Kadotus

apoleia (subst.) 684 (20)
1) destroying, utter destruction
1a) of vessels
2) a perishing, ruin, destruction
2a) of money
2b) the destruction which consists of eternal misery in hell

 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen (apoleia), ja monta on, jotka siitä sisälle menevät
Matt 7:13

Matt 26:8
Mark 14:4


Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi (apollumi) yksikään muu kuin se kadotuksen (apoleia) lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.
John 17:12

Acts 8:20
Acts 25:16
Rom 9:22
Php 1:28
Php 3:19
2 Th 2:3
1 Ti 6:9
Heb 10:39,
2 Pe 2:1-3
2 Pe 3:7
2 Pe 3:16
Rev 17:8
Rev 17:11

olethros (subst.) 3639 (4)
from a primary ollumi (to destroy, a prolonged form)
1) ruin, destroy, death
1a) for the destruction of the flesh, said of the external ills and troubles by which the lusts of the flesh are subdued and destroyed


Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi,  (olethros), että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
1Kor 5:5

Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus (olethros) Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
2 Tess. 1:9

1 Th 5:3
1 Ti 6:9

katadikazo (verb) 2613 (5)
1) to give judgment against (one), to pronounce guilty
2) to condemn

Matt. 12:7
Matt. 12:37

Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Luuk. 6:37

Jaak. 5:6

katakrino 2632 (19) 
1) to give judgment against, to judge worthy of punishment
1a) to condemn
1b) by one's good example to render another's wickedness the more evident and censurable

Matt 12:41-42
Matt 20:18
Matt 27:3
Mark 10:33
Mark 14:64

Joka uskoo ja kastetaan on kastettu, se pelastuu; mutta joka ei usko, on  kadotukseen tuomittu.
Mark. 16:16

Luke 11:31-32
John 8:10-11
Rom 2:1
Rom 8:3

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
Room 8:34

Rom 14:23

mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
1Kor 11:32

Heb 11:7
Jam 5:9
2 Pe 2:6

katakrima (subst.) 2631 (3)
from 2632
1) damnatory sentence, condemnation

Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi tuomioksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi.
Room. 5:16

Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi tuomioksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisilleelämän vanhurskauttamiseksi;
Room. 5:18

Niin ei nyt siis ole mitään  kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.
Room. 8:1