Työ

 https://www.abarim-publications.com/DictionaryG/p/p-e-n-o-m-a-i.html
 

Paha - ja sen välittömin seuraus

Kreikan verbi penomai tarkoittaa raatamista; sitä, että joutuu tekemään työtä pikemminkin pakosta kuin aidosta halusta. Tämä verbi juontaa juurensa samasta sanasta kuin englanninkielinen sana penury (puute),  ja se liittyy puutteeseen ja kurjuuteen. Meiltä saattaa jäädä huomaamatta, että luonto tarjoaa ylenpalttisesti ruokaa kaikille luoduille ja kokonaiset kulttuurit, jotka perustuvat nälkään ja puutteeseen ovat ihmisen sivilisaation luomuksia.

Paha kätkeytyy näkyvistä

Meitä nykyihmisiä on ehdollistettu uskomaan, että työssä on jotakin luonnostaan jaloa, mutta sen olemassaolo on suoraa seurausta syntiinlankeemuksesta (1Moos. 3:17). Itse asiassa työ on ensimmäinen kirous, jonka Luoja langetti ihmiselle, ja toinen kirous, jonka hän julistaa heti käärmeen kiroamisen jälkeen (1Moos. 3:14).  Ihmiset, jotka ylistävät työtä, eivät selvästikään ole koskaan viettäneet aurinkoista päivää tehtaan sisällä raatamassa, sydän kuin hauta ja jälkeläiset jätettyinä välinpitämättömän valtion kasvatettaviksi.

Työ on varhainen kuoleman tila, joka julistettiin heti syntymän jälkeen, 1Moos. 3:19, ja se on yleisin muoto, jossa pahuus ilmenee maailmassamme. Työ vie ihmisten tärkeimmän ajan ja energian, ne resurssit, jotka ihmisten pitäisi sijoittaa lastensa kasvattamiseen, heidän sydäntensä seuraamiseen ja Herran etsimiseen (Herra on Luoja, joten "Herran etsiminen" tarkoittaa taiteen luomista, tieteen tekemistä ja hyvän luonnonlain oppimista).

Työnteko tasoittaa tietä pakottamiselle ja orjuudelle, petokselle ja väärälle rikkaudelle. Todellinen vauraus on yhtä kuin turvallisuus, ihmisarvo ja terveys, jotka saavutetaan, kun ympärillä on ihmisiä, jotka suojelevat, kunnioittavat ja huolehtivat lähimmäisistään  hyödyntäen oppimaansa tiedettä. Väärää vaurautta on vääränlainen tunne turvallisuudesta, arvosta ja terveydestä, jotka ovat peräisin betoniseinistä, Lamborghineista ja lääketeollisuudesta.

Työ on se, joka teki rahan tarpeelliseksi, joka tuottaa sekä ylenpalttista vaurautta että ylenpalttista köyhyyttä ja joka viime kädessä antaa energian kokonaisia sotia varten. Jos kuolema on kaikkien kirousten äiti, niin työ on sen profeetta.

Verbiä penomai, ei käytetä UTssa, mutta siitä johdetaan seuraavat tärkeät sanat:

- penes 3993, joka tarkoittaa työläistä, työväenluokkaan kuuluvaa. Se esiintyy ainoastaan yhden kerran,  2Kor 9:9, jossa lainataan Psalmia 112:9. Sitä vastaa heprean ebyown #34. Olennaisesti kreikan penes kuvaa ihmisluokkaa, jonka on pakko raataa elantonsa eteen (sen sijaan, että työskentelisi intohimosta, kuten muusikot, taiteilijat, tiedemiehet jne.). Nykyaikana tämä ei kuulosta kovin pahalta, mutta antiikin aikaan työolot saattoivat olla todella kurjat (ks. artikkelimme doulos). Vielä pahempaa oli hänellä, joka oli todellakin tarpeessa, mutta jolla ei ollut työtä ja joutui kerjäämään; ptochos 4434. Jeesus ei ainoastaan julistanut jälkimmäistä autuaaksi (Luuk. 6:20), vaan hän myös tulee kumoamaan kaiken hallituksen ja vallan (1Kor. 15:24), joka lopettaa työläisyyden ja työväenluokan.
    
- penichros 3998 tarkoittaa köyhää, joka on alennettu työväenluokasta;  (vain Luuk. 21:2).

- ponos 4192, tarkoittaa työtä raatamisen merkityksessä (ei maalaamista tai runojen kirjoittamista). Se kuvaa enimmäkseen pakon sanelemaa, fyysisesti raskasta työtä – ja on muistettava, että suurin osa maailmamme kurjuudesta ja pulasta on keinotekoisesti luotua. Maailmaamme tarkoituksellisesti luotu puute selittyy kehitellyillä käsitteillä, jotka ovat vakuuttaneet muutoin järkevät ihmiset siitä, että on täysin hyväksyttävää, että joku voi omistaa Lamborghinin, kun taas toinen joutuu valitsemaan, maksaako vuokran vai ruokkiiko lapsensa.
Klassisessa kirjallisuudessa tätä substantiivia käytettiin usein synonyyminä stressille, vaivalle tai huolille, jopa sairaudelle ja tuskalle. Raatamaan joutuminen merkitsi sitä, että ihminen oli menettänyt Jumalan antaman vapauden ja huolenpidon talentit hamstranneelle naapurilleen. Työnteko oli sama kuin vankila ja paneutuminen jonkun isännän antamaan tehtävään oli sama kuin murehtiminen sairaudesta tai vihollisen uhasta. Työtä ei yksinkertaisesti vain tehty, vaan siitä kärsittiin kuin heikentävästä vammasta tai alentavasta loukkauksesta, ja se käsitettiin kuoleman enteeksi sekä perisynnin suoraksi seuraukseksi. UTssa ponos esiintyy vain Ilm 16:10-11 ja 21:4, mutta siitä puolestaan juontuu :

+ prepositio dia, joka tarkoittaa 'kautta' tai 'läpi': verbi diaponeo, tarkoittaa saada työ tehtyä. Klassisessa kielenkäytössä tämä verbi voi kuvata jonkin hankkeen loppuunsaattamista, maanviljelyn tai oppipojan kouluttamisen. Se voi kuvata jonkin ongelman työstämistä vaikeuksien kanssa tai jonkin suunnitelman tahi idean täydellistä laatimista. Se voi myös korostaa työntekijän uupumusta tai ärtymystä. UTssa se esiintyy ainoastaan Apt. 4:2 ja 16:18 merkityksessä, joka tarkoittaa, että ihminen on ollut hyvin rasittunut tai uupunut - ei pelkästään passiivisesti harmissaan (kuten useimmissa käännöksissä), vaan hänet on pikemminkin laitettu painamaan täydellä teholla jo pitkään.

+ prepositio kata, joka tarkoittaa 'alas': verbi kataponeo, joka tarkoittaa uupumista tai loppuunpalamista työssä ( Apt 7:24 ja 2 Piet 2:7).        

Tärkeä adjektiivi poneros, tarkoittaa, että siihen liittyy tai on alistettu ponos, joka tarkoittaa pakkotyötä ja siihen liittyvää piinaa, kärsimystä ja häpeää. Se kuvaa vihamielistä ominaisuutta tai käyttäytymistä, joka alentaa ja halventaa tai estää ja vaikeuttaa jotakuta. Tämä voi kattaa mitä tahansa siitä, että joutuu orjuutetuksi rahan vuoksi, kärsimään kohtuullisesta tai kohtuuttomasta pelosta, omasta tai toisten välinpitämättömyydestä, omista tai toisten riippuvuuksista, heikkouksista tai mistä tahansa muusta haitanteosta; kaikesta, mikä estää sinua menemästä sinne, minne Luojasi tahtoo sinun menevän - mikä puolestaan kääntyy siten, että kyseessä ei ole taivaalta kuuluva jyrisevä ääni, vaan pikemminkin hiljainen ja tuttu kaipaus omassa sydämessäsi.

Adjektiivi kuvaa ehtoa, joka seuraa minkä tahansa sellaisen kuorman tai taakan asettamista (Matt. 23:4), joka johtaa vapauden menettämiseen, joka taas  johtaa tavoitteen tai aikomuksen menettämiseen (verbi hamartano tarkoittaa juuri sitä). Sen heprealainen vastine on tuttu sana satan, joka tarkoittaa 'vastustajaa'. Vaihtoehtoinen 'kuorma', jonka Kristus tarjoaa, ei ole taakka, joka alentaa kantajaansa, vaan keino, jonka avulla vapautta laajennetaan.  (vertaa Matt 11:29 Kol 2:3 , Joh 8:32 ja Gal 5:1 ).
        
Käännöksissä poneros käännetään tavallisesti sanalla 'paha', mutta tuo onneton englanninkielen sana ei kuulu sanaryhmään, joka selittää sen keskeisen merkityksen (sana 'paha' ei tule tavallisesta substantiivista, joka puolestaan tulee tavallisesta verbistä), ja se yhdistetään yleensä johonkin myyttiseen epäjumalaan tai pahan ruumiillistumaan, joka on näkyvästi esillä pakanuudessa. Poneros asetetaan usein vastakkain sanojen agathos ja kalos kanssa, jotka molemmat ilmaisevat hyveellisyyttä ja miellyttävyyttä, mutta on korostettava, että toisin kuin pakanuudessa, Raamatussa hyvä ja paha eivät ole jonkin lineaarisen spektrin vastakkaisia napoja. Raamattu ei ole kaksinapainen tai dualistinen vaan yksinapainen. Tai kuten JHWH sanoo Jes 45:7: "minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen (shalom) ja luon onnettomuuden (pahan); minä, JHWH, teen kaiken tämän."

Jumalassa on vapaus, ja este on osoitus vapauden puuttumisesta, mutta ei jonkin muun läsnäolosta. Samoin pimeys on valon puuttumista, mutta ei jonkin muun läsnäoloa. Myös tyhmyys on tiedon puuttumista, ei jonkin muun läsnäoloa. Myös viha on rakkauden poissaoloa, ei jonkin muun läsnäoloa. Poneros kuvaa vapauden puuttumista.
        
Sana Kristus kuvaa sitä, ettei hänellä ole maallista esimiestä ja että hän on siten täysin itsenäinen, vastuullinen ja vapaa. Sana antikristus kuvaa päinvastaista, nimittäin itsenäisyyden ja vapauden menettämistä ja pomon olemassaoloa. Kristus lopettaa kaiken hallinnan ja vallan (1Kor 15:24), ja hänen maailmassaan ihmiset työskentelevät suoraan Jumalalle; sydämestään ja täysin vapaina, eikä kukaan sano heille, mitä täytt tehdä tai miten pitää elää elämäänsä. Kristuksen maailmassa ei ole orjia eikä raatamista, ja jokainen työskentelee oman vakaumuksensa mukaan.
Adjektiivi poneros esiintyy 76 kertaa UTssa, katso täydellinen konkordanssi ja siitä seuraa:
            

* Substantiivi poneria, joka tarkoittaa estettä tai hidastetta suhteessa vapauteen, joka on saatavilla Kristuksen tuntemisessa ja Kristuksen rakkaudessa, joka ylittää kaiken tiedon (Ef. 3:19). Tämä vaikea käsite selittyy parhaiten suhteellisuusteorian avulla: jos vapaus on yhtä suuri kuin valon nopeus, niin silloin substantiivimme on tulos massasta ja työ on absorboitua energiaa. Sitä käytetään 7 kertaa; ks yhteenveto
            
 * Adjektiivi poneroteros on adjektiivin poneros vertailumuoto : vähentävämpi/pienentavämpi, estävämpi/ hidastavampi (Matt 12:45 ja Luuk 11:26).