Kastetta ja ehtoollista korostetaan erityisen paljon vanhoissa kirkoissa ja ne ovatkin selkeästi Raamatussa asetettuja ja myös m ä ä r i t e l t y j ä . Niissä on silti paljon kirkkokuntakohtaisia eroja ja suoranaisia valheita, Raamatun ulkopuolisia oppeja.
http://www.chick.com/reading/tracts/0082/0082_01.asp
Kasteessa oleellisin jako on kahteen; 'lapsikaste' ja 'upotuskaste', joista ainoastaan jälkimmäinen, uskovan upotuskaste, on raamatullinen ja pätevä myös Jumalan silmissä. Tämä ei ole mielipide- eikä mieltymyskysymys, ei edes traditiokysymys tai vapaavalintainen vaihtoehto, vaan kasteessa on kysymys k u u l i a i s u u d e s t a Jumalan Sanalle, joka o n absoluuttinen totuus.
Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Apt. 2:38
Raamatun mukainen kaste tehdään uudestisyntyneelle uskovalle upottamalla. Se on nöyrtymisen ja kuuliaisuuden askel, symboli 'vanhan ihmisen' upottamisesta kasteen hautaan. Raamatussa vauvakastetta ei ole missään muodossa; ei kummin kanssa eikä ilman, ei valelemalla, pirskottamalla eikä upottamalla. Yksinkertaisesti siitä syystä, että vauvalla ei ole omakohtaista uskoa. Vauva ei siis uudestisynny eikä saa Pyhä Henkeä lapsikasteessa. Kasteen kautta ei myöskään liitetä kirkkokunnan jäsenrekisteriin, jos toimitaan Raamatun mukaan. Kummikäytännöt, mirhavoitelut ja erinäiset riittit eivät ole raamatullisia.
Raamatullinen upotuskaste on niin suuri vastustuksen aihe, että sen täytyy olla erityisen merkittävä tekijä myös sarvipään kannalta. Sille on osavoitto jo siinä, jos se saa uskovan pysymään poissa kastealtaasta ja luottamaan lapsikasteeseensa.
Jos joku sitten päätyy ottamaan upotuskasteen, niin siinäkin vihollinen on päässyt peukaloimaan, ettei ainakaan Jeesuksen nimeen kastettaisi. Vapaiden suuntien upotuskaste tehdään useimmissa seurakunnissa 'Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen', eikä Jeesuksen, Jeshuan nimeen, kuten se tulisi tehdä. Raamattu todistaa itse itseään, se vahvistaa kaikki asiat, lain mukaan, kahden tai kolmen todistajan sanalla (2. Kor. 13:1). 'Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen' löytyy Sanasta ainoastaan yhden kerran ja se on vihollisen vaikuttama väännös, siis harhautus.
Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.
Kol. 3:17
Raamatussa kaste on hyvin yksinkertainen toimitus. Filippus kertoi hoviherralle evankeliumin ja tämä ymmärsi kuulemansa, katui, tunnusti syntinsä ja pyysi Jeesusta sydämeensä. Hoviherra pyysi Filippusta kastamaan itsensä ja näin myös tehtiin.
35 Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.
36 Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?
37 Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.
38 Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen.
Apt. 8:35-38 (Biblia)
###
Olen koonnut tähän omaksi huvikseni muutamien kirkkojen kastekäytäntöjä. Poimin listaan ekumeenisen neuvoston suomenkieliset jäsenkirkot:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko (lapsikaste)
Suomen ortodoksinen kirkko (lapsikaste)
Suomen Vapaakirkko (upotuskaste)
Katolinen kirkko Suomessa (lapsikaste)
Suomen Pelastusarmeija (kaikki käy)
Suomen Metodistikirkko (lapsikaste)
ja tarkkailijat:
Suomen Adventtikirkko (upotuskaste)
Suomen Baptistikirkko (upotuskaste)
Suomen Helluntaikirkko (upotuskaste)
Myös ekumenian ulkopuolella on (onneksi) paljon seurakuntia.
***
RAAMATULLINEN USKOVAN UPOTUSKASTE
Uskovien upotuskasteen käytäntöä noudattavat ko. listan kirkoista Adventtikirkko, Baptistikirkko, Helluntaikirkko ja Vapaakirkko.
ADVENTTIKIRKKO
"Kasteessa tunnustamme uskomme Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen ja todistamme kuolemastamme synnille ja tarkoituksestamme vaeltaa uudessa elämässä. Siten me tunnustamme Kristuksen Herraksi ja Vapahtajaksi, liitymme hänen kansaansa ja meidät otetaan jäseniksi hänen seurakuntaansa.
Kaste on vertauskuva yhteydestämme Kristukseen, syntiemme anteeksiantamisesta ja Pyhän Hengen vastaanottamisesta. Kaste tapahtuu veteen upottamalla ja sen edellytyksenä on kastettavan antama vakuutus uskostaan Jeesukseen ja synnistä kääntyminen. Kaste seuraa Raamatun opettamista ja sen opetusten vastaanottamista."
http://www.adventist.fi/oppi-jumala
BAPTISTIKIRKKO
"Kaste suoritetaan veteen upottamalla Uuden Testamentin esimerkin mukaisesti. Uskonsa tunnustaneet kastetaan ja kasteen kautta liitytään seurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, vaan pidetään nimenantotilaisuus, jossa heidän puolestaan rukoillaan. Lapset kelpaavat Jumalalle sellaisenaan ilman kastetta. Lapset ovat tietämättään ja tahtomattaan osallisia syntiinlankeemuksesta, mutta samoin osallisia lunastuksesta ilman omia tai toisten heidän puolestaan suorittamia tekoja."
http://www.baptisti.fi/sbk/suomen-baptistikirkko/oppi-pahkinankuoressa.html
HELLUNTAIKIRKKO
"Jeesuksen asettama kaste liittyy Jumalan pelastustyöhön. Kaste toimitetaan uskovalle Jeesuksen Kristuksen käskystä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla. Kastettu liitetään paikalliseen seurakuntaan."
VAPAAKIRKKO (ekumenian täysjäsen)
"Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksen mukaan kristillinen kaste toimitetaan uskoville veteen upottamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jumala todistaa kasteessa Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta, pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä, joka on mahdollinen Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman takia. Kasteessa uskova tulee puetuksi Kristukseen.
Kasteessa ihminen tunnustautuu Kristuksen seuraajaksi. Ihmisen usko ei ole kasteen peruste, vaikka kaste suoritetaankin vain uskoville. Kaste perustuu Kristuksen sovitustyöhön, jonka lähtökohtana on Jumalan armo ja rakkaus. Ilman ihmisen henkilökohtaista uskoa ei kasteella katsota olevan merkitystä eikä se pelkkänä suorituksena voi pelastaa ihmistä. Kaste on rajana maailman ja Jumalan valtakunnan välillä. Sen asema on merkittävä juuri tästä syystä. Uskovalle ja seurakunnalle kaste on ilon ja voiton juhla, koska se todistaa sovituksen voimasta."
***
EPÄRAAMATULLINEN LAPSIKASTE
Lapsikastetta noudattavat siis ekumeenisen neuvoston täysjäsen-kirkot (paitsi vapaakirkko) : Luterilainen kirkko, Katolinen kirkko, Ortodoksinen kirkko ja Metodistikirkko. Periaatteessa myös Pelastusarmeija, joka on niin mukautuvainen, että ei ota kantaa kastekysymykseen tai kastamattomuuteenkaan. Näin on tilanne myös monissa muissakin seurakunnissa; kasteopetusta ei pidetä esillä, ettei kukaan loukkaantuisi. Upotuskaste on ikäänkuin tabu, josta ei ole sopivaa puhua, koska lapsikastetut voivat loukkaantua. Näin on tehty kompromissi, jolla julistetaan, että lapsikaste tai kastamatta jättäminen olisi ihan yhtä hyväksyttävää kuin raamatullinen upotuskastekin, 'pääasia, että ihminen on uudestisyntynyt'.
Kysymys on Eedenin synnistä; 'Onko Jumala todella sanonut...?' . Upotuskaste on kuuliaisuuden askel.
Erikoista on, että nimenomaan lapsikastetta noudattavilla kirkoilla on pitkät selostukset kasteesta ja siihen 'kuuluvista' erilaisista rituaaleista, siinä missä upotuskastetta noudattavat seurakunnat voivat kertoa kasteesta muutamalla sanalla.
LUTERILAINEN KIRKKO
"Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen. Tämä lahja annetaan jo lapselle. ... Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.
Kaste on tärkein kirkollisista toimituksista, ja kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jumala vahvistaa kastetun uskoa Pyhän Henkensä avulla. Kaste on aina voimassa. Sen liitto on varma silloinkin, kun oma uskomme horjuu."
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/33CF08DD8BE85D7EC2257022003E2FBD?OpenDocument&lang=FI
KATOLINEN KIRKKO
"Kasteessa ihminen syntyy uuteen elämään Jeesuksessa Kristuksessa, hänestä tulee Pyhän Hengen temppeli ja hänet liitetään Jumalan perheen, kirkon, jäseneksi. Herran tahdon mukaan kaste on tarpeen ihmisen pelastumiseksi, kuten on myös kasteen antava kirkko itse. Ihminen saa tässä sakramentissa anteeksi perisynnin ja kaikki henkilökohtaiset syntinsä. Kerran pätevästi saatua kastetta ei voida toistaa.
Katolisella vanhemmalla on vakava velvollisuus antaa lapselleen kaste katolisessa kirkossa sekä sen mukainen kasvatus katoliseen uskoon. Kastetta ei tule viivyttää tarpeettomasti, vaan lapsi kastetaan mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Kaste toimitetaan pääsääntöisesti kirkossa. Se ei ole nimenantamisjuhla, vaan vanhemmat antavat jo aikaisemmin lapselleen nimen, jota kasteen toimittaja tilaisuuden alussa kysyy ja jolla hän puhuttelee kastettavaa lasta. Aikuiset kastetaan tavallisesti pääsiäisyönä noin vuoden kestävän opetuksen eli katekumenaatin jälkeen.
Kummeja tulee olla vähintään yksi, jonka on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen. Hänen tai heidän lisäkseen kasteella voi olla ei-katolinen todistaja, jonka täytyy olla kristitty."
Vahvistuksen sakramentti
Vahvistuksen sakramentti vie täyttymykseen kasteessa saadun armon ja Jumalan Hengen vaikutuksen. Se antaa Pyhän Hengen lahjat, joita kastettu tarvitsee voidakseen juurtua syvemmin Jumalan lapseuteen, liittyä läheisemmin Kristukseen sekä vahvistua yhteydessään kirkkoon, jonka lähetystehtävästä hän on osallinen. Samalla se auttaa häntä todistamaan kirkon uskosta sanoin ja teoin. Kun on tullut aika, jolloin nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestä elämästään, hän saa vahvistuksen sakramentin. Sitä edeltää vanhempien ja seurakunnan antama opetus, joka johdattaa häntä kristilliseen elämään.
Vahvistuksen sakramentin jakaa tavallisesti piispa. Vahvistettavat tunnustavat seurakunnan edessä uskonsa ja uudistavat kastelupaukset, jotka vanhemmat ja kummit heidän puolestaan ovat kasteessa antaneet. Sitten piispa antaa vahvistuksen sakramentin vahvistettaville panemalla kätensä heidän päälleen ja voitelemalla ristinmerkin heidän otsaansa pyhällä krismalla, vihityllä öljyllä. Vahvistettavalla on kummi, jonka on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen."
ORTODOKSIKIRKKO
"Kaste merkitsee Jumalan yhteyteen tulemista, uudeksi ihmiseksi syntymistä ja vanhasta elämästä luopumista. Kasteen sakramenttiin antaa perustan Jeesuksen oma kaste Jordanilla (Matt. 28:19-20; Mark. 16:16). Kaste on ainutkertainen, eikä sitä toimiteta uudelleen (Ef. 4:5).
Vaikka alkukirkon aikoina aikuiskaste oli vallitsevana muotona, kastettiin myös kokonaisia perhekuntia ja siten myös lapsia jo kirkon varhaisessa historiassa. Myöhemmin aikuiskaste hävisi lähes kokonaan ja lapsien kastaminen yleistyi.
Kastetta edeltää nimenantamistoimitus. Se kuuluisi toimittaa perinteen mukaan kahdeksantena päivänä syntymästä, mutta tavallisesti se yhdistetään kastetoimitukseen. Ortodoksilapselle annetaan perinteisesti vain yksi nimi. Nimellä tulisi olla yhteys ortodoksiseen nimistöön ja taivaalliseen esirukoilijaan... Kirkon perinteen mukaan lapsella tulee olla yksi ortodoksikummi. Kummi vastaa lapsen puolesta kastelupauksiin ja lukee uskontunnustuksen kastetoimituksessa. Lapsella voi olla lisäksi muitakin kummeja.
Kastetoimitukseen kuuluu muun muassa vedensiunaamisrukouksia ja kastettavan voitelu öljyllä. Varsinainen kaste tapahtuu upottamalla kastettava veteen kolme kertaa Pyhän Kolminaisuuden nimeen. Tämän jälkeen puetaan kastepuku.
Mirhavoitelu
Kaste ja mirhavoitelu liittyvät saumattomasti yhteen, vaikka toimituksia kirkon perinteessä käsitelläänkin erillisinä. Mirhavoitelu on Pyhän Hengen vuodattamisen toimitus. Kun kaste käsitetään ihmisen lupaukseksi yhdistyä Jumalaan, on mirhavoitelu Kirkon tälle lupaukselle antama vahvistus, sinetti. Mirhavoitelu, Pyhän Hengen vuodattaminen, läntisellä termillä ilmaistuna konfirmaatio, on sama toimitus, jonka apostolit toimittivat kastetuille, jotka eivät olleet vielä saaneet Pyhää Henkeä (Ap.t. 8:17).
Kirkon varhaisessa historiassa piispat toimittivat kätten päällepanemisen toimituksen kastetuille joko heti kasteen yhteydessä tai myöhemmin hiippakuntaansa kiertäessään. Kristittyjen määrän lisääntyessä vakiintui itäisessä kirkossa tapa siunata erityinen sakramenttiöljy, mirha. Tätä piispan siunaamaa öljyä jaettiin papeille, jotta he saattoivat toimittaa Pyhän Hengen vuodattamisen jo kasteen yhteydessä.
Mirhavoitelu toimitetaan tavallisesti heti kasteen jälkeen. Pappi voitelee mirhaan kastetulla siveltimellä kastetun otsaa, ohimoita, rintaa, käsiä ja jalkoja lausuen joka kerralla: "Pyhän Hengen lahjan sinetti." Kummit vastaavat joka kerran: "Aamen."
http://www.ort.fi/kirkkotutuksi/sakramentit
METODISTIKIRKKO
"Kaste ei ole vain tunnusmerkki ja tunnus, jonka perusteella kristityt erottuvat toisista, joita ei ole kastettu, vaan se on myös uuden syntymisen merkki. Lapsikaste on säilytettävä kirkossa."
http://files.kotisivukone.com/helsinginmetodistiseurakunta.kotisivukone.com/tiedostot/uskonkappaleet.pdf
http://www.metodistikirkko.fi/
PELASTUSARMEIJA
"Kaste ja ehtoollinen olivat käytössä liikkeen alkuaikoina, mutta niistä luovuttiin vuoden 1883 alusta lähtien. Armeija painottaa sitä, että on vaarallista luottaa pelkästään ulkonaiseen toimitukseen ikään kuin sillä olisi arvoa itsessään ja Jumalan armo voitaisiin saada pelkän ulkonaisen teon avulla. Pelastusarmeija pitää ensiarvoisen tärkeänä ihmisen henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja näin ollen sen suhtautuminen sakramentteihin tulisi ymmärtää tätä taustaa vasten. Pelastusarmeija hyväksyy täysin sakramenttien hengellisen merkityksen ja niiden toimittamisen silloin, kun ne palvelevat tätä tarkoitusta. Pelastusarmeijan jäsenet saavat käydä ehtoollisella ja kastattaa itsensä ja lapsensa, jos he pitävät sitä tarpeellisena. Pelastusarmeija ei halua väheksyä muiden kirkkokuntien näkemyksiä sakramenteista. (Pelastusarmeija 2007.)
Kasteesta luopumista perusteltiin sillä, että Uuden testamentin mukaan tärkein kaste on pyhän hengen kaste ja että Jeesus ei säätänyt vesikastetta eikä velvoittanut seuraajiaan toimittamaan sitä. Armeijassa on myös haluttu pitäytyä kastetta koskevien oppiriitojen ulkopuolella. (Haverinen 1980, 17.)"
"Vaikka Pelastusarmeija ei käytäkään sakramentteja ja karttaa perinteisissä kirkkokunnissa esiintyvää ulkonaisten symbolien korostamista, niin on sille kuitenkin vakiintunut oma rituaalikäytäntönsä. Kasteen sijaan Pelastusarmeijassa on käytössä lapsivihkimys. Pyhässä toimituksessa vanhemmat osoittavat, että he jättävät lapsensa Jumalan huolenpitoon ja että he sitoutuvat olemaan kristityn esikuvina ja että he tekevät kaikkensa, jotta lapsi kasvaisi kristillisessä vaikutuspiirissä. Samalla seurakuntaa kehotetaan ottamaan vastuuta kasvavasta sukupolvesta. (Pelastusarmeija 2007.)"
http://pelastusarmeija.fi/uploads/media/Pelastusarmeija_Kristuksen_ruumiissa_Kirkko-opillinen_julistus.pdf
###
https://www.youtube.com/watch?v=spUb6XyDLJ0
https://www.youtube.com/watch?v=a258Y5AHZSU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti