÄT
Rukouspäivät ovat perinteisesti olleet varsinkin protestanttisissa maissa valtiovallan määräyksestä määräaikoina vietettäviä yleisiä kiitos-, katumus- ja rukouspäiviä. Rukouspäivien edeltäjänä voidaan pitää Rooman kristittyjen jo kolmannella vuosisadalla neljästi vuodessa viettämiä 'quatember-päiviä'.
Rukouspäivät ovat nykyisin mm Ruotsissa lakkautettu, mutta Suomessa niitä vietetään edelleen kaksi kertaa vuodessa Suomen ekumeenisen neuvoston toimesta.
Vuodesta 2008 lähtien ne ovat olleet 18. tammikuuta ja 24. lokakuuta.
Miksi juuri nämä päivät? Mitä silloin on tapahtunut? Löysin pari merkkitapausta molemmista;
18. tammikuuta
1562 – Paavi Pius IV avasi Trenton kirkolliskokouksen kolmannen ja samalla viimeisen istuntokauden.
Pyhittäjä Atanasios Suuren muistopäivä. Ortodoksinen kirkko on antanut Atanasiokselle lisänimen "Ortodoksisuuden isä".
24. lokakuuta
YK:n perustamisen päivä
Vuonna 51 syntyi Domitianus, josta tuli Rooman keisari.
https://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti